JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Havaintoja muurahaisperspektiivistä

Nykyiset blogit
31.10.2025 14.00

Juttua muokattu:

3.11. 10:44
2025110310445520251031140000

Jos­kus kyl­mä tuu­len­vi­re au­kai­see sil­mä­ni kat­se­le­maan kor­ke­al­la huo­ju­via puun­lat­vuk­sia. Tai­vaal­la kuu­lu­va lin­nun ää­ni tai uk­ko­sen jy­räh­dys saa het­kek­si tä­hyi­le­mään tai­vaal­le. Nor­maa­lis­ti kat­se py­syy ma­ta­lam­mal­la ta­sol­la. Kat­se­len, mi­hin as­tun ja mitä ym­pä­ril­lä­ni ta­pah­tuu. Suu­rim­man osan päi­väs­tä kul­jen nenä tiu­kas­ti koh­ti maa­ta.

Kau­an sit­ten sain ma­koil­la pat­jal­la lat­ti­al­la kuu­kau­si­tol­kul­la ja kat­sel­la maa­il­maa ai­van toi­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä kuin nor­maa­lis­ti. Sii­nä maa­tes­sa­ni las­kin lä­hi­pui­den ok­sil­la roik­ku­via kä­py­jä. Näin lat­ti­al­la pie­net­kin ros­kat, joi­ta nor­maa­lis­ti en oli­si huo­man­nut. Näin las­ten lei­kit aa­mus­ta il­taan ja pää­sin hei­dän niin vil­pit­tö­mään aja­tus­maa­il­maan kä­sik­si. Kuin­ka nuo lap­set näyt­ti­vät­kin isoil­ta ja kuin­ka pal­jon he huo­leh­ti­vat mi­nus­ta!

Kii­ret­tä ei ol­lut, ja aja­tus­maa­il­ma rau­hoit­tui kum­mas­ti. Seu­ra­sin elä­mää kat­se ylös­päin; las­kin jopa ok­sat olo­huo­neen kat­to­pa­ne­leis­ta. Raa­ha­sin yöl­lä it­se­ni keit­ti­öön ja yri­tin saa­da juo­ma­pul­lon pöy­däl­tä. Kat­se­lin ruo­ka­pöy­dän kan­si­le­vyn poh­jas­sa ole­via las­ten sor­men­jäl­kiä. En­pä nii­tä ol­lut en­nen huo­man­nut. Tis­ki­ko­neen al­la näyt­ti ole­van jo­kin pie­ni las­ten lelu. Kel­lo sei­näl­lä ti­kit­ti se­kun­te­ja ta­sai­seen tah­tiin. Huo­men­na oli­si taas uu­si päi­vä: mitä se toi­si tul­les­saan? Kun­pa pää­si­sin kun­nol­la liik­ku­maan, hai­kai­lin. Ryö­min ta­kai­sin olo­huo­nee­seen, kään­nyin ham­mas­ta pur­ren se­läl­le­ni ja kat­se­lin taas tu­tuk­si käy­nyt­tä kat­toa. Mie­tin elä­mää ja nii­tä, jot­ka vuo­des­ta toi­seen ma­kaa­vat sai­rau­den vuok­si vuo­teen van­ki­na. Kat­soin ulos täh­tiä ja kuu­ta ja ih­met­te­lin, kuin­ka kau­nii­ta ne ovat­kaan. Huo­kai­sin ja sul­jin sil­mä­ni; et­sin asen­toa, jos­sa uni ot­tai­si hel­lään huo­maan­sa...

Kuin­ka no­pe­as­ti nuo ajat unoh­tu­vat­kaan! Taas on kii­re töis­sä ja va­paal­la. En­ti­nen, to­del­la ka­pea kat­se­a­lue, on taas val­lan­nut päi­vä­ni. Juok­su­jal­kaa vii­kos­ta toi­seen taas men­nään. Stres­siä ja ki­re­ää pin­naa. Tius­ki­mi­sia ja le­vot­to­muut­ta. Ai­ka­tau­lu­pai­nei­ta. Tun­tuu, et­tä yh­del­le mie­hel­le on an­net­tu lii­kaa taas ker­ran: kun yh­den hom­man saan teh­tyä, on kak­si muu­ta jo tu­los­sa ti­lal­le. Au­tot­kin reis­tai­lee. Mi­ten oi­kein sel­vi­än ja ker­ke­än? Mis­tä ai­kaa per­heel­le­ni? On­ko osa kii­rees­tä it­se ai­heu­tet­tua? Var­mas­ti on, ai­na­kin mi­nun ta­pauk­ses­sa­ni.

Tätä muis­tel­les­sa­ni tein taas lu­pauk­sia: Eh­kä­pä en me­ne­kään en­si lau­an­tai­na töi­hin. An­nan ai­kaa per­heel­le­ni, kuun­te­len kuu­lu­mi­sia. Eh­kä ihail­laan täh­ti­tai­vas­ta, kat­sel­laan tai­vaan ih­mei­tä. Lu­ki­sin­ko lap­sil­le, kuin­ka Luo­ja loi tai­vaan, maan, kuun ja täh­det, kai­ken ym­pä­ril­lä ole­van ja sen­kin, jota em­me näe?

Sii­nä­pä kii­ree­tön­tä ja oi­ke­aa te­ke­mis­tä: kat­sel­la yh­des­sä per­heen kans­sa koh­ti tai­vas­ta.

AnteroIivarinen
Olen vaajakoskelainen 14 lapsen isä. Harrastan perheen pyöritystä rakkaan vaimoni kanssa 24/7/365. Jossain välissä käyn myös töissä rakennusalalla. Perhe, usko ja normaali arki – nuo meille niin tärkeät asiat ovat kirjoitusteni keskiössä, huumorilla höystettynä. Mottoni on: joka asiasta löytyy aina jotain positiivista.
5.11.2025

Tulee aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. 2. Tim. 4:3

Viikon kysymys