Lasse Kokko
Lasse Kokko
Keijo Nissilä
Tämä kirjoitus jatkaa Päivämiehessä julkaistavaa opillisten artikkelien sarjaa. Edellisessä artikkelissa käsiteltiin uskonvanhurskautta, jonka varaan rakentuu syntiinlangenneen ihmisen kilvoitus kohti iankaikkista elämää. Vanhurskauttamisoppi muodostaa opillisen kehyksen myös tässä artikkelissa, jossa tarkastelun kohteena on kasteen sakramentti.
Johannes Kastaja sai Jumalalta profeetallisen kutsumuksen Jeesuksen edelläkävijäksi. Hän saarnasi autiomaassa ”parannuksen kastetta”. Syntejään katuvien tuli tehdä parannus, uskoa syntinsä anteeksi ja ottaa vastaan kaste uskonsa vahvistamiseksi. Johanneksen kaste oli proselyyttikaste eli käännynnäiskaste.
Jeesus tahtoi ottaa vastaan kasteen Johannekselta. Hän avasi kasteensa salaisuutta: ”Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon” (Matt. 3:15). Kaste kuului Jeesuksen kutsumukseen täyttää Jumalan oikeamielinen tahto pelastaa kaikki ihmiset kuolemasta elämään.
Pyhä Kolminaisuus ilmoitti itsestään näkyvin merkein Jeesuksen kasteessa. Kun Jeesus nousi vedestä, hän näki taivaitten aukenevan. Jumalan Henki laskeutui alas kyyhkysen tavoin hänen päälleen. Taivaista kuului Jumalan ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matt. 3:16–17.)
Johanneksen kaste väistyi vähitellen. Jeesus opetti, että se joka uskoo ja saa kasteen on pelastuva, mutta joka ei usko joutuu kadotukseen (Mark. 16:16).
Paavali kirjoitti roomalaisille: ”Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman” (Room. 6:4).
Galatalaisille Paavali puolestaan kirjoitti: ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” (Gal. 3:26–27.)
Kristukseen pukeutuminen sisältää kuvan siitä, kuinka Jumalan lapsi on uskon kautta osallinen Kristuksen pappeudesta, Melkisedekin järjestyksen mukaan. Tämä tarkoittaa uskovaisten yhteistä pappeutta, Melkisedekin pappeutta.
Hyvän omantunnon liitto
Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä kuvataan kristityksi kääntymistä ja siihen kuuluvaa kastetta vertauskuvalla pelastumisesta Nooan arkkiin (3:18–22). Siihen pelastui vedenpaisumuksesta vain kahdeksan sielua. Tämä on vastakohtainen kuva kasteesta kahdella tapaa: mitä kaste ei ole ja mitä se on.
Ensiksi: Kaste ei ole lihan saastaisuuden poispanemista. Kaste ei ole uudestisyntyminen tehtynä tekona. Kaste vahvistaa uskoa syntien anteeksiantamukseen. Synnit eivät hukuta niitä, joita kasteessa kantaa usko Jumalan pelastavaan armoon.
Toiseksi: Jumala teki kanssamme hyvän omantunnon liiton. Vedenpaisumuksen uhatessa Nooan perhe kyseli Jumalan tahtoa, toisin kuin maailman ihmiset, joilla oli halu elää synneissä.
Nooan perheen esikuvan mukaan kaste kantaa. Se vahvistaa kääntymisen ja sitoutumisen Jumalan tahtoon ja armoon. Kasteessa lausutut Jumalan sanan lupaukset ja niihin annetut vastaukset merkitsevät liittoa, josta kristityllä on todistus hyvässä omassatunnossa.
Hyvä omatunto sinänsä ei ole pelastuksen perustus. Pelastuksen perustus on Kristuksen vanhurskaus, joka uskolla omistetaan. Hyvällä omallatunnolla kilvoitteleminen merkitsee aina taistelua syntiä vastaan ja parannuksen tekemistä synnistä. Tämä onnistuu vain Jumalan voimalla.
Kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Jeesus oli täyttänyt Isän Jumalan vanhurskaan tahdon ja noussut ylös kuolleista synnin ja kuoleman voittajana. Sitten hän kutsui omat opetuslapsensa vuorelle, kotiseudulleen Galileaan, astuakseen ylös taivaisiin. Hän hyvästeli seuraajansa ja puhui heille (Matt. 28:18–20):
1. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Ihmiselämänsä päivinä Jeesus osoitti valtansa Jumalan Poikana tunnusteoillaan ja opetuksellaan. Niistä hänet tunnettiin Jumalan Pojaksi. Kun Jeesus astui ylös taivaisiin, hänellä on kaikki valta Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan oikealla puolella.
2. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Tämä kehotus on Jeesuksen lähetyskäskyn keskeisin sisältö. Jeesus avasi julkisen toimintansa julistamalla: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” (Mark. 1:15). Tuli opetuslasten aika jatkaa Jeesuksen työtä ja tehdä kaikki kansat hänen opetuslapsikseen.
3. ”Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Kaste on Jumalan armon näkyvä tunnusmerkki, kuin sinetti, joka pyhällä ristinmerkillä tehdään otsaan ja rintaan ”todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen”. Kun Jeesus on Kolmiyhteisen Jumalan vanhurskaan pelastustahdon täyttymys, kaste tulee toimittaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
4. ”Opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”
Taivaallinen Vanhin kutsuu äidin ja isän lapsen vanhemmiksi kantamaan hänestä kasvatusvastuuta tässä ajassa. Vanhemmat ovat Lutherin mukaan ikään kuin Jumalan sijaisia, kun he kasvattavat lastaan taivaan kotia varten. Vanhemmat voivat kutsua seurakunnan jäsenistä kummeja yhteisen pappeuden edustajina tukemaan heitä lapsen kasvatustehtävässä.
Jumalan seurakunta hengellisenä äitinä kantaa osaltaan kasvatusvastuuta. Kodeissa tapahtuvaa kasvatusta tuetaan päiväkerhoissa, pyhäkoulussa, raamattuluokassa, seuroissa ja erityisesti rippikoulussa. Kristillisen opetuksen ja kasvatuksen tehtävänä on opettaa uskovaista vaeltamaan omakohtaisessa uskonkilvoituksessa Jumalan seurakunnan yhteydessä.
5. ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Jeesuksen loppusanat ovat lupaus Pojan läsnäolosta Pyhän Hengen välityksellä uskoviensa kanssa kaikkina elämän päivinä ja kaikkialla maailman loppuun asti. Jeesus Kristus rukoilee taivaallisena ylipappinamme omiensa puolesta joka hetki (Hepr. 7:25).
Yksi kaste – uskon salaisuus
Kristikunnassa on tapahtunut paljon hajaantumista, koska kasteen salaisuutta ei ole ymmärretty. Jo alkukirkon aikana erimielisyydet johtivat jopa uudestikastamiseen. Sitä vastaan lausuttiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325: ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi.”
Sanat noudattavat Pietarin saarnaa helluntaina: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. (Ap. t. 2:38.)
Jumalan lapsi saa vaeltaa uskon kautta syntien anteeksiantamuksen osallisuudessa, Jumalan seurakunnan yhteydessä. Kristitty saa tässä yhteydessä taistella Pyhän Hengen voimalla syntiä vastaan ja uskoa evankeliumin syntien anteeksiantamuksesta.
Hän saa Kristuksen ansion tähden omistaa uskonvanhurskauden. Hän on samalla vanhurskas ja samalla syntinen. Tässä armossa hän saa periä iankaikkisen elämän. Kaste on näin armoliitto Jumalaan uskovalle.
Jumala on ikuisesti uskollinen liitossaan. Hän kutsuu parannuksen ja evankeliumin uskomisen kautta luopuneita palaamaan takaisin hyvän omantunnon liittoon.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys