Lap­set nau­ra­vat enem­män kuin ai­kui­set. Nau­ra­mi­sel­la on to­det­tu ole­van stres­siä vä­hen­tä­viä vai­ku­tuk­sia, jo­ten täs­sä leh­des­sä haas­ta­tel­tu las­ten huu­mo­rin tut­ki­ja poh­tii­kin, mi­ten nau­ra­mis­ta voi­si li­sä­tä myös ai­kuis­ten kes­kuu­des­sa. Sa­mal­la hän kan­nus­taa ai­kui­sia me­ne­mään mu­kaan las­ten ilon­pi­toon, mi­kä­li se on mah­dol­lis­ta.

Huu­mo­ri on olen­nai­nen osa mo­nen ih­mi­sen elä­mää, jopa yk­si sel­viy­ty­mis­kei­nois­ta. Se on usein käy­tös­sä myös us­ko­vais­ten ko­koon­tu­mi­sis­sa ja eri­lai­sen tal­koo­työn ohes­sa. Var­sin­kin tu­tul­la po­ru­kal­la ko­koon­nut­ta­es­sa il­mas­sa saat­taa ol­la yh­tei­seen men­nei­syy­teen ja yh­tei­seen ar­vo­poh­jaan liit­ty­vää huu­mo­ria.

Par­haim­mil­laan huu­mo­ri yh­dis­tää ja ilah­dut­taa edis­tä­en ih­mis­ten hy­vin­voin­tia. Täl­lais­ta huu­mo­ria voi­vat ol­la esi­mer­kik­si ti­lan­ne­ko­miik­ka ja vi­a­ton has­sut­te­lu. Joil­la­kin on eri­tyi­nen tai­to nau­raa omil­le kom­mel­luk­sil­leen – il­man it­sen­sä hal­vek­su­mis­ta, mikä puo­les­taan on kuu­li­jaa vai­vaan­nut­ta­vaa kuul­ta­vaa.

Jos­kus huu­mo­ri on epä­a­si­al­lis­ta tai louk­kaa­vaa, ku­ten sek­sis­ti­set tai ra­sis­ti­set kom­men­tit. Lie­vää, mut­ta sil­ti kiu­saan­nut­ta­vaa, voi ol­la vaik­ka­pa tois­tu­va viit­taa­mi­nen ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vään ai­no­aan nais- tai mies­jä­se­neen. Täl­lais­ta huu­mo­ria käyt­tä­vä ih­mi­nen ei ai­na huo­maa, et­tä jon­kun kuu­li­jan nä­kö­kul­mas­ta huu­mo­ri ei näy­tä­kään haus­kal­ta.

Kris­ti­tyl­lä on val­vo­mi­sen paik­ka myös huu­mo­rin suh­teen. Haus­kuut­ta­mi­seen ja viih­dyt­tä­mi­seen täh­tää­viä si­säl­tö­jä on tar­jol­la enem­män kuin kos­kaan en­nen, mut­ta suur­ta osaa täs­tä si­säl­lös­tä lei­maa kak­si­mie­li­syys tai muu kris­ti­tyn ar­vo­jen vas­tai­nen ai­nes. Hy­vää omaa­tun­toa ei kan­na­ta paa­dut­taa haus­kuu­den ni­mis­sä­kään, ei­kä hal­ven­taa Ju­ma­lan ni­meä tai py­hiä asi­oi­ta vit­sai­lul­la.

Efe­so­lais­kir­jees­sä (5:4) sa­no­taan: ”Ri­vou­det, ty­pe­rät ju­tut tai kak­si­mie­li­syy­det ei­vät teil­le sovi, tei­dän suu­hun­ne so­pii kii­tos.” Neu­vo on hyvä ja ajan­koh­tai­nen myös so­mea se­laa­val­le us­ko­vai­sel­le. Huu­mo­rin suh­teen kan­nat­taa ol­la krant­tu, mut­ta sa­mal­la voi iloi­ta va­paas­ti sii­tä, mikä on us­ko­vai­sel­le ja evan­ke­liu­min ar­vol­la so­pi­vaa.