Tavallisena arkipäivänä parillakymmenellä nuorella aikuisella on aikaa tulla Jumalan sanan kuuloon. Kutsu on tuntunut niin tärkeältä, että työstä tai opiskelusta on hankittu vapaata. Monet kuulevat ensimmäisen kerran Pyhän Hengen kautta julistettua Jumalan sanaa. Syntien anteeksiantamuksen evankeliumia halutaan myös uskoa. Tällaisia tilanteita kohdataan kristillisyytemme lähetystyössä usein.
Samanlaista todellisuutta on Suomessakin koettu menneinä vuosikymmeninä ja -satoina. Suurten herätysten aikoina kokonaiset kyläyhteisöt osallistuivat seuroihin. Monet uskoivat syntinsä anteeksi ja saivat parannuksen armon. Tänään voi pohtia, onko herätysten aika siirtynyt Suomesta ja muista länsimaista esimerkiksi Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. On syytä rukoilla, että Jumala antaisi kutsuvan sanansa vaikuttaa edelleen myös suomalaisten keskuudessa.
Yhteiskunnan maallistuminen näkyy voimakkaasti kristillisenä pidetyssä Euroopassa. Ilmiöllä tarkoitetaan uskonnon roolin heikkenemistä yhteiskunnassa. Uskonnoilla nähdään olevan enemmän merkitystä yksilölle kuin yhteiskunnalle. Uskonnonvapauden negatiivinen näkökulma korostuu positiivisen kustannuksella. Suomessa esimerkiksi kirkon rooli varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa on heikentynyt. Tuttuja ovat keskustelut virsien laulamisen sopivuudesta koulun tilaisuuksissa sekä oppilaiden osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Raamatun mukaan elävällä uskolla on merkitystä sekä yksilölle että yhteisölle. Yksilön näkökulmasta elämä voi olla perustettu kestävälle Kristus-kalliolle tai muulle perustukselle, joka ei ole kestävä. Raamattu toteaa myös sen, miten ”Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä” (Sananl. 14:34). Jumala on siunannut kansaamme runsaasti lähihistoriassa sekä hengellisesti että ajallisesti. Hädän ja koettelemusten keskellä on kokoonnuttu kirkkoihin ja pyydetty Jumalalta apua. Myös ihmisen elämän käännekohdissa, kuten syntymän, kuoleman tai avioitumisen yhteydessä on pysähdytty Jumalan kasvojen eteen ja hänen sanansa kuuloon. Tämän soisi säilyvän myös tulevaisuudessa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys