Käy­dyt pre­si­den­tin­vaa­lit oli­vat eduk­si Suo­mel­le ja esi­merk­ki meil­le kai­kil­le. Mo­nis­ta asi­ois­ta kes­ke­nään eri miel­tä ole­vat pre­si­dent­tieh­dok­kaat kä­vi­vät ra­ken­ta­vaa ja toi­si­aan ar­vos­ta­vaa kes­kus­te­lua, luo­pu­mat­ta omas­ta ar­vo­poh­jas­taan. Vaa­li­väit­te­lyt oli­vat täl­lä ker­taa pää­a­si­as­sa miel­lyt­tä­vää seu­rat­ta­vaa.

Täl­lais­ta esi­merk­kiä on­kin kai­vat­tu jo pi­dem­män ai­kaa. Me­dia ja eri­tyi­ses­ti so­si­aa­li­nen me­dia on nos­ta­nut esiin edus­kun­nan kes­kus­te­lu­kult­tuu­rin muut­tu­mi­sen ikä­vään suun­taan si­säl­tä­en vä­li­huu­te­lua ja kan­sa­ne­dus­ta­ja­kol­le­goi­den epä­kun­ni­oit­ta­vaa kom­men­toin­tia. Osa kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta on ker­to­nut kär­si­vän­sä täs­tä.

Käy­dyn pre­si­den­tin­vaa­li­kam­pan­join­nin ai­ka­na esi­mer­kil­li­nen kes­kus­te­lu­kult­tuu­ri sai laa­jaa huo­mi­o­ta ul­ko­mai­ta myö­ten. Sii­hen on hyvä tart­tua, nos­taa sitä esiin ja vah­vis­taa tä­män­suun­tais­ta ke­hi­tys­tä. Hy­vään suun­nan­muu­tok­seen voi vai­kut­taa jo­kai­nen suo­ma­lai­nen omas­sa lä­hiym­pä­ris­tös­sään ja ar­ki­päi­vän ta­sol­la.

Ti­lan ja ar­von an­ta­mi­nen toi­sel­le ih­mi­sel­le on vah­vas­ti Raa­ma­tun mu­kais­ta. Esi­mer­kik­si en­sim­mäi­ses­sä Pie­ta­rin kir­jees­sä ke­ho­te­taan osoit­ta­maan ar­vos­tus­ta kaik­kia ih­mi­siä koh­taan (1. Piet. 2:17). Toi­sen ih­mi­sen kun­ni­oit­ta­va koh­taa­mi­nen ei ole ke­nel­tä­kään pois, ei­kä ka­ven­na mah­dol­li­suut­ta säi­lyt­tää ja tuo­da ra­ken­ta­vas­ti esil­le oma mie­li­pi­teen­sä.