JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Kahden valtakunnan kansalaisena

Sana sunnuntaiksi
3.11.2024 6.05

Juttua muokattu:

28.10. 12:37
2024102812373020241103060500

Har­ri Kor­te­nie­mi

Kris­ti­tyt ovat maal­li­sen yh­teis­kun­nan jä­se­niä, mut­ta vie­lä tär­ke­äm­pää on ol­la us­kon kaut­ta osal­li­nen Ju­ma­lan val­ta­kun­nan kan­sa­lai­suu­des­ta. Ju­ma­lan lap­si kul­kee tääl­lä maan pääl­lä kah­den maan kan­sa­lai­se­na koh­ti lo­pul­lis­ta ja oi­ke­aa isän­maa­ta, joka on tai­vaas­sa.

Jee­sus mak­saa temp­pe­li­ve­roa

Pie­ta­rin luo tuli juu­ta­lai­sia temp­pe­li­ve­ron kan­ta­jia, jot­ka esit­ti­vät hä­nel­le epäi­le­vän ky­sy­myk­sen: ”Kai tei­dän opet­ta­jan­ne mak­saa temp­pe­li­ve­roa?” Pie­ta­ri vas­ta­si myön­tä­väs­ti ve­ron­kan­ta­jien ky­sy­myk­seen. Temp­pe­li­ve­ron juu­ret ulot­tui­vat Is­ra­e­lin kan­san his­to­ri­aan, kun Ju­ma­la käs­ki Moo­sek­sen ke­rä­tä puo­len se­ke­lin lun­nas­ho­pea 20-vuo­ti­ail­ta ja sitä van­hem­mil­ta is­ra­e­li­lai­sil­ta mie­hil­tä ja käyt­tää se py­häk­kö­tel­tan ju­ma­lan­pal­ve­lus­ku­lui­hin. Se oli Ju­ma­lan edes­sä va­kuu­te­na, et­tä hei­dän hen­ken­sä on lu­nas­tet­tu. (2. Moos. 30:11–16.)

Jos ve­ron­kan­ta­jat oli­si­vat us­ko­neet Jee­suk­sen Mes­si­aak­si, ei­vät he oli­si Ju­ma­lan po­jal­ta temp­pe­li­ve­roa pe­ri­neet. Oli­han Je­ru­sa­le­min temp­pe­li Her­ran temp­pe­li, ”Isän huo­ne” (Joh. 2:16). Jee­sus ei kui­ten­kaan ha­lun­nut pa­hen­taa ke­rää­jiä, vaan mak­soi sekä hä­nen et­tä Pie­ta­rin temp­pe­li­ve­ron.

Yh­teis­kun­nan jä­se­ne­nä

Jee­suk­sen ai­ka­na mak­set­tiin temp­pe­li­ve­ron li­säk­si ve­ro­ja Roo­man val­ta­kun­nan tar­pei­siin. Mo­net is­ra­e­li­lai­set vi­ha­si­vat val­loit­ta­jia, ja juu­ta­lai­set pi­ti­vät hei­tä pa­ka­noi­na. Fa­ri­seuk­set häm­mäs­tyi­vät, kun Jee­sus suh­tau­tui kui­ten­kin myön­tei­ses­ti Roo­man val­lan ve­ron ke­rää­mi­seen. ”An­ta­kaa siis kei­sa­ril­le mikä kei­sa­ril­le kuu­luu ja Ju­ma­lal­le mikä Ju­ma­lal­le kuu­luu” (Matt. 22:21).

Ajal­li­nen yh­teis­kun­ta on Ju­ma­lan lah­ja. Jo pro­feet­ta ai­koi­naan käs­ki vie­raal­le maal­le pak­ko­siir­to­lai­suu­teen jou­tu­nut­ta kan­saan­sa toi­mi­maan sen kau­pun­gin par­haak­si, jo­hon Ju­ma­la oli hei­dät siir­tä­nyt sekä ru­koi­le­maan sen puo­les­ta (Jer. 29:7). Ny­kyi­sin­kin Ju­ma­lan lap­si ha­lu­aa ra­ken­taa omaa maa­tan­sa sekä hoi­taa yh­teis­kun­nan mää­rää­mät ve­rot ja mak­sut hy­vän oman­tun­non säi­lyt­tä­en.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asuk­kaa­na

Jee­sus ky­syi Pie­ta­rin mie­li­pi­det­tä, ke­nel­tä tä­män maa­il­man ku­nin­kaat pe­ri­vät tul­lia ja ve­roa, omil­ta lap­sil­taan vai vie­rail­ta. Pie­ta­ri vas­ta­si: ”Vie­rail­ta”. Sii­hen Jee­sus to­te­si: ”Lap­set ovat siis va­paat”. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ku­nin­gas ei peri mak­sua hä­nen seu­raa­jil­taan. Ju­ma­lan lap­si saa omis­taa us­kon lah­jaa ”ra­hat­ta ja hin­nat­ta” pro­feet­ta Je­sa­jan sa­noin: ”Kuul­kaa, kaik­ki ja­noi­set! Tul­kaa ve­den ää­reen! Te, joil­la ei ole ra­haa, tul­kaa!” (Jes. 55:1.)

Jee­sus on mak­sa­nut kaik­ki syn­tim­me, jot­ta voi­sim­me ol­la va­pai­ta. Täl­lä­kin het­kel­lä tuo kut­su ja va­paut­ta­va syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­no­ma on voi­mas­sa. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­nas­sa an­ne­taan kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja so­vin­to­ve­res­sä.

Ju­ma­lan kä­des­sä on ih­mi­sen elä­mä ja kuo­le­ma. Jos Ju­ma­la huo­leh­tii var­pu­sis­ta, huo­leh­tii hän meis­tä­kin. Jos Ju­ma­la tie­tää hius­tem­me mää­rän, tie­tää hän mei­dän koko elä­mäm­me. (Luuk. 12:4–7.) Vuo­ri­saar­nas­sa­kin Jee­sus muis­tut­ti: ”Äl­kää siis huo­leh­ti­ko huo­mis­päi­väs­tä, se pi­tää kyl­lä it­ses­tään huo­len” (Matt. 6:34).

Evan­ke­liu­mi: Matt. 17:24–27

Raa­mat­tu 1992: Kun he saa­pui­vat Ka­per­nau­miin, tuli Pie­ta­rin luo temp­pe­li­ve­ron kan­ta­jia, jot­ka sa­noi­vat: ”Kai tei­dän opet­ta­jan­ne mak­saa temp­pe­li­ve­roa?” ”Mak­saa kyl­lä”, hän vas­ta­si. Kun hän meni si­säl­le ta­loon, Jee­sus ehät­ti ky­sy­mään: ”Mitä miel­tä olet, Si­mon? Keil­tä tä­män maa­il­man ku­nin­kaat pe­ri­vät tul­lia ja ve­roa, omil­ta lap­sil­taan vai vie­rail­ta?” ”Vie­rail­ta”, vas­ta­si Pie­ta­ri. Sil­loin Jee­sus sa­noi hä­nel­le: ”Lap­set ovat siis va­paat. Mut­ta mik­si suot­ta suu­tut­tai­sim­me hei­dät? Mene jär­vel­le ja hei­tä on­ki ve­teen. Ota en­sim­mäi­nen kala, jon­ka ve­dät ylös, ja avaa sen suu. Siel­lä on ho­pe­a­ra­ha. Ota se ja mak­sa heil­le sekä mi­nun et­tä it­se­si puo­les­ta.”

Bib­lia: Kun he saa­pui­vat Ka­per­nau­miin, tuli Pie­ta­rin luo temp­pe­li­ve­ron kan­ta­jia, jot­ka sa­noi­vat: "Kai tei­dän opet­ta­jan­ne mak­saa temp­pe­li­ve­roa?" "Mak­saa kyl­lä", hän vas­ta­si. Kun hän meni si­säl­le ta­loon, Jee­sus ehät­ti ky­sy­mään: "Mitä miel­tä olet, Si­mon? Keil­tä tä­män maa­il­man ku­nin­kaat pe­ri­vät tul­lia ja ve­roa, omil­ta lap­sil­taan vai vie­rail­ta?" "Vie­rail­ta", vas­ta­si Pie­ta­ri. Sil­loin Jee­sus sa­noi hä­nel­le: "Lap­set ovat siis va­paat. Mut­ta mik­si suot­ta suu­tut­tai­sim­me hei­dät? Mene jär­vel­le ja hei­tä on­ki ve­teen. Ota en­sim­mäi­nen kala, jon­ka ve­dät ylös, ja avaa sen suu. Siel­lä on ho­pe­a­ra­ha. Ota se ja mak­sa heil­le sekä mi­nun et­tä it­se­si puo­les­ta."