Saamelaiskäräjien edustaja Aslak Pekkala tervehti opetusministeri Anders Adlercreutzia.
Johanna Lumijärvi
Saamelaiskäräjien edustaja Aslak Pekkala tervehti opetusministeri Anders Adlercreutzia.
Johanna Lumijärvi
Harri Vähäjylkkä
Turku
Piispojen mietintö kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä hylättiin.
Kirkolliskokous kokoontui kevätkauden istuntoon Turkuun, Linnasmäen opistolle 5.–9.5.2025.
Lakivaliokunnan ehdotus hyväksyä piispainkokouksen esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä hävisi lopullisen äänestyksen 62–40 (tyhjiä kuusi) kirkolliskokouksen täysistunnossa torstaina 8. toukokuuta. Muutoksen tekemiseen olisi tarvittu määräenemmistön eli kolmen neljäsosan, tässä tapauksessa 77 edustajan tuki.
Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2024 sekä hyväksyi kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Kirkon keskusrahaston tilikauden alijäämä 6,2 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli- ja alijäämään.
Kirkkohallituksen uudeksi kansliapäälliköksi valittiin kirkolliskokouksessa kirkkoherra Niilo Pesosen. Pesonen on työskennellyt Tuiran seurakunnan kirkkoherrana 1.1.2014 alkaen. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori.
Anteeksipyyntö saamen kansalle
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on ollut käynnissä kaksivuotinen Saamelaiset kirkossa -hanke, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on ollut purkaa mahdollisia jännitteitä saamelaisten ja kirkon välillä. Puheessaan arkkipiispa Tapio Luoma esitti anteeksipyynnön saamen kansalle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen kaikkien piispojen puolesta.
Arkkipiispa totesi, että kirkon kyvyttömyys toimia kristillisten arvojen mukaisesti on näkynyt sen suhteessa saamen kansaan, Euroopan unionin alueen ainoaan alkuperäiskansaan. Arkkipiispa kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että kirkko on aidosti kasvanut tietoisuuteen omasta osuudestaan niihin saamelaisten kaltoinkohteluihin, jotka ovat tulleet esiin Saamelaiset kirkossa -hankkeen ja sitä edeltävän työskentelyn yhteydessä.
Auktoriteettina Jumalan sana
Kirkon nykyistä ja virallista avioliittonäkemystä kannattavien puheenvuoroissa nostettiin esille, kuinka kahden rinnakkaisen, sisällöltään erilaisen avioliittokäsityksen olemassaolo on loogisesti, teologisesti ja käytännöllisesti mahdoton. Piispainkokouksen ehdotukseen eriävän mielipiteen jättänyt piispa Matti Salomäki totesi, että tällaisen jännitteen ja ristiriidan tuominen kirkkoon ei rakenna sitä.
Puheenvuoroissa todettiin, että käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys pelkästään avioliitosta, vaan Raamatun auktoriteetista ja arvovallasta. Kysymys on siitä, pidetäänkö Raamatun, ja tässä tapauksessa Jeesuksen omia sanoja, pysyvänä ja luovuttamattomana totuutena vai ei.
Samassa yhteydessä todettiin, että Raamatusta ei uudelle mallille löydy perusteluita eikä kirkolliskokous voi myöskään päätöksillään ohittaa Raamattua.
– Kyseessä ei ole aikasidonnainen asia, joka muuttuu yhteiskunnan tai yleisen mielipiteen muuttuessa. Esitettävällä päätöksellä ollaan selkeästi poikkeamassa Pyhän Raamatun opetuksesta, kumoamassa täydellisen, virheettömän ja erehtymättömän opettajan, Jeesuksen Kristuksen opetuksia, totesi edustaja Asko Syrjälä puheenvuorossaan.
Edustaja Johanna Lumijärvi muistutti puolestaan puheenvuorossaan siitä, kuinka kirkon sisällä on ihmisiä ja yhteisöjä, jotka pitäytyvät Jumalan sanassa ja pyrkivät myös itse elämään sen mukaan, vaikka kirkon jäsenet olisivat yhdessä muuta päättäneet.
Perusteluja avioliittomallin hyväksymiselle
Piispojen esitystä kahdesta rinnakkaisesta avioliittonäkemyksestä myös kannatettiin eri puheenvuoroissa. Kirkolliskokouksen perustevaliokunnan puheenjohtaja, piispa Matti Repo korosti, kuinka kahden avioliittomallin yhtäaikaisuus ei merkitse sitä, että toisenlaiset käsitykset pitäisi hyväksyä omalle kohdalleen. Näille tulisi hänen mukaansa kuitenkin antaa tilaa.
Esityksen hyväksymistä kannattavissa puheenvuoroissa perusteltiin kahta rinnakkaista avioliittokäsitystä muun muassa rakkauden sallimisella kaikille, lähimmäisen rakkaudella sekä kirkon nykytodellisuudella, jossa osa papeista jo vihkii samaa sukupuolta olevia.
Vaikka käytännön ratkaisut avioliittoon vihkimisen osalta vaihtelevat kirkon sisällä, virallinen kanta ei muutu.
– Tämän kirkolliskokouksen päätöksen seurauksena kirkossa vallitseva nykytila jatkuu, arkkipiispa Luoma totesi.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys