Meillä on puolison kanssa tullut tavaksi aika ajoin kysäistä illalla toisiltamme, mitä hyvää on ollut tässä päivässä. On tuntunut tarpeelliselta pysähtyä välillä huomaamaan, kuinka jokaisesta päivästä voi löytyä mukavia asioita.
Ei sen aina tarvitse olla kummoistakaan, vaan pienistä ilonpipanoista kumpuavaa hyvää mieltä. Aika vähästä voi ihminen olla kiitollinen. Itsestä pitkin päivää tapahtuvat tavalliset asiat kuten reipas metsälenkki, saunominen, samoin puhelut ja viestien vaihtamiset tuntuvat mukavilta. Joskus saa kokea ihania yllätyksiä ja ilosta läikehtiviä uutisia. Myös kanssakäymiset kyläilyn merkeissä tuovat hyvää mieltä. Täytyy todeta, että harmillisen vähään tahtoo kyläily kuitenkin jäädä. Nykyään Kuule-sovelluksen iltahartaudet kuuluvat arkeemme päivän päätteeksi. On kiitollinen mieli yleensäkin nykytekniikan mahdollistamista asioista, kuten seurojen kuuntelusta.
Omilta perheenjäseniltä olen kysellyt, mitä ilonaiheita heidän elämäänsä sillä hetkellä kuuluu. Kyllä sieltä vaan nousee hyviä asioita. Olemme paljon tekemisissä lastenlasten kanssa, ja myös heille aika ajoin esitän tämän kysymyksen. Mukava on huomata, kuinka he osaavat sanoittaa mieluisia juttuja. Ja kylläpä oli sydäntä sykähdyttävää kuulla, kun yksi koululainen kertoi, että on saanut uusia kavereita raamattuluokasta ja kuinka toista koululaista odottaa aina aamuisin paras kaveri koulun pihalla. Pikkukoululaisesta parasta päivässä olivat lihapullat ruokaillessa.
Aika rientää, päivät seuraavat toisiaan aina vain nopeammin ja nopeammin. Joskus tuntuu, että juuri kun on saatu viikko käyntiin onkin kohta viikonloppu. Elämä soljuu eteenpäin omalla painollaan, välillä tasapaksun harmaanakin. Joskus on mietittävä, mikä päivä on menossa, keskiviikkoko vai jo torstai? On huolten täyttämiä, takkuisia, tukkoisiakin aikoja. Välillä elämä pysäyttää, kun tulee jotain odottamatonta ja joutuu toteamaan, ettei mikään ole itsestään selvää. Ei silloin juuri jaksaisi ajatella kovin positiivisesti, mutta jotain valoisaa huomaa kuitenkin olleen sellaisessakin päivässä.
Maaria Leinosen runo sopii niin hyvin tällaiseen hetkeen:
Ei niin onnetonta päivää
ettei pientä
ilonkyventä tarjoa:
linnun helkähdyksen
kastepisaran
kuurankiteen
kimalluksen verran
Ja taas jaksat
– etkö jaksakin?
Monenlaisia päiviä sitä mahtuu viikkoon. Kuitenkin pääsääntöisesti tavallinen arki tuntuu ihan parhaalta. On hyvä muistaa, että elämä on lahjaa! Illalla ihan viimeisenä yritän muistella sellaisia asioita, joista saan olla kiitollinen. Ja jokin lapsenlapsen sutkaus saa vielä ennen nukahtamista suupielet hymyyn.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.