Käsityötalkoolaiset kokoontuivat solmimaan juhlaportin tunnuslausetta ”Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta”. Yhteisötaiteessa jokainen voi vaikuttaa lopputulokseen.
Suviseurojen kuvapalvelu
Käsityötalkoolaiset kokoontuivat solmimaan juhlaportin tunnuslausetta ”Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta”. Yhteisötaiteessa jokainen voi vaikuttaa lopputulokseen.
Suviseurojen kuvapalvelu
Saara Liespuu
Helsinki
Suviseurojen juhlaportin suunnittelu ja toteutus aloitettiin tänä vuonna tarpeesta tehdä asioita yhdessä.
Huhtikuisena lauantaina Helsingin rauhanyhdistyksen autotallissa vietettiin taidetalkoita, kun tekeillä oli Suviseurojen juhlaportti. Noin viisikymmentä talkoolaista leikkasi kankaita suikaleiksi, niputti niitä värisävyn mukaan ja solmi ryijysolmuilla teräsverkkoon.
Kantavana ajatuksena yhteisöllisyys
Juhlaportin ideoi opastetoimikunnan taidetiimi, johon kuuluvat Satu Ratinen, Maija Rimpiläinen ja Olli Romppanen.
Yksi kantava ajatus juhlaportissa on yhteisöllisyys. Materiaali on tekstiiliräsyä. Porttiin tulee Suviseurojen tunnuslause ”Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta”.
Kuten aina, vanha tai käytetty kertoo monenlaista tarinaa. Joukossa on erään perheen vanha oranssi suviseurateltta suikaloituna. Mukana on lähes 50 vuotta säilytettyä valkopilkkuista vaaleanpunaista, käyttämätöntä kangasta. Moni on ollut iloinen, kun on löytynyt käyttöä materiaalille, jota on jemmattu ehkä pitkäänkin.
Rakennustyömaan kierrätysmateriaalia on myös muovi, jota on suikaloitu kankaan sekaan.
– Minä toin tullessani vanhan lakanan ja muuta Lohjalta kerättyä materiaalia, lohjalainen Teea Eskelinen kertoi.
Hän tuli talkoisiin yhdessä inkoolaisen Hanna Humalajoen kanssa.
– Tämä on niin hyvä idea ja ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään juhlaporttia. Piti järjestää niin, että pääsi talkoisiin, naiset tuumasivat.
Talkoissa suvun voimin
Helsinkiläiset koululaiset Teresa Kukko, Louna Sipilä, Aada Heilimo ja Maija Vesterinen solmivat suikaleita T-kirjaimeksi. Osa heistä oli ollut talkoissa jo aiemminkin.
– Täällä on kivaa, kun näkee tuttuja, tytöt totesivat.
Samaa kertoi Tiia Koivisto, joka oli Kouvolasta lähtenyt viettämään Helsinki-päivää.
– Sain viestin talkoista ja halusin tulla mukaan. On mukavaa vaihtaa kuulumisia ja tehdä yhdessä.
Yhteisötaiteessa on oleellista, että prosessi ja lopputulos palvelevat yhteisön tarpeita.
– Tässä on kyllä ollut sitä. Pitkän pandemia-ajan jälkeen ihmisillä on valtava tarve päästä yhdelle koolle, Koivisto totesi.
– Eräs 72-vuotias vuodatti ilon kyyneleitä, kun pitkän korona-ajan jälkeen pääsi muiden joukkoon. Erityisesti on pidetty tärkeänä, että nuorille on järjestetty tekemistä, Satu Ratinen kertoi.
Talkoissa on oltu suvun voimin. Eräs isoäiti teki jälkipolven kanssa yhdessä A-kirjaimen. Suviseuroissa voivat sitten käydä katsomassa ”omaa” kirjainta, joka on myös isoisän nimen ensimmäinen kirjain.
Lue uutinen kokonaisuudessaan tämän viikon Päivämiehestä. Uutisesta selviää, miten Suviseurojen puhujakorokkeen koristelu toteutettiin.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.