Ma­ri­ta Kan­to­la

Kuu­sa­mo

Kuu­sa­mon Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 90-vuo­tis­juh­las­sa pu­reu­dut­tiin yh­dis­tyk­sen his­to­ri­aan ja muis­tu­tet­tiin, et­tä us­ko on alus­ta lop­puun Ju­ma­lan työ­tä.

Kuu­sa­mon rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä vie­tet­tiin 90-vuo­tis­juh­laa sun­nun­tai­na 28. syys­kuu­ta. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen joh­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Timo Ka­ja­va ja sih­tee­ri Rai­ja Vat­tu­la sai­vat ot­taa vas­taan mo­net ter­veh­dyk­set rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le.

Ter­veh­dyk­siä yh­dis­tyk­sel­le

SRK:n ter­veh­dyk­sen juh­laan toi­vat pää­sih­tee­ri Ar­to Töl­li ja joh­to­kun­nan jä­sen Tais­to Määt­tä. Ter­veh­dyk­ses­sä tuli esil­le kii­tol­li­suus lä­hes vuo­si­sa­dan kes­tä­nees­tä us­kol­li­ses­ta yh­teis­työs­tä. Myös Kuu­sa­mon seu­ra­kun­nan ja sen luot­ta­mu­se­li­mien edus­ta­jat kiit­ti­vät hy­väs­tä yh­teis­työs­tä.

Koil­lis­maan alu­een rau­ha­nyh­dis­tyk­set toi­vat ku­kin oman ter­veh­dyk­sen­sä juh­laan. Näis­sä ko­ros­tui yh­teis­työ, erik­seen mai­ni­ten Pu­das­jär­ven Su­vi­seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä.

Kuu­sa­mon alu­een rau­ha­nyh­dis­tyk­set Käy­lä, Va­sa­ra­pe­rä, Vuo­tun­ki ja Määt­tä­lä toi­vat yh­tei­sen ter­veh­dyk­sen­sä.

Var­hais­ta his­to­ri­aa

His­to­ri­a­kat­sauk­sen 90-vuo­tis­juh­laan oli koon­nut ja sen esit­ti Juk­ka Jaak­ko­la.

– Täs­sä mei­dän on hyvä py­säh­tyä nöy­rä­nä ja kii­tol­li­se­na ja kat­soa taak­se­päin sii­hen his­to­ri­aan ja mat­kaan, jota tämä yh­dis­tys on saa­nut kul­kea. Eläm­me sa­mas­ta us­kos­ta kuin en­nen­kin us­ko­neet, Jaak­ko­la aloit­ti.

He­rä­tyk­sen ajat al­koi­vat Kuu­sa­mos­sa 1850-lu­vun lo­pul­la. En­sim­mäi­set vai­kut­teet tu­li­vat poh­joi­ses­ta Ro­va­nie­mi–Po­sio-suun­nas­ta sekä Pu­das­jär­vi–Tai­val­kos­ki-seu­dul­ta. En­sim­mäi­nen mah­dol­li­nen ko­koon­tu­mis­paik­ka oli Kuu­sa­mon Pur­nu­vaa­ra. Pe­ri­mä­tie­to ker­too, et­tä en­sim­mäi­siä seu­ro­ja oli­si pi­det­ty Vuo­tun­gin He­po­nie­mes­sä ja pu­hu­jat oli­si­vat tul­leet Sal­las­ta.

Seu­ro­ja oli har­voin, eh­kä kak­si ker­taa vuo­des­sa, ja sil­loin koko kylä saat­toi ko­koon­tua kuu­le­maan Ju­ma­lan sa­naa.

Yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen

Kuu­sa­moon ra­ken­net­tiin vuon­na 1912 les­ta­di­o­lais­ten seu­ra­huo­ne. Yh­dis­tys­la­ki tuli voi­maan vuon­na 1919, ja sen jäl­keen ru­vet­tiin miet­ti­mään, oli­si­ko hyvä ol­la yh­dis­tys. ”Meil­lä on seu­ra­ta­lo, mut­ta ei lail­li­sia pa­pe­rei­ta”, to­te­si Aa­dolf Suo­ra­nie­mi. Asi­at ete­ni­vät ja yh­dis­tys pe­rus­tet­tiin 1.10.1935 kaup­pi­as Sih­ve­ri Her­man Er­vas­tin ta­los­sa.

Sota-ai­ka ei lan­nis­ta­nut us­ko­vai­sia. Uu­den toi­mi­ta­lon ra­ken­ta­mis­ta suun­ni­tel­tiin jo eva­kos­sa, kun ko­ti­seu­tu oli pol­tet­tu maan ta­sal­le. Ra­ken­ta­mi­nen ta­pah­tui kai­ken puut­teen ja me­ne­tyk­sien kes­kel­lä. Ju­han­nuk­se­na 1948 val­mis­tui uu­si toi­mi­ta­lo kir­kon­ky­län Jou­ka­mon­tiel­le.

Seu­ra­toi­min­ta jat­kui uu­des­sa toi­mi­ta­los­sa. Si­vu­ky­lil­le pe­rus­tet­tiin uu­sia rau­ha­nyh­dis­tyk­siä, ja nii­den mää­rä alu­eel­la kas­voi 24:ään.

Työ­muo­dot ke­hit­ty­vät

Työn ja tais­te­lui­den ai­ka si­joit­tuu 1970-lu­vul­le. Sil­loin ko­et­te­le­muk­se­na oli­vat hen­kien tais­te­lut. Oli opil­lis­ta ki­reyt­tä ja toi­saal­la hem­pe­ä­hen­ki­syyt­tä.

Seu­ra­kun­nan ja rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ra­jat se­koit­tui­vat, mut­ta sen jäl­keen yh­teis­työ seu­ra­kun­nan kans­sa sel­kiin­tyi ja eten­kin 1990-lu­vul­ta al­ka­en se oli erit­täin toi­mi­vaa.

Uut­ta, isom­paa toi­mi­ta­loa alet­tiin suun­ni­tel­la vuon­na 1979. Ny­kyi­nen toi­mi­ta­lo val­mis­tui si­ten, et­tä ava­jai­set oli­vat maa­lis­kuus­sa 1982. Kuu­sa­mos­sa alet­tiin jär­jes­tää maa­kun­nal­li­sia ke­sä­seu­ro­ja vuo­des­ta 1979 al­ka­en.

Toi­min­ta laa­je­ni. Rau­ha­nyh­dis­tyk­seen pe­rus­tet­tiin eri­lai­sia toi­mi­kun­tia. Lei­ri­toi­min­ta al­koi 1980-lu­vul­la jat­ku­en yli 20 vuo­den ajan.

Su­vi­seu­rat oli jär­jes­tet­ty en­sim­mäi­sen ker­ran Kuu­sa­mos­sa vuon­na 1961. Vuon­na 1985 Kuu­sa­mon Määt­tä­län­vaa­ral­la oli­vat su­vi­seu­rat. Myö­hem­min jär­jes­tet­ty­jä vuo­den 1998 ja 2013 su­vi­seu­ro­ja Pu­das­jär­ven len­to­ken­täl­lä on myös Kuu­sa­mon Rau­ha­nyh­dis­tys ol­lut jär­jes­tä­mäs­sä. Pu­das­jär­ven Su­vi­seu­rois­sa 2024 Kuu­sa­mon Rau­ha­nyh­dis­tys oli vas­tuu­vuo­ros­sa.

It­ses­tään kas­va­va vil­ja

Juh­la­pu­heen ai­hee­na oli Ju­ma­lan sa­nan kyl­vö­työ. Ar­to Töl­li pu­hui sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la an­taa kas­vun ih­mis­ten te­ke­mäl­le kyl­völ­le (Mark. 4:26–29). Ju­ma­la käyt­tää ih­mi­siä työ­hön­sä. Sitä ta­pah­tuu ko­deis­sa, per­heis­sä, seu­rois­sa ja siel­lä mis­sä koh­taam­me kans­saih­mi­siä.

– Olem­me avoi­mia lä­he­tys­kir­jei­tä. Us­kom­me on kuin suit­se­va kynt­ti­lä. Joka päi­vä saa us­koa syn­nit an­teek­si. Saa ih­me­tel­lä, mi­ten Ju­ma­la on mo­nin ta­voin mei­tä aut­ta­nut, Töl­li to­te­si.

Vil­le Oi­ka­rai­sen pi­tä­män lop­pu­har­tau­den teks­ti ker­toi sii­tä, mi­ten hy­väs­sä tur­vas­sa us­ko­vai­set ovat, kun saa­vat jää­dä Ju­ma­lan ja hä­nen ar­mon­sa sa­nan hal­tuun (Ap. t. 20:29).

– Ar­mon sa­nas­sa on voi­ma, joka ra­ken­taa mei­tä ja opas­taa tu­le­vis­sa vai­heis­sa Ju­ma­lan val­ta­kun­nan par­haak­si. Kan­nat­taa py­syä tä­män ar­mon va­ras­sa.