Päi­vi Mar­ti­kai­nen

Päi­vä­mies

Uu­sis­sa tuot­teis­sa on hyö­dyn­net­ty sekä uut­ta et­tä van­haa. Yk­si on ku­vi­tet­tu te­ko­ä­lyn avul­la. Kah­den ku­vi­tuk­set sen si­jaan ovat niin van­ho­ja, et­tä ne ovat va­pau­tu­neet ylei­seen käyt­töön.

SRK:n kus­tan­nus­pääl­lik­kö Ari-Pek­ka Pa­lo­la jul­kis­ti toi­mis­tol­la 2. huh­ti­kuu­ta pi­de­tys­sä ti­lai­suu­des­sa vii­si uut­ta tuo­tet­ta: nel­jä kir­jaa ja yh­den ää­nit­teen.

Ta­voit­tee­na soh­va­kir­ja

Vir­pi Vii­ta­la on ku­vit­ta­nut kir­joit­ta­man­sa las­ten­kir­jan Päi­vä saa­res­sa te­ko­ä­lyn avul­la. Te­ki­jä ku­vai­li uut­ta ku­vi­tus­tek­niik­kaa ko­kei­luk­si. Hän oh­ja­si te­ko­ä­lyn te­ke­mään sa­na­ko­men­noil­la ha­lu­tun­tyyp­pi­siä ku­via. Li­säk­si tar­vit­tiin ku­van­kä­sit­te­lyä.

– Se ei ol­lut niin yk­sin­ker­tais­ta, et­tä voi­si sa­noa, et­tä kone on teh­nyt ku­vi­tuk­sen. Eri­tyi­nen haas­te oli säi­lyt­tää hen­ki­löt sa­man­nä­köi­si­nä, mut­ta mie­les­tä­ni te­ko­ä­lyn avul­la pää­si tun­nel­maan pa­rem­min.

– Hie­no lop­pu­tu­los osoit­taa osal­taan, mil­lai­sia uu­sia mah­dol­li­suuk­sia te­ko­ä­ly avaa jul­kai­su­toi­min­nal­le, Pa­lo­la huo­mi­oi.

Kir­ja ker­too kuu­si­vuo­ti­aan pää­hen­ki­lön nä­kö­kul­mas­ta us­ko­vai­sen per­heen ve­ne­ret­kes­tä saa­reen.

– Ha­lu­sin teh­dä soh­va­kir­jan, joka ko­ko­aa mo­ne­ni­käi­siä lap­sia äi­din tai isän kai­na­loon lu­ke­maan, ker­toi Vii­ta­la.

Lap­sen per­soo­na esiin

– Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suut­ta on ku­vat­tu lap­si­rik­kaak­si kris­til­li­syy­dek­si. Vau­va­kir­joil­le on siis tar­vet­ta, taus­toit­ti Pa­lo­la jul­kis­tet­tua kir­jaa Olet suu­ri lah­ja.

Sen te­ki­jöi­hin lu­keu­tu­vat Han­na Aho, An­na Il­li­kai­nen, Mai­ja Hol­mi ja Tii­na Pa­ju­la.

Teos on ku­vi­tet­tu El­sa Bes­ko­win klas­si­sil­la las­ten­kir­ja­ku­vi­tuk­sil­la, jot­ka ovat hil­jat­tain va­pau­tu­neet käyt­töön.

– Ne tuo­vat mer­kit­tä­vän li­sä­ar­von täl­le kir­jal­le, jo­hon voi tal­let­taa lap­sen var­hais­ten vuo­sien mer­kit­tä­vät het­ket ja tun­nel­mat lu­et­ta­vik­si, kat­sel­ta­vik­si ja muis­tel­ta­vik­si, Pa­lo­la ar­vi­oi.

Työ­ryh­mä ker­toi, et­tä kir­jan vih­re­än taus­ta­vä­rin taus­tal­la on sen so­pi­vuus sekä ty­töil­le et­tä po­jil­le. Kir­jan nimi taas tuo lap­sen ar­vok­kuu­den esil­le. Te­ki­jät pyr­ki­vät va­li­koi­maan kir­jaan tie­to­ja, joi­ta lap­si ha­lu­aa ai­kui­se­na tie­tää it­ses­tään.

Il­ta­lau­lu­ja maa­il­mal­ta

Pa­lo­la lu­pa­si, et­tä uu­si ää­ni­te Tuu­di­tel­len ei ole SRK:n ai­em­pien il­ta­lau­lu­ää­nit­tei­den tois­toa. Ää­nit­teen kan­si­ku­va on El­sa Bes­ko­win te­ke­mä.

– Ää­nit­teel­lä lau­la­vat vuo­ro­tel­len nais- ja mies­so­lis­tit, joi­ta sä­es­te­tään pi­a­nol­la, ki­ta­ral­la, kont­ra­bas­sol­la ja viu­lul­la, Pa­lo­la lis­ta­si.

Koor­di­naat­to­ri Han­na Sa­ve­la ku­vai­li ää­nit­teen läh­tö­koh­ta­na ol­leen ”pie­ni, ko­di­kas, vä­hä­e­lei­nen, ka­ma­ri­tun­nel­ma”.

– Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la on pal­jon il­ta­lau­lu­ja, jo­ten oh­jel­mis­ton ra­jaa­mi­nen oli haas­ta­vaa. Mo­nien il­ta­lau­lu­jen taus­tal­la on il­ta­ru­kous: toi­ve var­je­luk­ses­ta yöl­lä ja päi­väl­lä.

Ai­van ta­val­li­sia nuo­ria

Kus­tan­nus­pääl­lik­kö to­te­si, et­tä nuo­ret kai­paa­vat ko­ko­nais­ten kir­jo­jen li­säk­si ly­hy­em­piä ker­to­muk­sia.

– SRK:n vuon­na 2022 jär­jes­tä­män ker­to­mus­ten kir­joi­tus­kil­pai­lun tuo­tok­set muo­dos­ta­vat run­gon An­ni­ka Hint­sa­lan toi­mit­ta­mal­le ko­ko­el­mal­le Edes­sä mon­ta ke­sää. Täy­den­nyk­sek­si toi­mit­ta­ja on pyy­tä­nyt li­sä­teks­te­jä, hän sel­ven­si.

Hint­sa­la ker­toi ol­leen­sa mu­ka­na kil­pai­lun pal­kin­to­raa­dis­sa, jo­ten läh­tö­koh­ta oli tut­tu.

– Jän­nit­tä­vin ja kriit­ti­sin vai­he pro­ses­sis­sa on se, kun teks­te­jä al­kaa ti­pah­del­la säh­kö­pos­tiin. Sain lu­kea toi­nen tois­taan mo­ni­puo­li­sem­pia nuor­ten nä­kö­kul­mas­ta kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä. Koin, et­tä jul­kai­su­toi­min­taa­kin joh­de­taan suu­rem­mis­ta kä­sis­tä.

Hint­sa­la toi­voo, et­tä ylä­kou­lui­käi­sil­le suun­na­tun kir­jan lu­ki­jat sai­si­vat uu­sia nä­kö­kul­mia sii­hen, mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa ihan ta­val­li­nen us­ko­vai­nen nuo­ri tänä päi­vä­nä elää.

Lä­hel­tä nä­kee hy­vin

Pa­lo­la luon­neh­ti Päi­vi Lin­nan­mä­en esi­kois­ru­no­ko­ko­el­man Pi­sa­ran ver­ran Ee­de­niä muis­tut­ta­van sii­tä, et­tä us­ko­vai­nen saa jo tääl­lä elä­es­sään tun­tea us­kon kaut­ta vä­lil­lä esi­ma­kua tai­vaas­ta.

– Ru­no­jen ai­heet nou­se­vat ar­kie­lä­mäs­tä ja luon­nos­ta, hän jat­koi.

– Mie­leen al­koi il­mes­tyä nä­kö­a­la­paik­ko­ja. Kos­ka pel­kään kor­kei­ta ja ah­tai­ta paik­ko­ja, ruo­hon­juu­ri­ta­son ava­rat mai­se­mat so­pi­vat mi­nul­le. Ei tar­vit­se ai­na mat­kus­taa kau­as näh­däk­seen pal­jon, Lin­nan­mä­ki ku­vai­li ru­no­jen­te­kop­ro­ses­si­aan ti­lai­suu­teen lä­het­tä­mäs­sään vies­tis­sä.