Päivi Martikainen
Liminka
Yli tuhat ihmistä osallistui ensimmäiseen Kasvatuksen ja diakonian päivään. Tapahtuma järjestettiin yhtä aikaa Limingassa, Jyväskylässä ja Espoossa.
Rauhanyhdistysten lapsi- ja nuorisotyössä ja perhe- ja diakoniatyössä mukana olevat tai siitä kiinnostuneet kokoontuivat 31. elokuuta yhdelle koolle. Päivän aiheena oli Valoa ja voimaa vapaaehtoistyöhön ja tarkoituksena innostaa tekijöitä sekä antaa heille eväitä työhön.
Tapahtuman järjestivät SRK ja sen aluetiimit. Päivään osallistuneet kuulivat asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä vierailivat eri työmuotojen pysäkeillä. Näitä olivat leirityö, resurssipankki, erilaiset elämäntilanteet, materiaalit, kohtaaminen, pyhäkoulu ja kerhot, raamattuluokka, nuorisotyö ja ryhmäytyminen.
Limingan tapahtuman avannut lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija Juha Luokkala muistutti, että Jumala johtaa työtä.
– Olemme kylväjiä, hän antaa kasvun.
Miten voin tukea?
Pohjoisen alueen perhe- ja diakoniatiimin puheenjohtaja Veli Tuomivaara kiteytti, että päivä oli yhdistävä.
Hän oli töissä kodassa sijainneessa "erilaisten elämäntilanteiden pisteessä". Seinällä oli kuvia, ja osallistujien tehtävänä oli pohtia, mikä niistä pysäytti ja miten kyseisessä tilanteessa olevaa lähimmäistä voisi tukea itse tai rauhanyhdistyksen toiminnassa. Osallistujien vinkit päivittyivät reaaliajassa näytölle.
– Aiheet kiinnostivat ja innostivat, ihmiset olivat aktiivisia. He kertoivat saaneensa paljon eväitä omaan työhönsä ja henkilökohtaiseen uskoonsa. Päivästä jäi mukava mieli, Tuomivaara myhäili.
Kaikenikäiset ryhmäytymään
Myös pohjoisen alueen lapsi- ja nuorisotyön tiimin puheenjohtaja Ashlee Oikarainen koki, että Kasvatuksen ja diakonian päivässä oli hyvä ja innostunut ilmapiiri.
– Tosi mukavaa, että tuli paljon porukkaa, hän ihasteli.
Oikarainen työskenteli ryhmäytymispisteellä. Siellä oli mahdollista osallistua konkreettiseen harjoitukseen ja keskustella aiheesta. Tarjolla oli monenlaisia materiaaleja.
– Halusimme tuoda esille, että kaikenikäiset hyötyvät ryhmäytymisestä, myös varttuneiden kerhot. Oli positiivista kuulla, että monet jo toteuttavat tätä – ei ole uusi asia, mutta ihmisillä oli kiinnostusta oppia uutta.
Maraton, ei sprintti
Juha Hakalan pitämä puheenvuoro Riittävän hyvä kasvattaja pyrki vähentämään kasvattajien paineita. Eräs vanhempi oli kertonut tuntevansa, ettei kasvatuksella ole merkitystä, mutta Hakala tähdensi, että kyllä sillä on.
– Kasvatus on maraton, ei sprintti. Se on rakkauden ja arvostuksen sävyttämää jämeryyttä. Lukemattomia pieniä sanoja ja tekoja, hän määritteli.
Hakala tähdensi, että kasvatukseen kuuluu myös auktoriteetti.
– Tarvitaan turvallinen, positiivinen aikuinen, joka ilmoittaa: "tässä on viimeinen rajapyykki, jonka yli ei mennä".
Riittävän hyvä kasvatus
Nykyajan huimat tavoitteet ja ylevät ihanteet uhkaavat Hakalan mukaan tunkeutua myös kasvatukseen.
– Myös tolkkua tarvitaan. On vanhempia, jotka meinaavat uupua täydellisyyden tavoittelun alle. Kuitenkaan hyvä kasvatus ei vaadi erityisiä olosuhteita tai yltäkylläisyyttä, hän rohkaisi.
Tästä Hakala kertoi eräältä isältä kuulemansa esimerkin: ihanana lapsuusmuistona oli jäänyt mieleen nakinpaisto takapihalla.
Hakala painotti myönteisyyden merkitystä: hyvään kasvatukseen kuuluu perusasioiden lisäksi myös hassuttelua, innostusta, kiitollisuutta ja iloa.
– Yleisesti ottaen voisimme hellittää vähän. Voisimme puhua ”riittävän hyvästä ja olennaisen näkemisestä”. Tätä voi soveltaa myös Siionin kasvatus- ja diakoniatyöhön.
Yhteistä aikaa rajoitusten sijaan
Harto Pönkä puhui aiheesta Lapset, nuoret, some. Hän esitteli kyselyä, jonka tulosten mukaan lapset ja nuoret haluaisivat käyttää aikaansa ennen kaikkea kavereiden ja perheen kanssa yhdessäoloon sekä harrastuksiin. Puhelimella olo tulee vasta niiden jälkeen.
Pönkä kannusti järjestämään perheen kesken yhteistä aikaa ja näytti esimerkin lukujärjestyksestä, johon se oli merkitty.
– Jos tärkeille asioille ei jää aikaa, tee suunnitelma!
Pönkä kertoi, että TikTok-sovelluksen myötä lasten ja nuorten ruutuaika lähti nousuun, mutta tänä vuonna se on vähän vähentynyt.
– Opetushallitus suosittelee, että kännykät laitetaan reppuun tunnilla ja otetaan käyttöön, jos opettaja antaa siihen luvan. Myös raamattuluokassa voi käyttää kännykkäparkkia, hän vinkkasi.
Kohtaamisen kulmakiviä
Jenni Hintsalan aiheena oli Kohtaaminen Siionin työssä. Hän haastoi kuulijoita pohtimaan, millaiset kohtaamiset ovat jääneet mieleen.
– Jokainen kaipaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi, Hintsala korosti.
Hän luetteli kohtaamisen hidasteita: ei tunneta, jännitys, epävarmuus, paljon ihmisiä, ennakkoluulot, kiire, väsymys. Kenenkään ei aina tarvitse jaksaa ja pystyä.
Hintsala näkee, että digitalisaatio on tuonut kohtaamisiin lisämausteen.
– Välillä se haastaa, mutta on myös tuonut mahdollisuuksia saada uskovaisia ystäviä.
Kohtaamisen kahdeksan kulmakiveä ovat Hintsalan mukaan: kyykisty, kysy, kuuntele, keskity, kehu, kannusta, kerro, kiitä.
– Kohtaamisen ydin on uskovaisten välinen rakkaus ja anteeksiantamus.
Entistä merkittävämpi työ
Paneelikeskustelu jatkoi päivän aiheen käsittelyä. Keskustelua johti Jaakko Virpi ja paneeliin kuului puheenvuoroja pitäneiden asiantuntijoiden lisäksi Veli-Matti Leppälä ja Veli Tuomivaara aluetiimeistä. Yleisö osallistui aktiivisesti lähettäen puhelimella kysymyksiä ja kommentteja.
Yksi esillä oleva asia oli Siionin työn merkitys.
– Me ei pystytä olemaan ilman Siionia, Siion kyllä pärjää ilman meitä. Siionin työ on myös omalle uskonelämälle siunaus, Veli Tuomivaara huomautti.
– Siionin työ on entistä merkittävämpää, kun yhteiskunta on niin vieraantunut Jumalan sanasta, totesi Harto Pönkä.
Myös kodin rooli kristillisessä kasvatuksessa puhutti. Veli-Matti Leppälä korosti vanhempien esimerkin voimaa.
– Näytetään tärkeys: rakentuuko sunnuntain ohjelma harrastusten vai seurojen ympärille. Jutellaan uskon asioista. Käytetään evankeliumia.
Lue ensi viikon Päivämiehestä myös Kasvatuksen ja diakonian päivään osallistuneiden ajatuksia.
Materiaalia tapahtumasta: https://yhdessä.srk.fi.
Sähköisiä materiaaleja yhdistyksille työn tueksi: www.kapsakkijutut.fi. ja resurssipankki.fi.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys