JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Keskeneräisenä ja väsyneenäkin tarpeeksi riittävä

Päivämies
Artikkelit
14.5.2017 10.24

Juttua muokattu:

1.1. 11:14
2020010111145420170514102400

”Las­ten­kas­va­tu­sop­paat ja ai­ka­kau­si­leh­det ovat täyn­nä hy­vää tar­koit­ta­via kas­va­tus­vink­ke­jä ja mää­ri­tel­miä sii­tä, mikä on lap­sel­le eduk­si, mikä taas hait­taa hä­nen ke­hi­tys­tään. – – äi­ti ja isä tun­te­vat it­sen­sä ja lap­sen­sa par­hai­ten ja voi­vat va­li­ta oh­jeis­ta ne, jot­ka luon­te­vim­min heil­le so­pi­vat. Hyvä van­hem­pi voi ol­la lu­kui­sin eri ta­voin.”

Poh­dim­me use­am­man eri-ikäi­sen äi­din kans­sa riit­tä­vää van­hem­muut­ta. Se näh­tiin pe­rus­tur­val­li­suu­den an­ta­mi­se­na, kuun­te­le­mi­se­na, myö­tä­e­lä­mi­se­nä hy­vi­nä ja huo­noi­na het­ki­nä, an­teek­si­an­ta­mi­se­na ja -saa­mi­se­na, ar­jen tut­tuu­te­na ja tur­val­li­suu­te­na.

Yk­si nai­sis­ta näki, et­tä riit­tä­vä van­hem­muus on las­ten kan­nal­ta sitä, et­tä päi­vän fyy­si­set tar­peet tyy­dyt­ty­vät koh­tuul­li­ses­ti: on ruo­kaa, puh­taut­ta ja lii­kun­taa tai leik­kiä. Riit­tä­vä van­hem­pi vas­taa lap­sen kat­see­seen, py­säh­tyy kuun­te­le­maan ja vas­taa ky­sy­myk­siin. Van­hem­man teh­tä­vä on myös neu­voa, opas­taa ja oh­ja­ta omal­la esi­mer­kil­lään ja ole­mal­la it­se ai­kui­nen.

– Riit­tä­vä van­hem­pi tun­nis­taa sen het­ken, kun voi­mat ei­vät rii­tä. Tai jos ei tun­nis­ta, ot­taa avun vas­taan, jos lä­hei­set huo­les­tu­vat voi­ma­va­ro­jen riit­tä­mät­tö­myy­des­tä, hän jat­koi.

”Se­kin on tär­ke­ää si­säis­tää, et­tä van­hem­man on pi­det­tä­vä myös puo­len­sa, huo­leh­dit­ta­va it­ses­tään ja jak­sa­mi­ses­taan.”

äi­dit oli­vat sitä miel­tä, et­tä on tär­keä huo­leh­tia it­ses­tään. Se, et­tä it­se voi hy­vin, tu­kee myös hy­vää van­hem­muut­ta. Tämä on usein myös las­ten toi­ve: et­tä äi­ti huo­leh­ti­si it­ses­tään, et­tä voi­si pa­rem­min ja oli­si näin on­nel­li­sem­pi.

Mur­ro­si­käi­sen kas­vu­ki­pu­jen kans­sa moni äi­ti tun­si riit­tä­mät­tö­myyt­tä: nuo­ri tar­vit­see eten­kin vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa rak­kaut­ta ja huo­mi­o­ta.

Kes­kus­te­lim­me myös sii­tä, et­tä per­hees­sä on tär­keä huo­leh­tia, et­tä kun­ni­oi­tam­me toi­si­am­me ja luo­tam­me toi­siin ja olem­me luo­tet­ta­via. Tois­ta ei sa­tu­te­ta te­oin tai sa­noin.

– Osal­li­suu­den tun­ne omaan per­hee­seen on kaik­kia voi­maan­nut­ta­va ja ri­kas­tut­ta­va, elä­mäs­sä myö­hem­min­kin kan­ta­va voi­ma.

”Mo­nen­lai­siin asi­oi­hin voi val­men­tau­tua ja har­jaan­nut­taa it­se­ään. Lop­pu­tu­los on sit­ten hy­vin har­joi­tel­luis­ta osa­suo­ri­tuk­sis­ta muo­dos­tu­va täy­del­li­nen ko­ko­nai­suus. Van­hem­muus on eri­lai­nen asia, sii­nä ei voi on­nis­tua täy­del­li­ses­ti.”

Us­kon tuo­ma luot­ta­mus Tai­vaan Isän huo­len­pi­toon on aut­ta­nut.

Tä­män li­säk­si äi­deil­lä on omia, eri­lai­sia kei­no­ja se­lät­tää huo­not het­ken­sä: ul­koi­lu, hil­jai­suu­den et­si­mi­nen, mu­siik­ki, it­ke­mi­nen, kir­joit­ta­mi­nen, pu­hu­mi­nen, fyy­si­nen ra­si­tus, sii­vo­a­mi­nen, saar­na-ar­kis­ton kuun­te­lu, ver­tais­tu­ki, te­ra­pia, lu­ke­mi­nen, il­ta­sau­na, jut­te­lu­het­ki puo­li­son kans­sa ja pa­ri­suh­deil­lat.

– Saan voi­maa ih­mi­sis­tä. Kai­paan loh­du­tus­ta ja toi­von nä­kö­a­lo­ja, ker­toi yk­si van­hem­pi äi­ti.

”Mikä on riit­tä­vää? Har­va ai­kui­nen voi viet­tää niin pal­jon ai­kaa lap­sen­sa kans­sa kuin ha­lu­ai­si. Ylei­sin syy ajan riit­tä­mät­tö­myy­teen on per­heen vält­tä­mät­tö­män toi­meen­tu­lon hank­ki­mi­nen. Toi­nen syy, joka vie lap­sel­ta van­hem­man si­vuun, on jo­kin on­gel­ma tai suu­ri asia, jon­ka kans­sa van­hem­man mie­li työs­ken­te­lee.”

Riit­tä­mät­tö­myys oli kai­kil­le äi­deil­le tut­tu. Kes­kus­te­lim­me myös sii­tä, mis­tä täl­lai­set aja­tuk­set nou­se­vat.

– It­sek­käis­tä syis­tä usein­kin sor­tuu aset­ta­maan haa­vei­ta omas­ta nä­kö­kul­mas­ta. Tai sit­ten sor­tuu täyt­tä­mään tois­ten odo­tuk­sia, ker­toi­li yk­si äi­deis­tä.

Ai­ka­kin on hy­vin eri­lai­nen kuin en­nen. Yk­si to­te­si, et­tä il­ma­pii­ri on yh­teis­kun­nas­sam­me vii­me vuo­si­na ja­kaan­tu­nut: on sel­ke­ää lap­si- ja per­he­kiel­tei­syyt­tä ja toi­saal­ta yle­tön­tä myön­tei­syyt­tä ja sii­hen liit­ty­en ryh­mä­pai­net­ta ol­la ää­ret­tö­män fik­su van­hem­pi.

– On­ko täy­del­li­sen van­hem­muu­den ta­voit­te­lus­ta tul­lut jon­kin­lai­nen ihan­ne? ky­syi toi­nen.

Use­am­pi äi­ti to­te­si, et­tä riit­tä­mät­tö­myy­den tun­teen kans­sa voi py­säh­tyä ky­sy­mään, mikä on oleel­lis­ta ja mis­tä oli­sim­me val­miit luo­pu­maan.

Yk­si äi­deis­tä on teh­nyt vii­me kuu­kau­det töi­tä huos­taan otet­tu­jen las­ten ja hei­dän van­hem­pien­sa kans­sa.

– Se on an­ta­nut mi­nul­le pers­pek­tii­viä sii­hen, et­tä ai­ka kes­ke­ne­räi­se­nä ja ai­ka ajoin hy­vin­kin vä­sy­nee­nä on vie­lä riit­tä­vä van­hem­pi.

Teks­ti: Sirk­ka Leh­to

Ku­vi­tus­ku­vat: Jar­mo Määt­tä, Mer­vi Hy­vö­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 10.5.2017

Läh­de (si­taa­tit): http://www.mll.fi/van­hem­pain­net­ti/tie­to­kul­ma/van­hem­muus_ja_kas­va­tus/van­hem­mak­si_kas­vu/olen­ko_riit­ta­va_van­hem­pa­na/