B.T.
B.T.
Tapani Tölli
Ihminen etsii usein vastausta elämän peruskysymyksiin omista teoistaan tai järjen päätelmistä. Jeesus kuitenkin muistuttaa, että todellinen elämän leipä ei ole maallista hyvinvointia, vaan Jumalan valmistamaa armoa. Usko on lahja, joka ravitsee sielun ja antaa iankaikkisen elämän toivon.
Käsillä on puolipaaston sunnuntai. Olemme keskellä paastonaikaa. Tätä sunnuntaita sanotaan myös leipäsunnuntaiksi, koska päivän evankeliumit puhuvat elämän leivästä.
Iankaikkinen ravinto
Jeesus oli juuri ruokkinut viisituhatta miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Tämä oli suuresti ihastuttanut ihmisiä. He näkivät Jeesuksessa mahdollisen maallisen hallitsijan, joka kykenisi huolehtimaan, että ihmisillä riittää syötävää.
Ruokkimisihmeen jälkeen Jeesus lähti toiselle puolelle järveä rauhallisempaan paikkaan. Seuraavana päivänä ihmiset lähtivät etsimään häntä, löysivät hänet ja kyselivät, milloin hän oli tullut tänne. Jeesus vastasi: ”Te etsitte minua, koska saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi.” Hän kehotti heitä tavoittelemaan sitä ruokaa, joka antaa ikuisen elämän.
Usko on Jumalan työtä
Ihmiset kysyivät Jeesukselta elämään liittyvän peruskysymyksen: mitä pitäisi tehdä, että teot olisivat Jumalan tekoja? Jeesuksen vastaus oli selkeä: ”Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko”. Usko on aina Jumalan työtä, ei ihmisen omaa aikaansaannosta. Näiden ihmisten mielessä olivat olleet enemmän maalliset ajatukset. He pyysivät vielä Jeesukselta ihmetekoja, todisteita, jotta he voivat uskoa häneen.
Myös tämän ajan monet ihmiset pyytävät jotain ihmettä, todistusta Jumalan olemassaolosta. On kuitenkin niin, että Jumalan totuutta ja hänen armoaan ei pystytä sijoittamaan tieteellisen historian puitteisiin.
Jumala on luonut kaikki ihmiset ja antanut heille järjen. Järki ei kuitenkaan yllä Jumalan tuntemiseen ja ymmärtämiseen pelastavalla tavalla. Jumala ei ole halunnut ilmoittaa itseään tavalla, joka olisi järjen hallittavissa. Tarvitaan usko. Usko tarttuu elämän leipään, Jumalan sanaan, armoon ja armoevankeliumiin. Jumalan edessä eivät kelpaa ihmisten hyvätkään teot. Ne eivät ole Jumalan tekoja eikä niillä ansaita autuutta.
Evankeliumi ruokkii
Ihmiset pyysivät Jeesukselta sitä leipää, joka vie iankaikkiseen elämään. Jeesus vastasi: ”Minä olen elämän leipä.” Se sai monet ihmiset ymmälle, kuten Johanneksen evankeliumissa on kirjoitettu.
Ihmiset saivat halutessaan kuitenkin silloin ja yhä nyt syödä elämän leipää, Kristusta elävässä evankeliumissa. Tätä tarjotaan kaikille ihmisille uskottavaksi ja omistettavaksi. Tätä leipää tarvitsemme joka päivä.
Apostolit jakoivat tätä leipää ja korostivat se voimaa. Esimerkiksi Paavali korosti sitä jokaisessa kirjeessään. Korinttilaisille hän kirjoitti: ”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka minä olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin.” (1. Kor. 15:1–2.)
Kun ihminen on esimerkiksi seuroissa, hän on ruokapöydän ääressä. Saarnan ydin on armon jakaminen, evankeliumi. Saakoon evankeliumi kuulua kutsuvana, ruokkivana ja vahvistavana eri puolilla ihmisten keskuudessa.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys