JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Herra on minun paimeneni

Matkaevääksi
27.4.2022 5.00

Juttua muokattu:

25.4. 14:00
2022042514003020220427050000

Han­nu Aho­pel­to

En­si sun­nun­tai on Hy­vän Pai­me­nen sun­nun­tai. Kirk­ko­kä­si­kir­jas­sa on sun­nun­tail­le va­ra­tus­sa esi­pu­hees­sa teks­ti: ”Jee­sus on Hyvä Pai­men, joka pi­tää huo­len lam­pais­taan. Ylim­pä­nä pai­me­ne­na hän lä­het­tää ope­tus­lap­sen­sa huo­leh­ti­maan Ju­ma­lan lau­mas­ta.”

Pai­menp­sal­mia 23 tai jo­tain muu­ta Hy­väs­tä Pai­me­nes­ta ker­to­vaa teks­tiä lu­kies­sa­ni mi­nul­la tu­lee usein mie­leen seu­ra­ti­lai­suus muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen ta­kaa. Pu­hu­ja aloit­ti pu­heen­sa Hy­väs­tä Pai­me­nes­ta ja sii­tä, kuin­ka pai­me­nel­la on työ­ka­lu­naan pit­kä sau­va. Sau­van toi­nen pää on kou­kun muo­toi­nen. Lam­paat ovat lau­ma­e­läi­miä ja pai­men joh­dat­te­lee ne ruo­ka­pai­koil­le, vih­reil­le nii­tyil­le. Lam­paat tun­te­vat oman pai­me­nen­sa ää­nen ja seu­raa­vat sitä. Jos­kus jo­kin lam­mas saat­taa ek­syä lau­mas­ta. Se voi pu­do­ta rot­koon tai sy­vään kuop­paan. Sau­van kouk­ku­pääl­lä pai­men nos­taa kuop­paan pu­don­neen lam­paan. Sun­nun­tain lu­ku­kap­pa­lees­sa Ju­ma­la lu­paa: ”Minä et­sin it­se lam­paa­ni ja pi­dän niis­tä huo­len” (Hes. 34:11).

Ju­ma­lan lap­sia on ver­rat­tu usein lam­pai­siin ja pie­niä lap­sia ka­rit­soi­hin. Lam­paat ei­vät ole juh­ta­eläi­miä. Lam­pai­den ja­lat ovat hen­not, ne ei­vät jak­sa kan­taa taak­ko­ja. Ju­ma­la ei ole tar­koit­ta­nut omia lap­si­aan­kaan taak­ko­jen kan­ta­jik­si, kos­ka taa­kat voi­vat uu­vut­taa tai­vaan tien mat­ka­lai­sen.

Syn­ti on sel­lai­nen taak­ka, joka al­kaa vä­syt­tä­mään. Syn­ti on al­tis­ta tart­tu­maan. Jos syn­tiä ei jak­sa vaih­taa ar­moon ja us­koa an­teek­si, se lo­pul­ta joh­taa epä­us­koon, sil­lä syn­ti erot­taa ih­mi­sen Ju­ma­las­ta. Evan­ke­liu­min mat­ka­sau­va on tu­ke­nam­me. Sii­hen on hyvä no­ja­ta täl­lä­kin het­kel­lä.

Ju­ma­la tah­too et­siä ek­sy­neen ja tuo­da ta­kai­sin lau­mas­ta har­hau­tu­neen, hän tah­too si­toa mur­tu­neen ja­lan ja hoi­va­ta uu­pu­nut­ta. Vah­vat ja li­ha­vat hän tah­too pi­tää ku­ris­sa. Hän kait­see lau­maan­sa niin kuin sitä tu­lee kai­ta. (Hes 34:16.)

Hy­vän Pai­me­nen ään­tä saa kuul­la mat­ka­ys­tä­vien vä­li­tyk­sel­lä, ja sitä saa myös mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan ko­koon­tua kuu­le­maan Ju­ma­lan las­ten seu­roi­hin. Mo­nien ru­kous on, et­tä tu­le­va­na ke­sä­nä voi­sim­me jäl­leen ko­koon­tua Su­vi­seu­roi­hin kuu­le­maan Hy­vän Pai­me­nen ään­tä.