JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Herran tahdon noudattaminen

Matkaevääksi
5.10.2022 9.15

Juttua muokattu:

3.10. 14:03
2022100314033520221005091500

Ilk­ka Ha­ku­li­nen

Eräs lai­nop­pi­nut ha­lu­si ko­e­tel­la Jee­sus­ta ky­sy­en Va­pah­ta­jal­ta: ”Opet­ta­ja, mikä on lain suu­rin käs­ky?” (Matt. 22:36.) Va­pah­ta­ja viit­ta­si kir­joi­tuk­siin (5. Moos. 6:5) ja vas­ta­si: Ra­kas­ta Her­raa, Ju­ma­laa­si, koko sy­dä­mes­tä­si, koko sie­lus­ta­si ja mie­les­tä­si. Toi­nen yh­tä tär­keä oli: ”Ra­kas­ta lä­him­mäis­tä­si niin kuin it­se­ä­si” (Matt. 22:39). Jee­sus vie­lä tii­vis­ti asi­an: ”Näi­den kah­den käs­kyn va­ras­sa ovat laki ja pro­fee­tat” (Matt. 22:40).

Kym­me­nen käs­kyn Moo­sek­sen lais­sa en­sim­mäi­sen tau­lun kol­me käs­kyä sää­tä­vät ju­ma­la­suh­tees­ta ja toi­sen tau­lun seit­se­män käs­kyä lä­him­mäis­suh­tees­ta. Saa­tam­me aja­tel­la, et­tä vain kym­me­nen käs­kyä, help­po muis­taa. Ei vai­ku­ta vai­ke­al­ta nou­dat­taa, niin hy­viä asi­oi­ta. Mi­ten­hän tä­män asi­an lai­ta lie­nee?

Jos tar­kas­tel­laan Psal­mia 119, kir­joit­ta­ja avaa täs­sä var­sin pit­käs­sä psal­mis­sa sitä, et­tä Her­ran käs­ky­jen ja tah­don nou­dat­ta­mi­nen on mo­niu­lot­tei­nen ja koko elä­män lä­päi­se­vä asia. Pe­rä­ti 30 ja­et­ta kä­sit­te­lee Her­ran käs­ky­jä.

Tä­män li­säk­si kir­joit­ta­ja kä­sit­te­lee mai­ni­tus­sa psal­mis­sa Her­ran tien kul­ke­mis­ta, tah­don ky­sy­mis­tä, sää­dös­ten nou­dat­ta­mis­ta, var­jel­tu­mis­ta ek­sy­mi­ses­tä, mää­räyk­sien tun­te­mis­ta, lii­ton vaa­ti­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta, sa­nan muis­ta­mis­ta, käs­ky­jen po­lun kul­ke­mis­ta. Al­kaa­ko jo tun­tua vai­ke­al­ta vai jopa yli­voi­mai­sel­ta?

On­ko us­ko­vai­sen elä­mä ah­dis­tu­nut­ta et­sin­tää ja ilo­ton­ta sää­dös­vii­da­kos­sa räm­pi­mis­tä? Ei se ole ei­kä se ole ol­lut, mikä tuos­sa­kin psal­mis­sa il­me­nee. Hy­vin mo­nes­sa ja­kees­sa nä­kyy se, et­tä kil­voit­te­li­jan asen­ne Ju­ma­lan sa­nan ope­tuk­siin on ol­lut kii­tol­li­sen sy­dä­men vas­taus sii­hen, et­tä saa ar­mos­ta us­koa: ”Minä iloit­sen liit­to­si ties­tä niin kuin iloi­taan rik­kauk­sis­ta” (Ps. 119:14). ”Si­nun käs­ky­si ovat ilo­ni, si­nun sa­naa­si minä en unoh­da” (Ps. 119:16). ”Ke­vein as­ke­lin minä kul­jen si­nun käs­ky­je­si tie­tä, sinä huo­jen­nat mie­le­ni” (Ps. 119:32). ”An­na mi­nun kul­kea käs­ky­je­si pol­kua, sii­tä minä saan ilon” (Ps. 119:35). Ilo on­kin us­kon he­del­mä ja mai­nit­tu toi­se­na rak­kau­den jäl­keen (Gal. 5:22).

Ih­mi­sen oma pyr­ki­mys ol­la Ju­ma­lal­le kel­vol­li­nen oli tu­han­sia vuo­sia sit­ten – ja vie­lä nyt­kin – ah­dis­tus­ta täyn­nä. Ai­noa tie on us­kon­van­hurs­kaus, omis­taa us­kol­la ar­mos­ta Kris­tuk­sen so­vin­to­työ ja tul­la näin Ju­ma­lan lap­sek­si. Sii­tä iloit­si myös van­han lii­ton mat­ka­lai­nen: ”Sinä, Her­ra, olet hyvä, sinä an­nat an­teek­si, run­sain mi­toin sinä jaat ar­mo­a­si kai­kil­le, jot­ka si­nua avuk­si huu­ta­vat” (Ps. 86:5).