JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Tahdon puhua sinulle

Matkaevääksi
5.7.2023 6.00

Juttua muokattu:

4.7. 13:26
2023070413265820230705060000

Suviseurojen kuvapalvelu

Suviseurojen kuvapalvelu

Erk­ki Jo­en­suu

Tah­toi­sin pu­hua, mut­ta pel­kään epä­on­nis­tu­va­ni. Jos­kus sa­na­va­lin­ta­ni voi­vat es­tää tois­ta kuu­le­mas­ta ja myös pu­hu­mas­ta. Vie­raas­sa seu­ras­sa tai her­käs­tä asi­as­ta kes­kus­tel­ta­es­sa on hyvä yrit­tää aja­tel­la, et­tä kaik­ki osal­lis­tu­jat ovat ys­tä­viä ja asi­as­saan vil­pit­tö­miä. Tämä roh­kai­see avoi­muu­teen ja luo il­ma­pii­rin, jos­sa et­si­tään yh­teis­tä hy­vää, kuun­nel­laan, an­ne­taan ti­laa, pu­hu­taan tun­teis­ta, kes­ki­ty­tään asi­aan ja ol­laan ym­mär­tä­väi­siä. Kes­kus­te­lu­ti­lan­tei­den puo­les­ta on hyvä myös ru­koil­la, ”huo­kais­ta Ju­ma­lan puo­leen”.

He­se­kie­lin kir­jas­sa Ju­ma­la pu­huu He­se­kie­lil­le: ”Ih­mi­nen, nou­se. Minä tah­don pu­hua si­nul­le” (Hes. 2:1.) Ju­ma­la lä­het­tää He­se­ke­lin pu­hu­maan ra­kas­ta­mal­leen Is­ra­e­lin kan­sal­le. He elä­vät pak­ko­siir­to­lai­suu­des­sa ju­ma­la­ton­ta elä­mää, mikä joh­taa var­maan kuo­le­maan.

He­se­kie­lin kuu­li­ja­kun­ta ei ole help­po. Hä­net lä­he­te­tään tut­tu­jen, mut­ta Ju­ma­las­ta luo­pu­nei­den pa­riin: ”noi­den ka­pi­nal­lis­ten pa­riin, jot­ka ovat nous­seet Ju­ma­laa vas­taan” ja ”joil­la on ko­vat kas­vot ja tai­pu­ma­ton sy­dän”. He­se­kiel saa kuul­la, kuin­ka hei­dän kes­kel­lään on kuin ”piik­ki­pen­sai­kos­sa ja skor­pi­o­nien se­as­sa.” (Hes. 2:3–6.)

He­se­kie­lin sa­no­ma kuu­los­taa vas­taa­not­ta­jien kor­vil­le vas­ten­mie­li­sel­tä: ”va­li­tuk­sia ja huo­kauk­sia, huu­toa ja tus­kaa”, vaik­ka He­se­kie­lil­le se mais­tui ma­ke­al­ta kuin hu­na­ja (Hes. 2:10, 3:3). Ei ih­me, et­tä He­se­kiel pel­kää ja on vas­ta­ha­koi­nen­kin. Ju­ma­la roh­kai­see hän­tä kuu­li­ai­suu­teen: ”Älä pel­kää hei­dän pu­hei­taan, älä säi­ky hei­tä” (Hes. 2:6).

He­se­kie­lil­lä on pai­na­va vas­tuu: ”El­let sinä puhu hä­nel­le, el­let va­roi­ta hän­tä hä­nen ju­ma­lat­to­muu­des­taan pe­las­taak­se­si hä­net, hän kuo­lee syn­tien­sä täh­den – ja hä­nen kuo­le­mas­taan minä vaa­din ti­lil­le si­nut” (Hes. 3:18). Hä­nen vas­tuun­sa ra­joit­tuu kui­ten­kin Ju­ma­lan tah­don ju­lis­ta­mi­seen: ”Mut­ta jos sinä va­roi­tat ju­ma­la­ton­ta – – sinä pe­las­tat elä­mä­si” (Hes. 3:19).

Ju­ma­la va­rus­ti He­se­kie­lin työ­hön hen­gel­lään ja sa­nal­laan: ”Hä­nen pu­hu­es­saan mi­nuun tuli hen­ki, se nos­ti mi­nut sei­so­maan, ja minä kuu­lin hä­nen pu­hu­van mi­nul­le” (Hes 2:1–2). Ju­ma­lan lä­het­ti­lää­nä He­se­kiel sai luot­taa hen­gen il­moi­tuk­seen: ”Mene Is­ra­e­lin kan­san luo ja puhu, min­kä mi­nul­ta saat pu­hut­ta­vak­se­si” (Hes. 3:4). Mat­kal­laan hän sai­kin opas­tus­ta sekä va­roi­tuk­sen ja nuh­te­lun saar­naan et­tä evan­ke­liu­min ju­lis­ta­mi­seen (Hes. 34). Ju­ma­la vah­vis­ti hän­tä, ja hä­nen voi­man­sa läh­tee­nä oli sama elä­vä sana, syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mi, jota hän it­se­kin ju­lis­ti (Hes. 3:3).

He­se­kie­lin kir­jan koh­ta vah­vis­taa luot­ta­maan sii­hen, et­tä Ju­ma­la an­taa oi­ke­at kes­kus­te­lu­ti­lan­teet ja sa­nat, kun ha­lu­am­me pu­hua.