JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Yötä ei enää ole

Matkaevääksi
30.10.2024 10.30

Juttua muokattu:

28.10. 12:33
2024102812335620241030103000

Päivi Peltoniemi

Päivi Peltoniemi

Tuo­mo Kel­lo­kos­ki

Lä­hes­tym­me par­hail­laan vuo­den pi­mein­tä ai­kaa. Eri­tyi­ses­ti il­lat ja yöt ovat pi­mei­tä. Moni jo eh­kä odot­taa ke­vät­tä ja va­lon li­sään­ty­mis­tä. Tun­nem­me hy­vin luon­nol­li­sen va­lon ja pi­mey­den eron. Pi­me­äs­sä kul­ke­mi­nen on mo­nes­ti haas­ta­vaa ja eh­kä pe­lot­ta­vaa­kin, kun pi­meys täyt­tää kul­ke­mi­sen mo­nen­lai­sil­la vaa­roil­la.

Pi­me­äs­sä vaa­ral­li­sia paik­ko­ja on vai­kea, jopa mah­do­ton­ta ha­vai­ta. Tu­tus­sa­kin maas­tos­sa pi­me­äl­lä kul­kies­sa kom­pu­roin­nin vaa­ra on eri­tyi­sen suu­ri. Ju­ma­lan lap­si­na olem­me päi­vän lap­sia em­me­kä yön. Ju­ma­lan lap­sen va­lo­na tä­män ajan kes­kel­lä on Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mi, jos­sa Her­ra Jee­sus Kris­tus va­lai­see sa­nal­laan us­ko­vai­sen ih­mi­sen ajan mat­kaa. ”Si­nun sa­na­si on lamp­pu, joka va­lai­see as­ke­lee­ni, se on valo mi­nun mat­kal­la­ni” (Ps. 119:105).

Jee­sus sa­noo: ”Minä olen maa­il­man valo. Se, joka seu­raa mi­nua, ei kul­je pi­me­äs­sä, vaan hä­nel­lä on elä­män valo.” (Joh. 8:12.) Il­man Jee­sus­ta ih­mi­nen elää hen­gel­li­ses­sä pi­mey­des­sä. Syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na jo­kai­nen ih­mi­nen on pe­ri­syn­nin tur­me­le­ma, ei­kä ky­ke­ne omin avuin ja voi­min pe­las­tau­tu­maan sie­lun­vi­hol­li­sen val­las­ta Ju­ma­lan lap­sek­si ja ikui­seen elä­mään.

Ju­ma­la an­taa jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le et­sik­ko­a­jan, jol­loin hän eri­tyi­ses­ti kut­suu tätä puo­leen­sa. Ih­mi­sen elä­män­lan­ka on hau­ras ja saat­taa kat­ke­ta het­ke­nä minä hy­vän­sä. Ju­ma­lan kut­sua ei voi ot­taa vas­taan enää ajan ra­jan toi­sel­la puo­lel­la. Sinä, joka tun­net uu­pu­mus­ta kil­voi­tuk­sen mat­kal­la, evan­ke­liu­mi on si­nun­kin voi­ma­si. Us­ko­mal­la me pää­sem­me tai­vaa­seen ja saam­me ko­kea to­dek­si Raa­ma­tun sa­nat: ”Yö­tä ei enää ole, ei­vät­kä he tar­vit­se lamp­pua tai au­rin­gon va­loa, sil­lä Her­ra Ju­ma­la on hei­dän va­lon­sa. He hal­lit­se­vat ku­nin­kai­na ai­na ja ikui­ses­ti.” (Ilm. 22:5.) ”Ajal­li­nen kuo­le­ma on vii­mei­nen vi­hol­li­nen” (1. Kor. 15:26, 54). ”Ja hän on pyyh­ki­vä pois kaik­ki kyy­ne­leet hei­dän sil­mis­tän­sä, ei­kä kuo­le­maa ole enää ole­va, ei­kä mur­het­ta ei­kä par­kua ei­kä ki­pua ole enää ole­va, sil­lä kaik­ki en­ti­nen on men­nyt” (Ilm. 21:4).

Ker­ran tu­lee ajan lop­pu ja al­kaa ian­kaik­ki­suus; sil­loin ei ole yö­tä. Jee­sus voit­ti kuo­le­man ja ava­si meil­le­kin tien tai­vaa­seen. Ha­lu­am­me­han ol­la sii­nä jou­kos­sa, jol­le sa­no­taan: ”Tul­kaa, mi­nun Isä­ni siu­na­tut, ja omis­ta­kaa se val­ta­kun­ta, joka on ol­lut teil­le val­mis­tet­tu­na maa­il­man pe­rus­ta­mi­ses­ta as­ti” (Matt. 25:34).