Jumala on painanut ihmisen sydämeen kaipuun Jumalan puoleen. Kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa se on näkynyt korkeamman voiman etsimisenä ja palvomisena. Nykyinen tieteeseen nojaava ihminenkään ei pysty tätä kaipuuta poistamaan. Kaipuun aiheuttaa sielu, jonka Jumala luomisessa asetti ihmisen sydämeen.
Moni etsii tähän kaipuuseen vastausta. Nykyisin muotia ovat erilaiset henkisyyden muodot. Ne tuovat kuitenkin vain lyhytaikaista hyvän olon tunnetta, Jumalan rauhaa niistä ei löydy.
Moni etsii sydämen rauhaa kristillisistä perinteistä. Ne ovatkin vaalimisen arvoisia. On hyvä, että kuulumme kirkkoon, käymme jumalanpalveluksessa ja ehtoollisella, luemme Raamattua ja opetamme lapsille iltarukouksen. Ilman sydämen uskoa tapakristillisyys jää kuitenkin pinnalliseksi. ”Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi” (2. Kor. 3:6).
On oikein noudattaa lakeja, käyttäytyä kunnioittavasti toisia kohtaan ja tehdä diakoniaa. Joku voi myös pyrkiä noudattamaan kristillisyyden tapoja ja opetusta ja ajatella näin olevansa Jumalalle kelpaava. Paavali opetti kuitenkin: ”Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa” (Room. 14:17).
Ihmisen henkinen ja hengellinen etsintä ei pääty, ellei hän löydä sydämelleen Jumalan rauhaa. Tämä rauha on löydettävissä Jumalan valtakunnasta anteeksiantamuksen evankeliumin kautta.
Elävä kristillisyys on sydämen kristillisyyttä. Sydämen usko avaa näköalan, josta Paavali kirjoitti: ”Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia” (Room. 8:16).
Sydämen kristillisyys ei ole organisaatiokristillisyyttä. Jäsenyys juridisessa organisaatiossa ei pelasta, vaan usko. Usko ohjaa sitten toisten uskovien, Jumalan seurakunnan yhteyteen.
Joulun sanoma muistuttaa meitä Vapahtajan sovitustyöstä. Enkelien viesti paimenille oli: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. 2:10–11.)
Elävä joulun evankeliumi antaa sydämelle rauhan: joulun rauhan ja kerran myös ikuisen rauhan.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys