Tutkittava teksti on Markuksen evankeliumin alussa. Kirjan punaiseksi langaksi on luonnehdittu Jumalan suunnitelman toteutumista Jeesuksen elämässä ja kärsimisessä. Markus lienee kirjoittanut evankeliuminsa Roomassa 60-luvun lopulla. Kirja on evankeliumeista lyhin, mutta siihen on talletettu olennaisin, mitä Jeesuksen toiminnasta tiedettiin.
Nasaretilaisen elämäkertakuvaus jää ohueksi, mutta sen sijaan Markus antaa ytimekkään vastauksen kysymykseen Jeesuksen persoonasta. Kirjan ensimmäinen lause tiivistää tämän: ”Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, lähti liikkeelle näin.” Sitten on viittaus Jesajan ennustukseen Jeesuksen edelläkävijän, Johannes Kastajan, tulemisesta. Kuvaus Jeesuksen kasteesta ja hänen julkisen toimintansa alkamisesta on niin ikään kirjan alussa.
Johannes Kastajan vangitsemisen jälkeen Jeesus palasi Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia. Sanoman sisältö kävi kuulijoita kohti: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” (Mark. 1:15). Pelastushistorian ratkaiseva vaihe oli käsillä, Vanhan testamentin aika päättyi. Ennustukset olivat täyttyneet ja lupauksen sana toteutunut.
Jumala kutsuu kaikkina aikoina
Evankeliumin eli ilosanoman lähteenä on Jumala. Sen pääsisältönä on todistus Jeesuksesta ja hänen työstään. Ylösnoussut Vapahtaja vahvisti vielä ennen taivaaseenastumistaan opetus-lastensa lähetystehtävän: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille” (Mark. 16:15).
Apostoli Paavali kuvaa saamansa kutsumuksen Lähettäjän tahdon mukaisesti: ”Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa, hänen Pojastansa, – – Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme, jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran” (Room.1:1–5).
Kristuksen seuraajille annettu lähetystehtävä on ollut voimassa läpi ihmiskunnan historian ja jatkuu edelleen Jumalan Hengen vaikuttamana maailmassa eri kansojen keskuudessa. Jumalan valtakunnan kutsu, hyvä sanoma syntisten Vapahtajasta, on laajalti kuultavissa. Nykyaikainen, tehokas tiedonvälitys palvelee myös monella tavalla evankeliumin työtä.
Kutsu seuraamaan
Julkisen toimintansa alussa Jeesus tapasi Gennesaretinjärven rannalla kulkiessaan kalastaja-veljekset Simonin ja Andreaksen. He olivat pyytämässä kalaa heittoverkoilla matalassa vedessä. Keskellä arkista työtään Jeesus antoi heille yllättävän kutsun: ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia!” Markus kertoo, että kohta kalastajat jättivät verkkonsa ja koko elinkeinonsa pohtimatta ratkaisuaan enempää. Hetken kuluttua tilanne toistui. Vähän matkaa kuljettuaan Jeesus tapasi Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen heidän ollessaan veneessään kalaverkkoja selvittelemässä. Myös he saivat Jeesukselta seuraamiskutsun. Kutsulle kuuliaisina he liittyivät Kristuksen seuraan ja saivat ensimmäisinä opetuslapsen nimen ja tehtävän.
Kaikessa koruttomuudessaan tapahtuma oli ihmeellinen. Jeesus tunsi noiden miesten mielen ja näki heidän sydämensä tilan. Jeesuksen kutsu oli arvovaltainen, Jumalan armon ja rakkauden kutsu. Arkista työtään tekevät kalastajat tunsivat sen vaikutuksen ja osoittivat kutsulle luottavaisen kuuliaisuuden. Aavistaessaan tehtävän ainutlaatuisuuden he olivat valmiit jättämään ajallisen työnsä. Jeesuksen kutsuun sisältyi paljon enemmän kuin he tuolloin ymmärsivät. Asioiden tärkeysjärjestys avautui heille uskon kautta.
Ihmisten kalastajiksi
Jeesus kutsui nämä miehet ihmisten kalastajiksi. Kuvapuheeseen sisältyi vertaus ihmisten kutsumiseen ja pelastamiseen pois pahan vallasta. Kun Jumalan kutsun vastaanottava ihminen nöyrtyy parannukseen, kuulee ja uskoo syntien anteeksiantamuksen evankeliumin, hän siirtyy pimeydestä ja pahan vallasta rauhan ja valkeuden valtakuntaan ja pääsee näin Jumalan lapseuteen.
Jumalan valtakunnan verkkoa heitetään yhä Jeesuksen antaman tehtävän mukaisesti maailman merellä. Evankeliumin työ jatkuu monissa maissa eri kansojen keskuudessa. Ilosanoman leviämisestä kertoo suviseurojen lippurivistön kasvava määrä. Se on kiitollisuutta herättävä viesti Jumalan ihmeellisestä siunauksesta hänen valtakuntansa työssä.
Kutsu parannukseen ja evankeliumin uskomiseen on yhä voimassa. Etsivälle ihmiselle se on rakastava kutsu Jumalan valtakuntaan ja Kristuksen seuraamiseen. Jumalan valtakunnan verkossa olevat elävät yhdessä muiden kanssa maailmassa, mutta eivät ole maailmasta. Kristuksen seuraajat ovat pyhiä, maailmasta Jumalalle erotettuja, kuten evankelista Johannes kirjoittaa: ”He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu” (Joh.17:16).
Työ päättyy kerran
Maailman aika päättyy kerran. Myös evankeliumin kylvötyö tulee Jumalan määräämänä aikana päätökseen. Ovet katua vastaan sulkeutuvat ja myllyn ääni vaimenee. Tätä Saarnaajan kirjan runollista kuvaa on tulkittu myös näyksi lopun ajasta. Evankelista Matteus kirjoittaa viimeisistä tapahtumista: ”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.” (Matt. 13:47–48.)
Samassa luvussa oleva rikkaviljavertaus on sisällöltään samankaltainen. Molemmat ovat maailmanlopun kuvausta kertoen suuresta tilin-
teosta. Ajan kuluminen ja sen vääjäämätön päättyminen puhuttelevat meitä. Siinä puhuttelussa matkamies kaipaa Jumalan armoa ja evankeliumin uudistavaa voimaa elämän taipaleelle sen päättymiseen asti. Sydämen kaipausta siivittää pyyntö ja rukous Jumalan varjeluksesta omakohtaiseen uskonkilvoitukseen ja perille pääsemiseen.
Teksti: Pentti Saulio
Tekstissä käsitellään raamatunkohtaa: Mark. 1:16–20.
Teksti on julkaistu Siionin lähetyslehdessä 6/2014.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys