JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Kristuksen mieli

Siionin Lähetyslehti
Pääkirjoitukset
23.6.2015 12.22

Juttua muokattu:

1.1. 23:14
2020010123145520150623122200

Paa­va­li ku­vaa rak­kau­den ylis­tys­lau­lus­sa (1. Kor. 13:1–13), mi­ten Py­hän Hen­gen he­del­mä­nä syn­ty­vä rak­kaus vai­kut­taa. Vaik­ka us­kon kaut­ta ym­mär­räm­me, et­tä Pyhä Hen­ki vai­kut­taa näin myös us­ko­vai­ses­sa ih­mi­ses­sä, ko­em­me usein epä­on­nis­tu­vam­me. Syn­ti saa sen ai­kaan.

Kris­tus oli kai­kes­sa syn­ni­tön. Sik­si voim­me to­de­ta, et­tä Kris­tus on kär­si­väl­li­nen ja lem­peä, Kris­tus ei ka­deh­di, ei kers­kaa, ei käyt­täy­dy so­pi­mat­to­mas­ti, ei kat­ke­roi­du ei­kä muis­te­le kär­si­mään­sä pa­haa. Kris­tus ei iloit­se vää­ryy­des­tä, vaan iloit­see yh­des­sä to­tuu­den kans­sa.

Ju­ma­lan lap­sen sy­dä­mes­sä ei sai­si ol­la vi­haa – ei vai­noo­ji­a­kaan koh­taan. Ru­koi­lem­me, et­tä suu­rin­kin Ju­ma­lan val­ta­kun­nan vi­hol­li­nen kä­sit­täi­si elä­vän us­kon. ”Kris­tus kär­si tei­dän puo­les­tan­ne ja jät­ti teil­le esi­ku­van, jot­ta seu­rai­sit­te hä­nen jäl­ki­ään. Hän ei syn­tiä teh­nyt, hä­nen suus­taan ei val­het­ta kuul­tu. Hän­tä her­jat­tiin, mut­ta hän ei vas­tan­nut her­jauk­sel­la, hän kär­si, mut­ta ei uh­kail­lut, vaan us­koi it­sen­sä oi­ke­a­mie­li­sen tuo­ma­rin hal­tuun. It­se, omas­sa ruu­miis­saan, hän kan­toi mei­dän syn­tim­me ris­tin­puul­le, jot­ta me kuo­li­sim­me pois syn­neis­tä ja eläi­sim­me van­hurs­kau­del­le.” (1. Piet. 2:21–23.)

Paa­va­li ke­hot­taa: ”Ol­koon teil­lä­kin sel­lai­nen mie­li, joka Kris­tuk­sel­la Jee­suk­sel­la oli. Hä­nel­lä oli Ju­ma­lan muo­to, mut­ta hän ei pi­tä­nyt kiin­ni oi­keu­des­taan ol­la Ju­ma­lan ver­tai­nen, vaan luo­pui omas­taan. Hän ot­ti or­jan muo­don ja tuli ih­mis­ten kal­tai­sek­si. Hän eli ih­mi­se­nä ih­mis­ten jou­kos­sa, hän alen­si it­sen­sä ja oli kuu­li­ai­nen kuo­le­maan as­ti, ris­tin­kuo­le­maan as­ti.” (Fil.2: 5–8.)

Or­jan mie­li ku­vaa yh­tääl­tä Kris­tuk­sen pal­ve­le­vaa miel­tä ja asen­net­ta, toi­saal­ta täy­del­lis­tä kuu­li­ai­suut­ta Isän tah­dol­le. Ju­ma­lan lap­sen ei tar­vit­se ol­la ih­mis­ten ei­kä maa­il­man or­ja. Ha­lu­am­me osoit­taa kuu­li­ai­suut­ta Ju­ma­lan sa­nal­le ja Py­hän Hen­gen ää­nel­le. Van­ha kris­ti­nop­pi to­te­aa: ”Kun Ju­ma­la ar­mos­ta an­taa meil­le syn­tim­me an­teek­si, se syn­nyt­tää sy­dä­mis­säm­me rak­kaut­ta, kii­tol­li­suut­ta ja us­kon kuu­li­ai­suut­ta. Nämä saa­vat mei­dät pal­ve­le­maan Ju­ma­laa ja lä­him­mäi­si­äm­me.” (KO 85.)

Kris­til­li­syyt­täm­me on ar­vos­tel­tu nor­mik­ris­til­li­syy­dek­si, jos­sa jo­kin hal­lin­nol­li­nen elin mää­rit­te­lee, mitä saa teh­dä ja mitä ei. Jos näin oli­si, oli­sim­me ih­mis­ten or­jia. Ju­ma­lan Pyhä Hen­ki neu­voo jo­kai­sen hä­nen lap­sen­sa sy­dä­mes­sä Ju­ma­lan sa­nan mu­kai­ses­ti, mikä on oi­kein ja mikä vää­rin. Pyhä Hen­ki avaa yh­tei­sen opin ym­mär­ryk­sen Ju­ma­lan sa­nas­ta ja liit­tää Ju­ma­lan lap­set rak­kau­den si­tein toi­siin­sa. Pyhä Hen­ki an­taa Ju­ma­lan lap­sil­le sa­man mie­len, joka Jo­han­nes Kas­ta­jal­la oli: ”Hä­nen (Kris­tuk­sen) tu­lee kas­vaa, mut­ta mi­nun vä­he­tä.” (Joh. 3:30.)

Kim­mo Puo­li­tai­val

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 6/2015