Raamattu sisältää lukuisia rukouksia. Osa niistä on hyvin tunnettuja, kuten Herran siunaus (4. Moos. 6:23–27) ja Jeesuksen opettama Herran rukous (Matt. 6:9–13).
Muita tunnettuja rukouksia ovat esimerkiksi Marian kiitosvirsi (Luuk. 1:46–55), Jeesuksen rukous seuraajiensa puolesta (Joh. 17) ja Stefanuksen rukous hänen ollessaan menossa kuolemaan (Apt. 7:59–60). Myös psalmeissa on runsaasti rukouksia. Raamattua voikin kutsua rukousten kirjaksi.
Tutkittavana oleva Nehemian rukous ei kuulu Raamatun tunnetuimpien rukousten joukkoon. Nehemian kirja on kuitenkin yksi Raamatun tärkeistä historiallisista kirjoista. Siinä kerrotaan ajasta, jolloin osa Baabelin pakkosiirtolaisuuteen joutuneista oli jo saanut palata takaisin kotiseudulleen (noin 450 eKr).
Nehemian kirja muodostuu pääasiassa Nehemian muistelmista. Nehemia oli Persian kuninkaan juomanlaskija, jonka tehtävänä oli maistaa kuninkaan juomia sen varalta, ettei niitä ollut myrkytetty.
Huonoja uutisia Jerusalemista
Nehemian luokse tulee hänen veljensä Hanani Juudasta muutamien muiden miesten kanssa. Nehemia kyselee heiltä Jerusalemin oloista ja niistä juutalaisista, jotka olivat päässeet palaamaan vankeudesta.
Nehemia saa ikävän ja huolestuttavan vastauksen. Vankeudesta palanneet elivät suuressa kurjuudessa ja häpeässä. Jerusalemin muurit olivat raunioina, ja sen portit oli poltettu.
Viestit Juudasta järkyttivät Nehemiaa. Ne kuultuaan hän istui monta päivää maassa itkien ja paastoten. Ahdistuksen keskellä Nehemia avasi sydäntään Jumalalle rukouksessa.
Nehemia rukoilee nöyränä
Rukouksessaan Nehemia tunnustaa Jumalan kaikkivaltiuden ja valtasuuruuden. Hän muistuttaa siitä, kuinka Jumala pitää liittonsa voimassa ja on uskollinen niille, jotka rakastavat Jumalaa ja noudattavat hänen käskyjään.
Nehemia pyytää, että Jumala avaisi silmänsä näkemään ja korvansa kuulemaan hänen rukouksensa. Nehemia paljastaa näin nöyryytensä Jumalan tahdon ja viisauden edessä.
Tämän jälkeen Nehemia tunnustaa, että hän itse, hänen perhekuntansa ja israelilaiset eivät olleet kyenneet täyttämään Jumalan käskyjä. He olivat tehneet syntiä Jumalaa vastaan rikkomalla Jumalan lakeja, käskyjä ja säädöksiä.
Nehemia muistuttaa Jumalaa myös siitä, kuinka hän oli Moosekselle sanonut, että hän hajottaisi israelilaiset, jos he luopuisivat Jumalasta. Jumala oli kuitenkin luvannut, että tilanne muuttuisi, jos israelilaiset kääntyisivät Jumalan puoleen ja noudattaisivat hänen käskyjään ja eläisivät niiden mukaisesti. Tällöin hän kokoaisi heidät jälleen yhteen, vaikka heidät olisi hajotettu maan ääriin.
Jumala kuulee rukouksen
Nehemia pyytää, että Jumala vaikuttaisi kuninkaassa suopeuden hänen suunnitelmiinsa. Jumala kuulee hänen rukouksensa. Nehemia pääsee esittämään kuninkaalle pyynnön, että hän saisi lähteä Juudaan rakentamaan uudelleen Jerusalemia (Neh. 2:4–6).
Kuningas suostuu pyyntöön. Hän antaa Nehemialle jopa käskykirjeet, jotka auttavat matkalla Jerusalemiin ja Jerusalemin rakentamisessa. Näin tapahtuu Nehemian mukaan sen vuoksi, että Jumalan suojaava käsi oli hänen yllänsä. (Neh. 2:6–8.)
Nehemian kirjassa kerrotaan, kuinka Jumalan avulla Jerusalemin muurit ja portit rakennettiin uudelleen. Työtä tehtiin yhdessä, ja samalla oltiin valmiita taistelemaan vihollista vastaan. (Neh. 3–6.) Juudan vihollisetkin joutuivat tunnustamaan, että kaikki työ saatiin päätökseen Jumalan avulla (Neh. 6:16).
Nehemian tavoin voimme rukouksessa lähestyä Jumalaa hänen lupauksiinsa turvautuen. Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa. Jeesus opetti, että Jumala tietää, mitä me tarvitsemme jo ennen kuin olemme sitä häneltä pyytäneetkään (Matt. 6:8).
Tärkeää on rukoilla, että Jumalan tahto toteutuisi. Jeesuksen opetuksen mukaan Jumalan tahto toteutuu, kun ihminen löytää Jumalan valtakunnan ja saa syntinsä anteeksi. Tämän myötä Jumala siunaa myös ajallisesti (Matt. 6:33).
Antti Savela
Tekstissä käsitellään seuraavaa raamatunkohtaa: Neh. 1:1–11
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 6/2015
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys