JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Rauha pelonkin keskellä

5.4.2026 10.00

Juttua muokattu:

2.4. 10:36
2026040210362320260405100000

Elä­mäs­sä tu­lee väis­tä­mät­tä vas­taan het­kiä, jois­sa jou­dum­me luo­pu­maan hal­lin­nan tun­tees­ta. Olen huo­man­nut tä­män eri­tyi­sen sel­väs­ti vii­me ai­koi­na omien ter­veys­huo­lie­ni kaut­ta. Suun­ni­tel­mal­li­se­na ja en­na­koi­va­na ih­mi­se­nä olen tot­tu­nut pi­tä­mään ar­jen lan­gat kä­sis­sä­ni – ajoit­tain eh­kä lii­an­kin tiu­kas­ti. Tur­val­li­suu­den tun­net­ta on help­po ra­ken­taa sen va­raan, et­tä asi­at ete­ne­vät suun­ni­tel­mien mu­kaan ja ovat en­na­koi­ta­vis­sa. Sik­si tun­tuu­kin eri­tyi­sen py­säyt­tä­väl­tä koh­da­ta het­kiä, jois­sa lan­gat ei­vät enää ole­kaan omis­sa kä­sis­sä.

Vaik­ka omal­la koh­dal­la­ni kyse ei ole akuu­tis­ti hen­keä tai ter­veyt­tä uh­kaa­vas­ta ti­lan­tees­ta, leik­kaus on ai­na leik­kaus. Pel­ko ja epä­var­muus hii­pi­vät aja­tuk­siin ja hei­jas­tu­vat ar­jen toi­miin. Kes­kit­ty­mi­nen her­paan­tuu kes­ken työ­päi­vän, nu­kah­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja ruo­ka­tar­vik­keet­kin unoh­tu­vat kau­pan hyl­lyl­le. Näis­sä het­kis­sä oma ra­jal­li­suus tu­lee hy­vin nä­ky­väk­si.

Leik­kauk­seen me­ne­mi­nen mer­kit­see mi­nul­le en­nen kaik­kea luo­pu­mis­ta hal­lin­nan tun­tees­ta. On an­net­ta­va ke­hon­sa tois­ten hoi­det­ta­vak­si – luo­tet­ta­va tun­te­mat­to­miin ih­mi­siin ja hei­dän am­mat­ti­tai­toon­sa. Sa­mal­la tämä on pa­kot­ta­nut mi­nut py­säh­ty­mään tär­ke­än ky­sy­myk­sen ää­rel­le: mi­hin minä lo­pul­ta tur­vaan?

En voi väit­tää, et­tei­kö leik­kauk­sen su­ju­mi­nen, toi­pu­mi­nen ja mah­dol­li­set komp­li­kaa­ti­ot jän­nit­täi­si. Ajoit­tain saan it­se­ni kiin­ni miet­ti­mäs­tä näi­tä eh­kä lii­kaa­kin. Näis­sä het­kis­sä on ol­lut hyvä muis­tut­taa it­seä kui­ten­kin sii­tä, et­tä elä­mä on lo­pul­ta Ju­ma­lan kä­sis­sä. Luot­ta­mus Ju­ma­laan on tuo­nut kai­ken huo­len ja mur­heen kes­kel­le myös rau­han het­kiä. Vaik­ka en tark­kaan tie­dä mitä kaik­kea on edes­sä, saan tur­va­ta sii­hen, et­tä elä­mä­ni on suu­rem­mas­sa hoi­dos­sa.

Uu­sis­sa ja jän­nit­tä­vis­sä ti­lan­teis­sa on hy­vin in­hi­mil­lis­tä tun­tea pel­koa ja epä­var­muut­ta. Us­ko ei vält­tä­mät­tä pois­ta­kaan näi­tä tun­tei­ta, mut­ta se an­taa tur­vaa ja rau­haa nii­den kes­kel­le. Raa­ma­tus­sa­kin muis­tu­te­taan, et­tä kaik­ki päi­väm­me ovat Ju­ma­lan tie­dos­sa jo en­nen kuin yk­si­kään niis­tä on al­ka­nut. Eh­kä mi­nun ei siis tar­vit­se kan­taa täs­tä­kään huol­ta etu­kä­teen.

Mi­nul­le luot­ta­mus Ju­ma­laan ei tar­koi­ta sitä, et­tä kaik­ki pel­ko ka­to­ai­si tai sitä ei sai­si tun­tea. Se tar­koit­taa sitä, et­tä pe­lon­kin kes­kel­lä voi ol­la rau­ha. Rau­ha sii­tä, et­tä mitä iki­nä ta­pah­tuu­kin, olen kan­net­tu. Juu­ri nyt opet­te­len luot­ta­maan yhä sy­vem­min sii­hen, et­tä Ju­ma­lan käsi on myös siel­lä, mis­sä omat voi­ma­ni ei­vät enää rii­tä.

Luot­ta­mus ja tur­va ki­tey­ty­vät mie­les­tä­ni kau­niis­ti Päi­vi Lin­nan­mä­en ru­noon te­ok­ses­saan Pi­sa­ran ver­ran Ee­de­niä (SRK, 2025):

Ju­ma­lan huos­tas­sa

har­maa hä­mä­rä sil­män nä­ök­si

upot­ta­va suo hil­la­maak­si

kan­jo­ni tur­val­li­sek­si so­lak­si

Ju­ma­lan huos­tas­sa

ke­li­ri­kos­ta kui­val­le maal­le

NeaKlasila
Parannuksen armon saanut, 25-vuotias Jyväskylästä kodin löytänyt vaimo. Ilon pilkahduksia arkeeni tuovat puhuttelevat kirjat, nauruntäyteiset hetket läheisten kanssa, sekä luonto vaihtuvine vuodenaikoineen. Teen itselleni aidosti merkityksellistä työtä ihmisten parissa. Tässä Jumalan luomassa maailmassa on paljon nähtävää ja koettavaa, ja kuljen sitä kohti rauhallisin mielin, uteliaana ja keskeneräisenä. Palautetta ja ajatuksia saa lähettää osoitteeseen neaklasila@gmail.com.