Kristityt ympäri maailman valmistautuvat juhlimaan Jeesuksen syntymää. Joulun vietto on levinnyt myös sellaisten maiden ja kulttuurien keskelle, joissa kristinusko ei ole valtauskonto. Monille tieto joulun alkuperästä on ohut tai tuntematon. Joulua vietetään keskitalven juhlana, jolloin läheisiä ja muita ihmisiä muistetaan lahjoilla.
Tulevaa joulua vietetään monissa paikoissa, joissa rauhan ja toivon sanomalle on erityinen tilaus. Sodat, levottomuudet ja väkivalta karkottavat ilon ja toivon liian monessa paikassa. Maailma olisi rauhallisempi ja turvallisempi paikka, jos kaikki ihmiset pyrkisivät elämään joulun lapsen, Jeesuksen opetuksen mukaan.
Kärsivän ja pelokkaan maailman keskelle saapuu viesti Vapahtajan syntymästä. Häntä kutsutaan Raamatussa myös Rauhan Ruhtinaaksi (Jes. 9:5). Jeesuksen tuoma rauha on ennen muuta sisäistä rauhaa, joka syntyy syntien anteeksiantamuksen seurauksena. Armon ja anteeksiantamuksen omakohtainen kokeminen synnyttää rakkautta ja kiitollisuutta, joka ei ole pakotettua. Uskon lahjan saanutta ihmistä ohjaa Jumalan Henki, joka opettaa rakastamaan jokaista lähimmäistä ja etsimään sopua.
Joulun sanoma yhdistyy myös pääsiäisen tapahtumiin. On sanottu, että joulua ei ole ilman pääsiäistä eikä pääsiäistä ilman joulua. Vapahtajan tärkein tehtävä toteutuu, kun hän kärsii, kuolee ja voimallisella ylösnousemuksellaan murskaa pahan vallan voimat. Jouluyön paimenten viesti Jeesuksen syntymästä saa rinnalleen uuden viestin: Jeesus on noussut kuolleista. Hän elää! Haudalta lähtee ilon, rauhan ja toivon viesti, joka tänäkin jouluna on totta kaikkialla siellä, missä evankeliumin ilosanomaa julistetaan ja uskotaan.
Ihmisen oman elämän kannalta tärkein asia on omistaa uskolla joulun syvin sanoma Vapahtajan sovintotyöstä. Usko tuo pelastuksen ja ikuisen elämän Jumalan luona taivaassa. Jeesus, maailman valo säteilee joulutähden tavoin toivoa ja rauhaa synnin pimentämään maailmaan.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys