Po­la­ri­saa­ti­os­ta on uu­ti­soi­tu lä­hi­päi­vi­nä­kin. Il­mi­ös­sä on kyse ih­mis­ten ja­kaan­tu­mi­ses­ta lei­rei­hin eri­lais­ten po­liit­tis­ten, hen­kis­ten tai mui­den aat­tei­den vuok­si. Voi­mak­kaas­ta ryh­mäi­den­ti­tee­tis­tä kat­sot­tu­na maa­il­ma näyt­täy­tyy me vas­taan ne -tyyp­pi­ses­ti eli ryh­mään kuu­lu­mat­to­mat ovat ryh­mää vas­taan. Lä­him­mäi­set ei­vät ole enää yk­sit­täi­siä ih­mi­siä vaan toi­sen ryh­män edus­ta­jia, jopa vi­hol­li­sia.

Ää­ri­nä­ke­myk­siä tai kiih­koi­lua jon­kin asi­an puo­les­ta edus­ta­vat ryh­mät tar­jo­a­vat yk­sin­ker­tais­ta­via se­li­tyk­siä vai­ke­al­le ja mo­ni­mut­kai­sel­le maa­il­mal­le, jos­sa in­for­maa­ti­o­ta on niin val­ta­vas­ti, et­tä yk­sit­täi­sen ih­mi­sen on vai­kea poi­mia sii­tä olen­nai­nen. Yk­sin­ker­tais­ta­mi­nen tuo sel­keyt­tä sa­mal­la kun se oi­kai­see mut­kat suo­rik­si. Ryh­mään kuu­lu­mi­nen ja yk­sin­ker­tais­ta­vat se­li­tyk­set maa­il­mas­ta voi­vat tuo­da myös tur­vaa le­vot­to­mas­sa ja in­for­maa­ti­o­so­taa käy­väs­sä maa­il­mas­sa.

Us­ko­vais­ten jouk­ko on tais­te­le­va seu­ra­kun­ta. Rii­dan­kyl­vä­jä, sie­lun­vi­hol­li­nen te­kee työ­tään sen kes­kel­lä. Tuo­ta työ­tä ku­vaa osu­vas­ti pa­ho­lai­sen krei­kan­kie­li­nen eris­ni­mi Di­a­bo­los, ´eril­leen heit­tä­jä´ ja ´ha­jot­ta­ja´. Blok­kiu­tu­mi­nen on hyvä alus­ta rii­dan­kyl­vä­mi­sel­le ja us­ko­vais­ten vä­li­sen yh­tey­den ha­jot­ta­mi­sel­le. Sie­lun­vi­hol­li­nen lyö ryh­mit­ty­mi­sen avul­la kii­laa us­ko­vais­ten vä­lil­le ja su­mut­taa niin, et­tei­vät toi­set us­ko­vai­set näyt­täi­si enää rak­kail­ta mat­ka­ys­tä­vil­tä. Si­sar tai veli näyt­tää­kin us­ko­nys­tä­vän si­jas­ta jon­kin po­liit­ti­sen, aat­teel­li­sen tai hen­ki­sen ryh­män edus­ta­jal­ta, jon­ka aja­tuk­set tai elä­män­ta­pa ovat vaa­rak­si omil­le­ni.

Päi­vä­mie­hen lu­ki­jat poh­ti­vat tä­män leh­den si­vul­la, mi­ten po­la­ri­saa­ti­o­ke­hi­tys­tä voi omal­ta osal­taan kat­kais­ta ja ra­ken­taa ryh­mit­ty­mien si­jaan sil­to­ja ih­mis­ten vä­lil­le. Vas­tauk­sis­sa ko­ros­tu­vat toi­sen ih­mi­sen kuun­te­le­mi­nen, hä­nen ase­maan­sa aset­tu­mi­nen ja mal­til­li­nen suh­tau­tu­mi­nen eri ta­voin ajat­te­le­vaan ih­mi­seen. Ko­los­sa­lais­kir­je ke­hot­taa kär­si­väl­li­syy­teen, ys­tä­väl­li­syy­teen ja nöy­ryy­teen ih­mis­ten kes­ken sekä so­pi­maan rii­dat, kun nii­tä tu­lee (Kol. 3:11–14).

Suu­rin va­hin­ko, jon­ka sie­lun­vi­hol­li­nen voi saa­da ai­kaan, on hen­ki­lö­koh­tai­sen us­kon ka­dot­ta­mi­nen ja us­ko­nyh­tey­den me­net­tä­mi­nen. Sen myö­tä ka­to­aa nä­ky­mä yh­tei­ses­tä us­kos­ta ja sen pää­mää­räs­tä. Ei ole po­liit­tis­ta suun­taus­ta, hen­kis­tä vir­taus­ta tai mi­tään ajal­lis­ta asi­aa, jo­hon tämä kan­nat­tai­si vaih­taa. Ju­ma­lan luo­na tai­vaas­sa ei ole rii­dan­kyl­vä­jää ei­kä ryh­mit­ty­miä. On vain yk­si, on­nel­li­nen kiit­tä­jien jouk­ko.