Uskon lahjan menettänyt ihminen saattaa todeta tilanteestaan: ”Usko ei ollut mun juttu.” Lause kuulostaa kevyeltä ajateltaessa, mitä uskon myötä on menetetty. Usko ei ole vähempää kuin ihmisen suhde Jumalaan. Uskon menettämisen seuraukset ovat todellisuudessa vakavat. Vain usko johtaa ikuiseen elämään, epäusko puolestaan kadotuksen vaivaan.
Miksi arvokkain asia saattaa alkaa näyttää yhdentekevältä, kaventuen ehkä sattumaksi tai kodin perinnöksi? Syynä tähän on synti. Synti on kuin silmässä etenevä kaihi, joka estää ensin näkemästä tarkasti ja vie lopulta näkökyvyn. Jeesus totesikin: ”Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä.” (Matt. 6:22–23.) Hengen silmin näkee uskon tuoman ilon, vapauden ja päämäärän.
Jeesuksen opetus sisälsi varoituksen synnin vaarasta ja sen seurauksista. Jeesus ei kaihtanut puhua myöskään kadotuksesta, johon epäusko lopulta johtaa. Jumalan valtakunnan saarnoissa on edelleen esillä samat asiat. Aikamme ihmisen korvaan puhe kuulostaa tuomitsevalta. Jeesuksen esimerkin mukaan tarjolla on kuitenkin myös Jumalan armo, joka ottaa pois tuomion ja johtaa kuoleman tieltä elämän tielle (Joh. 3:17).
Synti väsyttää uskossa elävää. Väsynyt ihminen ei huomaa vaaran merkkejä. On tärkeää valvoa uskossa, hoitaen omaatuntoa evankeliumin armoon turvautuen. Jokainen tarvitsee evankeliumin voimaa vaeltaakseen. Nuori saattaa tulla pitkän matkan päästä viikonlopuksi kotiin muistaen, että kotona saa iltaisin kuulla anteeksiantamuksen evankeliumin iltarukouksen yhteydessä.
Jumalan sana osoittaa monin esimerkein, kuinka on tarpeellista puhua oikeasta ja väärästä sekä varoittaa synnistä. Edelleen Jumalan vastustaja kysyy ihmiseltä: ”Onko Jumala todella sanonut?” (1. Moos. 3:1.) Nykyisin kysymys voi olla verhotumpi: ”Eikö tästä asiasta voisi nykyään ajatella avarammin?” On tärkeämpää etsiä Jumalan sanan neuvoa kuin kysellä ihmisten mielipiteitä.
Syntiin ja epäuskoon joutunutta ei tule hylätä, vaan kutsua rakkaudella takaisin. Kuukauden takaisessa puhujienkokouksen puheenvuorossa muistutettiin, kuinka epäuskoon joutuneesta voi rukouksen mielellä ajatella: ”Hän ei ole vielä uskomassa.”
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys