Lyhyt matka seuroihin

Lai­ta­saa­ren Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen talo si­jait­see Mu­hok­sen Päi­vä­rin­teel­lä sa­mal­la pai­kal­la, jo­hon en­sim­mäi­nen oma toi­mi­ta­lo val­mis­tui vuon­na 1955.

Siskon rinnalla loppuun saakka

Lee­na Rii­hi­mä­ki kul­ki sis­kon­sa Lai­la Iso­pah­ka­lan rin­nal­la läpi syö­pä­hoi­to­jen vii­mei­sel­le mat­kal­le saak­ka.

Yhteinen tekeminen nitoo sukupolvet yhteen

Per­heen ja su­vun mer­ki­tys on iso – niin hy­väs­sä kuin ke­hi­tet­tä­väs­sä­kin. Pig­gin si­sa­ruk­set ker­to­vat, et­tä oma ydin­per­he tuo tur­vaa ja yh­teen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta ja laa­jen­tu­nut su­ku­kin on ko­et­tu rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na.

Kansalliseepos avautuu Savon murteella

Hel­mi­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vie­te­tään Ka­le­va­lan ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin päi­vää. Ää­ne­kos­ke­lai­sel­le Kirs­ti Pii­lo­sel­le Ka­le­va­la tuli tu­tuk­si jo lap­suu­den­ko­dis­sa. Van­hem­mat oli­vat kiin­nos­tu­neet suo­ma­lai­suu­des­ta ja Ka­le­va­las­ta. He ni­me­si­vät lap­sen­sa­kin Ka­le­va­lan mu­kaan. Esi­mer­kik­si Kirs­tin toi­nen nimi Vel­la­mo on Ka­le­va­las­sa esiin­ty­vän ve­den hal­ti­jan nimi. Soi­tin­ra­ken­nus­ta har­ras­ta­nut isä ra­ken­si myös jo­kai­sel­le lap­sel­leen oman kan­te­leen.

Hyvän ystävän kanssa on kiva olla

Nur­mi­jär­ve­läi­sil­lä Syl­via Pen­til­lä ja As­ta Vih­ta­ril­la on ikä­e­roa 90 vuot­ta. As­ta on nyt 96 vuot­ta van­ha, kun taas Syl­via on 6 vuot­ta.

Tervettä kriittisyyttä tekstien äärellä

Kat­rii­na Ul­jas-Rau­tio on opet­ta­nut aka­tee­mi­sia teks­ti­tai­to­ja La­pin yli­o­pis­ton kie­li­kes­kuk­ses­sa yli 30 vuot­ta. Me­di­at ovat tuos­sa ajas­sa muut­tu­neet val­ta­vas­ti, ei­kä vauh­ti ole vä­he­ne­mäs­sä. Muut­tu­nut me­di­a­to­del­li­suus on vas­tuut­ta­nut me­di­an ku­lut­ta­jaa ai­em­paa enem­män.

Runoja aivan tavallisista aiheista

Vas­toin­käy­mi­set sy­sä­si­vät kir­joit­ta­maan aja­tuk­sia ylös pa­pe­ril­le. Aja­tuk­sis­ta muo­dos­tui ru­no­ja, jois­ta syn­tyi ru­no­ko­ko­el­mia.

Yhdessä on helpompaa iloita uskosta

Jäm­sä­läi­nen In­ka Ro­va­sa­lo ko­kee, et­tä us­ko­mi­nen on toi­si­naan vai­ke­aa, mut­ta se tuo elä­mään pal­jon tur­vaa ja luot­ta­mus­ta.

Kyläilykulttuuri kukoisti 1980-luvulla

Ala­jär­ven Hois­kos­sa asu­vil­la Sari ja Ar­to Rai­vi­ol­la on yh­teis­tä avi­o­tai­val­ta ta­ka­na jo 37 vuot­ta. Sii­nä ajas­sa on ta­pah­tu­nut pal­jon, mut­ta tämä haas­tat­te­lu kes­kit­tyy sii­hen, mil­tä heis­tä tun­tui elel­lä 1980-lu­kua. Tuol­loin he oli­vat pa­ri­kymp­pi­siä ja elä­mä oli edes­sä.

Virsi Hyvästä Paimenesta miellyttää

Pek­ka Vuo­no­ka­rin lap­suuden ja nuo­ruuden ai­koi­na us­ko­vai­set lau­loi­vat Sii­o­nin lau­lu­ja ja vir­siä kai­kis­sa ta­paa­mi­sis­sa niin ko­deis­sa kuin muis­sa­kin koh­taa­mi­sis­sa.