Teks­ti: Heli Säk­ki­nen, Ku­vat: Mai­re Ko­so­la

Yh­dys­val­lois­sa syn­ty­neen Keith Ko­so­lan mie­les­tä seu­ra­pu­hei­den tulk­kaa­mi­ses­sa olen­nai­sin­ta on se, et­tä pu­hu­ja ja tulk­ki ovat sa­mas­sa hen­ges­sä. – Se hel­pot­taa tul­kin työ­tä, hän to­te­aa.

– Vaik­ka äi­din­kie­le­ni on eng­lan­ti, van­hem­pa­ni opet­ti­vat mi­nul­le myös suo­men kie­len, jo­ten olen kak­si­kie­li­nen, kii­min­ki­läi­nen Keith Ko­so­la ker­too.

– Kä­vin lap­se­na per­hee­ni kans­sa Suo­mes­sa kah­des­ti, 8- ja 13-vuo­ti­aa­na. Sil­loin jo ajat­te­lin, et­tä ha­lu­ai­sin tul­la vä­hän pi­dem­mäk­si ai­kaa Suo­meen.

High schoo­lis­ta pääs­ty­ään Ko­so­la tuli Reis­jär­ven opis­toon ja ta­pa­si tu­le­van vai­mon­sa.

– Pa­la­sin vie­lä USA:han opis­ke­le­maan elekt­ro­niik­ka-alaa. Val­mis­tut­tu­a­ni vuon­na 1975 muu­tin Suo­meen ja sol­mim­me Mai­ren kans­sa avi­o­lii­ton.

Ko­so­loil­la on kak­si­tois­ta las­ta ja 29 las­ten­las­ta. Pa­ris­kun­ta on asu­nut koko avi­o­liit­ton­sa ajan Suo­mes­sa.

– Niin se ”vä­hän pi­dem­pi ai­ka” on ve­ny­nyt mel­ko pit­käk­si, Ko­so­la hy­myi­lee.

– Olem­me kui­ten­kin teh­neet usei­ta lo­ma­mat­ko­ja ko­ti­maa­ha­ni. Lap­sil­lam­me on kak­sois­kan­sa­lai­suus, ja he ovat käy­neet USA:ssa ja ol­leet siel­lä töis­sä­kin. Per­heem­me kan­sain­vä­li­nen taus­ta on vai­kut­ta­nut niin, et­tä lap­sil­lam­me on tut­tu­ja ja ys­tä­viä ra­pa­kon ta­ka­na.

Pii­ri­le­vy­suun­nit­te­li­jas­ta ko­ti­toi­mis­to­kään­tä­jäk­si

Keith Ko­so­la toi­mi työ­u­ran­sa alus­sa pii­ri­le­vy­suun­nit­te­li­ja­na. Sii­nä si­vus­sa hän teki kään­nös­töi­tä.

– Kun yri­tys, jos­sa vii­mek­si työs­ken­te­lin, lo­pet­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1991, pää­tin pe­rus­taa oman kään­nös­toi­mis­ton. Suo­ri­tin myös vi­ral­li­sen kään­tä­jän tut­kin­non.

Vuo­den ku­lut­tua yri­tyk­seen tuli mu­kaan Sirk­ka-Lii­sa Lei­no­nen, joka oli usei­ta vuo­sia toi­mi­nut it­se­näi­ses­ti kään­tä­jä­nä.

– Kum­mal­la­kin oli jo oma asi­a­kas­kan­tan­sa, mut­ta yh­des­sä pys­tyim­me pal­ve­le­maan asi­ak­kai­tam­me jous­ta­vam­min, Ko­so­la to­te­aa.

– Meil­lä oli asi­ak­kai­ta op­pi­lai­tok­sis­sa ja yri­tys­maa­il­mas­sa. Teim­me sekä kään­nök­siä et­tä kie­len­tar­kas­tuk­sia. Minä tein enim­mäk­seen tek­ni­sen alan ja Sirk­ka-Lii­sa hu­ma­nis­ti­sen alan kään­nök­siä. En­nen eläk­keel­le jää­mis­tään Sirk­ka-Lii­sa siir­tyi jok­si­kin ai­kaa eri yri­tyk­sen pal­ve­luk­seen.

Kun lap­set al­koi­vat len­tää pois ko­ti­pe­säs­tä, Ko­so­la siir­si toi­mis­ton­sa ko­tiin ja toi­mi siel­tä kä­sin, kun­nes jäi it­se­kin eläk­keel­le. Sen an­si­os­ta nuo­rim­pien las­ten ei tar­vin­nut tul­la kou­lus­ta tyh­jään ko­tiin, kun myös Mai­re oli vie­lä työ­e­lä­mäs­sä.

Len­nos­ta kie­les­tä toi­seen

Keith Ko­so­la oli jo nuo­re­na toi­mi­nut seu­ra­tulk­ki­na syn­nyin­maas­saan. Teh­tä­vä jat­kui myös hä­nen muu­tet­tu­aan Suo­meen. Ko­so­la on tul­kan­nut seu­rois­sa, Su­vi­seu­rois­sa ja muis­sa­kin ti­lai­suuk­sis­sa, ja hän toi­mii edel­leen seu­ra­tulk­ki­na muun mu­as­sa Ou­lun Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen tulk­kaus­rin­gis­sä.

– Vaik­ka olen tul­kan­nut kum­paan­kin suun­taan, mi­nul­le hel­poin­ta on tul­ka­ta suo­mes­ta eng­lan­tiin. Olen jos­kus tul­kan­nut kak­si­kie­lis­tä pu­hu­jaa, joka on kes­ken saar­nan vaih­ta­nut kie­len. Minä vaih­doin myös len­nos­ta eri kie­lel­le. Kuu­lem­ma kaik­ki kuu­li­jat ei­vät edes hok­san­neet, mitä ta­pah­tui! Ko­so­la nau­raa.

Ko­so­lal­ta on ky­syt­ty, mikä on tär­kein seik­ka seu­ra­tul­kin työs­sä.

– Sa­noi­sin, et­tä pu­hu­jan ja tul­kin tu­li­si ol­la sa­mas­sa hen­ges­sä, mies tuu­maa.

– Se hel­pot­taa tul­kin työ­tä; hen­ki on sama suo­mek­si ja eng­lan­nik­si. Ja myös muis­sa eri­kie­li­sis­sä mais­sa – mis­sä vain on us­ko­vai­sia.

Kris­til­li­syy­den työ on an­ta­nut pal­jon

Ko­so­la on vuo­sien saa­tos­sa yh­des­sä Lei­no­sen kans­sa ve­tä­nyt kris­til­li­syy­den opis­tois­sa eri­lai­sia eng­lan­nin kie­len kurs­se­ja muun mu­as­sa lu­ki­o­lai­sil­le, yrit­tä­jil­le, tul­keil­le ja lä­he­tys­pu­hu­jil­le.

– Kun aloi­tim­me, lä­he­tys­työ oli kas­vu­vai­hees­sa ja työn­te­ki­jöi­tä tar­vit­tiin. Hei­tä myös löy­tyi, Ko­so­la iloit­see.

SRK on jär­jes­tä­nyt pu­hu­jil­le ja tul­keil­le kie­li­kurs­se­ja kah­dek­sal­la eri pu­he­kie­lel­lä ja li­säk­si viit­to­ma­kie­lel­lä, Ko­so­la ker­too.

– Näil­lä kurs­seil­la pää­pai­no on ol­lut Raa­ma­tus­sa ja us­koon liit­ty­vis­sä asi­ois­sa, mut­ta myös yleis­tä kie­li­tai­toa, ku­ten mat­koil­la tar­vit­ta­vaa sa­nas­toa, on har­joi­tel­tu. Li­säk­si on kuul­tu eri ih­mis­ten mie­len­kiin­toi­sia mat­ka­ker­to­muk­sia, eng­lan­nik­si tie­tys­ti.

Ko­so­la on osal­lis­tu­nut mo­nen vuo­den ajan Ou­lun alu­eel­la ko­deis­sa jär­jes­tet­tyyn, eng­lan­nin kie­les­tä kiin­nos­tu­nei­den Eng­lish Clu­biin. Ko­koon­tu­mis­ten si­säl­tö­nä on ol­lut alus­tus jos­tain ai­hees­ta ja sii­hen liit­ty­vä kes­kus­te­lu.

– On tun­tu­nut, et­tä it­se on saa­nut näis­tä eri työ­muo­dois­ta enem­män kuin on pys­ty­nyt an­ta­maan, Ko­so­la to­te­aa.

– Hy­viä muis­to­ja on jää­nyt kai­kis­ta niis­tä osal­lis­tu­jis­ta ja vuo­sis­ta.

Kie­liä kan­nat­taa opis­kel­la

Keith Ko­so­la pyr­kii yl­lä­pi­tä­mään omaa kie­li­tai­to­aan lu­ke­mal­la eng­lan­nin­kie­li­siä leh­tiä ja kir­jo­ja sekä pi­tä­mäl­lä yh­teyt­tä ko­ti­seu­dul­laan asu­viin ame­rik­ka­lai­siin ja ka­na­da­lai­siin.

– Olem­me ko­koon­tu­neet pie­nem­mis­sä ja isom­mis­sa po­ru­kois­sa huol­to­a­se­ma­kah­veil­le, pik­ku­jou­lui­hin ja muu­ten vain ky­lään. On to­del­la mu­ka­va ju­tus­tel­la, kun meil­lä mo­nel­la on sa­man­kal­tai­set taus­tat ja his­to­ri­at.

Ko­so­la kan­nus­taa opis­ke­le­maan kie­liä.

– Kie­li­tai­don ohes­sa op­pii myös jo­tain eri kult­tuu­ris­ta. Pa­ras­ta oli­si pääs­tä käy­mään sii­nä maas­sa, jos­sa ky­seis­tä kiel­tä pu­hu­taan. Se avar­taa omaa maa­il­maa.