– Ravitsemusterapeutit ovat ruuan, terveyden ja syömiskäyttäytymisen taustoja ymmärtäviä yliopistokoulutettuja asiantuntijoita, kertoo Hilpi Linjama.
haastateltavalta
– Ravitsemusterapeutit ovat ruuan, terveyden ja syömiskäyttäytymisen taustoja ymmärtäviä yliopistokoulutettuja asiantuntijoita, kertoo Hilpi Linjama.
haastateltavalta
Tuntuuko joskus, että syömisestä on tullut ongelmallista? Ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama ratkoo työssään ruokailun haasteita. Hänelle on tuttua muun muassa se, että syömisen tavat ovat yksilöllisiä. Hän kannustaa valitsemaan ruoka-aineita monipuolisesti.
Ruoka on aina ollut ihmisille tärkeää niin ravitsemuksen kuin nautinnon kannalta. Lisäksi on olemassa syömisen sosiaalinen merkitys, ruokaan liittyvät arvot, opitut tavat ja makutottumukset. Ruokakulttuurimme on muuttunut paljon muutamassa vuosikymmenessä.
Uusia työtehtäviäkin on syntynyt ruuan äärelle. Ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama kertoo ammatistaan:
– Ravitsemusterapeutit ovat ruuan, terveyden ja syömiskäyttäytymisen taustoja ymmärtäviä yliopistokoulutettuja asiantuntijoita.
Ravitsemusterapeutteja työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa, järjestöissä, elintarvikealalla ja tutkimustyössä.
– Itse työskentelen Kangasalan terveyskeskuksessa. Työhöni kuuluu kaikenikäisten ravitsemusterapia sekä vastaanotolla että ryhmissä. Annan myös asiantuntija-apua muille ammattilaisille terveydenhuollossa, ruokapalvelussa, päiväkodeissa, kouluilla, iäkkäiden ja vammaisten palveluissa.
Ristiriitaista viestintää
Hilpi Linjamalle on tuttua, että syömisen tavat ovat yksilöllisiä.
– Menneinä vuosikymmeninä suomalaiset söivät jokseenkin samanlaista ruokaa, samoina kellonaikoina. Nyt ruokavalinnat ovat moninaistuneet, ruokatarjonta laajentunut ja informaation määrä lisääntynyt valtavasti.
Se on Linjaman mielestä sekä mahdollisuus että haaste.
– On hyvä asia, että ihmiset ovat terveys- ja ympäristötietoisia. Netissä ja sosiaalisessa mediassa tulee kuitenkin vastaan houkuttelevaa viestintää ja syömisen sääntöjä, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon, kehon luontaiseen säätelyyn tai joustavuuteen.
Linjama muistuttaa, että raha liikkuu esimerkiksi ravintovalmisteiden tehokkaassa myynnissä ja verkostomarkkinoinnissa.
– Tiukka fitness-ajattelu, pikalaihdutuskuurit ja viljavalmisteiden aiheeton välttäminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka eivät tue tasapainoista syömistä ja terveyttä, Linjama toteaa.
Ravitsemussuositusten pohjalta
Ruoan maailmassa ihmiset tekevät omia valintoja ja jopa ilmaisevat näin identiteettiään. Joskus uudesta ruokavaliosta innostunut haluaa vakuuttaa kaikki muutkin sen paremmuudesta.
– Uskovaistenkin kohdatessa voi nousta väittelyä siitä, miten kannattaa syödä. Ruokaan liittyvät mielipiteet esimerkiksi rasvan laadusta tai lihan käytöstä voivat aiheuttaa epäsopua. Se ei välttämättä muuta toisen näkemystä eikä ainakaan tuo mukavaa tunnelmaa pöydän ääreen, hän pohtii.
Ravitsemussuositukset ovat Linjaman työssä keskeisessä asemassa. Ne on laadittu parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon pohjalta. Ne huomioivat myös ympäristön. Monia sairauksia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ravitsemussuosituksiin perustuvilla ruokavalinnoilla.
– Keho ei heti kerro epäterveellisen ruoan vaikutuksista, kuten kohonneesta verenpaineesta tai kolesterolista. Ravinnon vaikutukset tulevat näkyviin usein vasta vuosien saatossa. Terveydenhuollon ammattilaisilta saa tietoa henkilökohtaisesta terveystilanteesta, Linjama sanoo.
Pitkälle kantavat vaikutukset
Perheen ruokailu vaikuttaa seuraavaan sukupolveen. Raskausaikainen ravitsemus on merkittävä lapsen kehittymiselle. Lapsen elinikäiset ruokatottumukset muovautuvat jo varhain.
– Lapsi tarvitsee aikaa ja kannustusta uusien makujen hyväksymiseen. Kouluterveyskysely 2023:n mukaan lähes joka neljäs yläkouluikäinen kokee huolta painosta tai syömisen hallinnasta, ja siinä piilee riski syömishäiriölle. Ruoasta ja kehosta on tärkeää puhua perheessä myönteisesti, ei arvostellen, huomauttaa Linjama.
Ikääntyvien kohdalla ravitsemuksessa on omat haasteensa. Ravitsemus vaikuttaa toimintakykyyn ja mahdollisen sairauden kanssa pärjäämiseen. Ruokavalinnoilla voidaan ennaltaehkäistä ja jarruttaa muun muassa tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä muistisairauksia.
Hyvä syöminen
Hilpi Linjama luettelee hyvän syömisen helpot tunnusmerkit.
– Hyvä syöminen on melko säännöllistä, koska keho ja mieli tarvitsee ravintoa pysyäkseen virkeänä ja toimintakykyisenä.
Hän kehottaa valitsemaan ruoka-aineita monipuolisesti.
– Kannattaa panostaa päivittäin toistuviin perusasioihin: kasvisten ja hedelmien ostamiseen, marjoihin, runsaskuituisiin viljoihin, pehmeisiin ravintorasvoihin ja Sydänmerkki-elintarvikkeisiin. Ruokailun suunnittelu, kauppakassipalvelu ja puolivalmiit elintarvikkeet helpottavat arkea.
Vaikka syömisemme vaikuttaa terveyteen, se on luonteva osa elämää ja siitä voi nauttia ilman syyllisyyttä tai kohtuutonta vaivaa.
– Parhaimmillaan yhteinen syöminen ja ruuanlaitto tuovat iloa ja mukavaa yhdessäoloaikaa, kuvailee Hilpi Linjama.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys