– Mis­tä ih­mi­set on teh­ty?

3-vuo­ti­as tyt­tä­rem­me heit­ti täl­lä ky­sy­myk­sel­lään mi­nut ja puo­li­so­ni kau­as ar­jes­ta, vaik­ka lei­vän­mu­ru­jen pääl­lä ja tis­ki­vuo­ren ää­rel­lä tuol­loin sei­soim­me­kin.

Yri­tin sa­la­man­no­pe­a­na miet­tiä, mitä vas­taan, min­kä nä­kö­kul­man otan, mitä tuo lap­si ky­sy­myk­sel­lään ha­lu­aa kuul­la, mis­tä moi­nen ky­sy­mys edes kum­pu­si. Pu­hun­ko sie­me­nis­tä vai luo­mi­ses­ta, ato­meis­ta vai rak­kau­des­ta?

Mie­len­kiin­nol­la siir­sin vas­taus­vas­tuun mie­hel­le­ni: "Vas­taa sinä." En­nen kuin hän ehät­ti suu­taan avaa­maan, 4-vuo­ti­aam­me va­lai­si mei­tä kaik­kia: "Ja­lat ja kä­det vaan kas­vaa, Jee­sus on an­ta­nu ne ja ne kas­vaa." Sii­nä­pä oli bi­o­lo­gi­aa ja te­o­lo­gi­aa ker­rak­seen.

Pe­rim­mäi­set ky­sy­myk­set, ku­ten ky­sy­mys ih­mi­sen al­ku­pe­räs­tä, ei­vät mie­ti­ty­tä pel­käs­tään ai­kui­sia, vaan kaik­kia ih­mi­siä, lap­si­a­kin. Ko­dis­sam­me on poh­dit­tu muun mu­as­sa kuo­le­man­jäl­keis­tä elä­mää ja yli­luon­nol­li­sen ole­mus­ta. Tip­puu­ko tai­vaas­ta, jos siel­lä pomp­pii? Leik­ki­vät­kö kaik­ki siel­lä? Mi­ten Jee­sus voi ol­la kaik­kien ko­dis­sa yh­tä ai­kaa? Näi­den ih­met­te­ly­jen taus­tal­la ole­vat ydin­ky­sy­myk­set seu­raa­vat mei­tä läpi elä­män: Mil­lais­ta ian­kaik­ki­suu­des­sa on? Mi­ten sel­lai­nen on mah­dol­lis­ta, mitä em­me ky­ke­ne ais­ti­maan tai jär­kei­le­mään?

Olen kas­vat­ta­ja­na saa­nut ihas­tel­la lap­sen ih­met­te­le­mi­sen tai­toa, sen ai­tout­ta ja avoi­muut­ta. It­se yri­tän py­säh­tyä näi­hin ti­lan­tei­siin. Yri­tän myös an­taa lap­sel­le ti­laa ih­me­tel­lä ja py­syä ih­met­te­li­jän roo­lis­sa mi­nä­kin, sil­lä sitä koen ole­va­ni sy­vien ky­sy­mys­ten ää­rel­lä. "Sinä olet ih­me, suu­ri ih­me" saan ihas­tel­la 3-vuo­ti­aa­ni kans­sa ja tu­keu­tua psal­min 139 sa­noi­hin.

Huo­maan, et­ten usein kek­si osu­via sa­no­ja, ei­kä täs­mäl­li­siä vas­tauk­sia lie­ne ole­mas­sa­kaan. Us­kon ole­mus­han ei ole tie­tä­mis­tä, vaan hen­ki­lö­koh­tais­ta heit­täy­ty­mis­tä ja luot­ta­mis­ta Ju­ma­laan. Tätä py­rin lap­sel­le vies­tit­tä­mään vas­ta­tes­sa­ni hä­nen hen­gel­li­siin poh­din­toi­hin­sa.

P.S. Ih­mi­sen ra­ken­nu­sai­nei­ta ovat poh­ti­neet mo­net las­ten­ru­noi­li­jat ku­ten Mart­ti Puo­mis­ran­ta ru­nos­saan "äi­ti, ker­toi­sit­ko". Tans­ka­lai­ses­sa kan­san­lo­rus­sa poh­di­taan, et­tä "Mis­tä pie­net ty­töt/po­jat on teh­ty".