JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Uskovaisena tässä ajassa

Artikkelit
24.8.2024 7.00

Juttua muokattu:

23.8. 11:15
2024082311155720240824070000

Eveliina Saukko

Eveliina Saukko

Mark­ku Sep­pä­nen

Kaik­ki­na ai­koi­na on asi­oi­ta, jot­ka vie­roit­ta­vat elä­väs­tä us­kos­ta. Vii­me vuo­sien tek­no­lo­gi­an ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut val­ta­van voi­ma­kas vai­ku­tus. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta toi­mii Hy­vän Pai­me­nen mie­lel­lä. Ha­lu­am­me ker­toa sii­tä, mitä it­se olem­me ko­ke­neet ja saa­neet.

Elä­mä on Ju­ma­lan lah­ja. Ju­ma­lan luo­ma maa­il­ma on mie­len­kiin­toi­nen luon­non ih­mei­neen, näh­tä­vyyk­si­neen, kek­sin­töi­neen ja ta­pah­tu­mi­neen. Jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suus opis­kel­la, teh­dä työ­tä, pal­vel­la toi­sia ja ke­hit­tää lah­jo­jaan.

Ju­ma­lan an­ta­mis­ta lah­jois­ta suu­rin on us­ko­mi­sen lah­ja, jon­ka mer­ki­tys ko­ros­tuu jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä ja ulot­tuu ajan ra­jan toi­sel­le puo­lel­le. Us­ko­vai­nen on saa­nut sy­dä­meen­sä tur­val­li­suu­den, va­pau­den, rau­han ja ilon. Ju­ma­lan sana neu­voo tä­män lah­jan säi­lyt­tä­mi­ses­sä.

On hyvä iloi­ta ai­neel­li­ses­ti hy­väs­tä ajas­ta, hy­vin­voin­nis­ta ja siu­nauk­ses­ta, jota on elet­ty. Suo­mi on maa­il­man­laa­jui­ses­ti­kin saa­nut tun­nus­tus­ta kan­sa­lais­ten ta­sa­ver­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta, tur­val­li­suu­des­ta, hy­väs­tä ter­vey­den­hoi­dos­ta, kou­lu­tuk­ses­ta ja va­kaas­ta de­mok­raat­ti­ses­ta elä­mäs­tä. Suo­mi on kan­sa­lais­ten omiin ar­voi­hin pe­rus­tu­en on­nel­li­sin kan­sa seit­se­män­nen ker­ran, mu­ka­na ver­tai­lus­sa on 140 maa­ta.

Raa­ma­tun ar­vo­val­ta on vä­hen­ty­nyt

Kaik­ki­na ai­koi­na on asi­oi­ta, jot­ka vie­roit­ta­vat elä­väs­tä us­kos­ta. Nyt me­dia tuo esil­le maa­il­man pa­huu­den ja ih­mis­ten eri­ar­voi­suu­den. Ko­ven­tu­nut­ta sa­nan­käyt­töä ja tois­ten ih­mis­ten kun­ni­oi­tuk­sen puu­tet­ta esiin­tyy va­li­tet­ta­van pal­jon.

Ar­vo­poh­ja, jol­le suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on ra­ken­net­tu, on pe­rus­tu­nut lu­te­ri­lai­sel­le kris­til­li­syy­del­le. Sii­nä on ar­vos­tet­tu avi­o­liit­toa, ko­te­ja, per­hei­tä, us­kon­toa ja isän­maa­ta. Kir­kol­la ja kou­lul­la on ol­lut hy­vin suu­ri roo­li. Nyt nii­den mer­ki­tys ja mah­dol­li­suu­det ovat ko­vas­ti vä­hen­ty­neet.

Vaik­ka hen­gel­li­syy­des­tä pu­hu­taan, tie­to Ju­ma­lan sa­nas­ta on ohen­tu­nut ja Raa­ma­tun ar­vo­val­ta on kär­si­nyt. Maal­lis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen myö­tä lap­sia kas­te­taan en­tis­tä vä­hem­män, enää vain noin puo­let kas­va­val­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kirk­koon kuu­lui vuon­na 1954 95 % suo­ma­lai­sis­ta, vuon­na 2023 65 %. Ih­mi­set al­tis­tu­vat se­ka­val­le ar­vo­poh­jal­le. Ajan hen­gel­li­set kan­na­no­tot pe­rus­te­taan usein kan­sa­lais­mie­li­pi­tee­seen, tasa-ar­vo­nä­kö­kul­maan ja sel­lai­seen su­vait­se­vai­suu­teen, jol­le ei löy­dy Ju­ma­lan sa­nas­ta oi­keu­tus­ta. Ju­ma­lan sa­naa se­li­te­tään niin, et­tei se oli­si ris­ti­rii­das­sa omak­su­tun elä­män­ta­van kans­sa.

Kes­kei­se­nä kaik­keen elä­mään vai­kut­ta­va­na muu­tok­se­na nä­kyy Ju­ma­lan sa­naan pe­rus­tu­van avi­o­lii­ton ja per­hei­den ase­man ja mer­ki­tyk­sen hä­mär­ty­mi­nen sekä Ju­ma­lan sa­nan vas­tai­sen sek­su­aa­li­suu­den ko­ros­tu­mi­nen. Elä­män ar­vot ovat us­ko­vai­sen kan­nal­ta muut­tu­neet mo­nil­ta osin kiel­tei­seen suun­taan. Tä­män vuok­si us­ko­vai­sen ko­din vas­tuu en­ti­ses­tään ko­ros­tuu kas­va­tus­työs­sä.

Avi­o­liit­to on Ju­ma­lan lah­ja

Avi­o­liit­to on vii­me vuo­siin as­ti ylei­ses­ti säi­lyt­tä­nyt paik­kan­sa läpi ai­ka­kau­sien mie­hen ja nai­sen vä­li­se­nä luon­nol­li­se­na yh­teis­elä­män muo­to­na. Nyt sen ase­ma muut­tu­mas­sa, jota kirk­kom­me­kin va­li­tet­ta­vas­ti näyt­tää laa­jas­ti tu­ke­van.

Raa­ma­tun mu­kaan avi­o­liit­to on mie­hen ja nai­sen vä­li­nen pyhä ja eli­ni­käi­nen liit­to. Se on Ju­ma­lan lah­ja (1. Moos. 1:31). Jee­sus ope­tuk­ses­saan sa­noo: ”Min­kä Ju­ma­la on yh­dis­tä­nyt, sitä äl­köön ih­mi­nen erot­ta­ko” (Mark. 10.2–12, 1. Kor. 7:10–11, Matt. 19:3–12).

Avi­o­lii­ton kaut­ta Ju­ma­la jat­kaa luo­mis­työ­tään ja voi siu­na­ta myös lap­sia. Voi­mas­sa ole­va avi­o­liit­to­a­se­tus sa­noo, et­tä avi­o­liit­to on tar­koi­tet­tu py­sy­väk­si, jot­ta per­heen jä­se­net voi­si­vat yh­des­sä luo­da on­nel­li­sen ko­din – se on eli­ni­käi­nen teh­tä­vä, joka pi­tää yl­lä myös yh­teis­kun­nal­lis­ta jär­jes­tys­tä.

Raa­mat­tu an­taa neu­von­sa per­heen toi­mi­vuu­del­le niin sa­no­tuis­sa huo­neen­tau­lun oh­jeis­sa (Ef. 5:21–6:4; Kol. 3:18-4:1). Näis­sä ope­tus­ten ydin on kaik­kien per­heen­jä­sen­ten kes­ki­näi­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen toi­mi­vuus. Se mer­kit­see tois­ten kuun­te­le­mis­ta, sil­lä muu­ten vuo­ro­vai­ku­tus ei toi­mi.

Näi­hin tär­kei­siin ai­hei­siin on kris­til­li­syy­des­sä val­mis­tel­tu SRK:n per­he- ja di­a­ko­ni­a­työn ma­te­ri­aa­li, joka roh­kai­see muun mu­as­sa yh­tei­siin ko­koon­tu­mi­siin. En­sim­mäi­nen tee­mal­li­nen vuo­si­kir­ja vuo­del­ta 2008 ky­syy ”Kes­tää­kö per­he?”

Sek­su­aa­li­suus ko­ros­tuu

Ai­kaam­me liit­tyy eri­tyi­se­nä il­mi­ö­nä sek­su­aa­li­suu­den ko­ros­tu­mi­nen ja sen eri muo­to­jen vai­ku­tus elä­mään. Sek­su­aa­li­suu­den yli­ko­ros­tu­mi­nen nä­kyy muo­dis­sa, viih­teen eri muo­dois­sa ja eri­tyi­ses­ti so­mes­sa.

Esi­mer­kik­si esi­a­vi­ol­li­sia suh­tei­ta pi­de­tään epä­us­kois­ten kes­kuu­des­sa nor­maa­li­na, jopa suo­si­tel­ta­va­na. Ju­ma­lan sa­nan poh­jal­ta ym­mär­räm­me, et­tä seu­rus­te­lun ta­voit­tee­na on avi­o­liit­to. Seu­rus­te­lu­ai­ka­na tu­tus­tu­taan kump­pa­niin ja hä­nen per­hee­seen­sä ja kes­kus­tel­laan kai­kis­ta asi­ois­ta, myös us­ko­na­si­ois­ta. Sek­su­aa­li­suu­den to­teut­ta­mi­nen kuu­luu Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan vas­ta avi­o­liit­toon (1. Kor. 7:2–4; 1. Kor. 6:9).

Us­ko­vai­nen kun­ni­oit­taa kaik­kia Ju­ma­lan luo­mia ih­mi­siä ta­sa­ver­tai­si­na, mut­ta ei voi hy­väk­syä Ju­ma­lan sa­nan vas­tais­ta elä­män­ta­paa, ku­ten ho­mo­liit­to­ja. Saa­tam­me ky­syä, mik­si jot­kut syn­ty­vät eri ta­voin poik­ke­a­vi­na. Siel­lä, mis­sä ih­mi­nen nä­kee eri­lai­suut­ta, Ju­ma­la nä­kee jo­kai­sel­le luo­mal­leen ih­mi­sel­le tar­koi­te­tun mer­ki­tyk­sen ja mah­dol­li­suu­det.

Nuo­ri­so­työn tu­ek­si on laa­dit­tu ma­te­ri­aa­li sek­su­aa­li­suu­des­ta, seu­rus­te­lus­ta ja avi­o­lii­tos­ta. Ma­te­ri­aa­li löy­tyy osoit­tees­ta kap­säk­ki­ju­tut.fi. Useis­sa SRK:n jul­kai­su­jen si­säl­löis­sä on huo­mi­oi­tu nämä ajan­koh­tai­set tee­mat, avi­o­lii­ton ase­ma, per­heen asi­at ja las­ten ja nuor­ten ky­sy­myk­set. Ne löy­ty­vät kir­jois­tam­me ja Kuu­le-so­vel­luk­sen si­säl­löis­tä.

So­men vai­ku­tus on suu­ri

Vii­me vuo­sien tek­no­lo­gi­an ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut val­ta­van voi­ma­kas vai­ku­tus. Tämä ke­hi­tys on vai­kut­ta­nut pal­jon myös SRK:n jul­kai­su­toi­min­nan si­säl­töön ja to­teu­tuk­seen. Ke­hi­tyk­sel­lä on kiis­tä­mät­tä ol­lut erit­täin pal­jon myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia.

Suo­mes­sa ol­laan ai­van di­gi­ta­li­saa­ti­on etu­rin­ta­mas­sa. Se on tuo­nut suo­ma­lai­sil­le ta­lou­del­lis­ta etua, kil­pai­lu­ky­kyä ja hy­vin­voin­tia. Myös evan­ke­liu­min työ on laa­jen­tu­nut ja eden­nyt ne­tin vä­li­tyk­sel­lä. In­ter­ne­tin ha­ku­ken­täs­sä ky­sy­tään yli 10 000 ker­taa kuu­kau­des­sa, mi­ten pää­see tai­vaa­seen tai mi­ten saa syn­nit an­teek­si. Näi­hin ky­sy­myk­siin vas­ta­taan net­ti­si­vuil­lam­me – king­do­mof­pe­a­ce.net ker­too Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ja sii­tä, mi­ten me us­kom­me, ja opas­taa et­si­viä rau­han val­ta­kun­taan.

In­ter­ne­tin ja so­men var­jo­puo­lil­ta ei voi­da kui­ten­kaan sul­kea sil­miä. So­men si­säl­löt ovat muut­ta­neet maa­il­maa ja si­säl­tä­vät pal­join so­pi­ma­ton­ta oh­jel­maa ja viih­det­tä. So­mes­sa asi­at hel­pos­ti vää­ris­ty­vät. Se ruok­kii ja pi­tää yl­lä pin­nal­li­suut­ta, ais­til­li­suut­ta, ra­han val­taa ja vas­tuu­ton­ta elä­män­ta­paa.

So­si­aa­li­sen me­di­an idea sai al­kun­sa kult­tuu­ris­ta, jon­ka ihan­ne oli, et­tä elä­mäs­sä ja tie­don vä­li­tyk­ses­sä ei saa ol­la min­kään­lai­sia ra­jo­ja. On vain täy­del­li­nen sa­nan­va­paus ja kai­ken­lai­nen va­paus. Tut­ki­jat esit­ti­vät jo lä­hes 20 vuot­ta sit­ten kol­me so­men vaa­raa: mah­tai­lun vaa­ra, jon­ka tun­nus­piir­tei­tä ovat ko­vuus ja em­pa­ti­an puu­te, jol­loin ei ero­te­ta toi­sen tun­tei­ta; nar­sis­min vaa­ra, jos­sa it­ses­tä kau­pa­taan pa­ras­ta ku­vaa, joka vää­ris­tää elä­mää ja joh­taa it­se­kes­kei­seen elä­män­ta­paan sekä al­hai­suu­den vaa­ra, joka tar­koit­taa, et­tä in­ter­ne­tin ja so­men si­säl­lös­tä suu­ri osa on vä­ki­val­taa, sek­siä ja pin­nal­lis­ta viih­det­tä.

Some voi syn­nyt­tää voi­ma­kas­ta kär­jis­tä­mis­tä, vas­tak­kai­na­set­te­lua, mie­li­pi­teen muok­kaus­ta, lii­oit­te­lua ja it­se­kes­kei­syyt­tä. Toi­sia ih­mi­siä saa­te­taan es­toit­ta sät­tiä ja hä­päis­tä. Vi­ha­pu­hees­ta on vain ly­hyt mat­ka te­koi­hin.

So­men vaa­roi­hin on ha­vah­dut­tu laa­jas­ti eri puo­lel­la maa­il­maa. Rans­kas­sa pre­si­dent­ti Mac­ro­nin aset­ta­ma asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä esit­ti, et­tei al­le 13-vuo­ti­ail­le an­net­tai­si ol­len­kaan äly­pu­he­lin­ta ja some kiel­let­täi­siin al­le 18-vuo­ti­ail­ta. Suu­rel­la to­den­nä­köi­syy­del­lä myös suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa jou­du­taan var­sin pian laa­jas­ti ar­vi­oi­maan, mil­lais­ta vai­ku­tus­ta äly­lait­teil­la ja so­mel­la on mie­len­ter­vey­del­le, ih­mis­suh­teil­le, lap­sen kas­vu­rau­hal­le, vä­ki­val­tai­sen il­ma­pii­rin syn­ty­mi­sel­le, kiu­saa­mi­sel­le, op­pi­mis­häi­ri­öil­le ja muil­le tä­män kal­tai­sil­le asi­oil­le.

Mo­net us­ko­vai­set lap­si­per­hei­den van­hem­mat ovat ol­leet huo­lis­saan, ei­vät­kä syyt­tä. Eten­kin Tik­tok-so­vel­lus ad­dik­toi ka­peut­ta­van al­go­rit­min vuok­si eri­tyi­ses­ti lap­sia ja nuo­ria. Sen myö­tä il­ki­val­ta, kiu­saa­mi­nen ja yh­teis­kun­ta­vas­tai­suus ovat nous­seet esil­le.

Su­vi­seu­rois­sa tuli myyn­tiin Häi­rik­kö­su­si-ro­maa­ni, joka ker­too muun mu­as­sa kou­lu­lais­ten kes­kuu­des­sa ta­pah­tu­van pii­lo­vai­kut­ta­mi­sen tai hyb­ri­di­vai­kut­ta­mi­sen vaa­rois­ta. Näi­tä ai­hei­ta on myös kä­si­tel­ty Päi­vä­mies-leh­dis­sä ja kap­säk­ki­ju­tuis­sa.

Jul­kai­sut tu­ke­vat

SRK:n jul­kai­sut toi­mi­vat tä­nään vas­ta­voi­ma­na viih­teel­lis­ty­väs­sä ja pin­nal­lis­tu­vas­sa so­me­a­jas­sa, joka on pal­jol­ti luo­pu­nut kris­til­li­ses­tä ar­vo­poh­jas­ta. Ny­ky­kir­jal­li­suu­des­sa ja kult­tuu­ris­sa val­taa­vat alaa vä­ki­val­lan, sek­sin, ri­kos­ten ja pe­tos­ten ku­vaa­mi­nen. Nämä ih­mi­siä mu­kaan­sa tem­paa­vat ai­heet tuo­vat ra­haa te­ki­jöil­leen, mut­ta usein pa­haa oloa nii­den ku­lut­ta­jil­le. On tär­ke­ää, et­tä kas­va­tus­työs­sä opas­te­taan pie­nes­tä pi­tä­en kris­til­li­syy­den jul­kai­su­jen ää­rel­le. Nii­den vä­li­tyk­sel­lä ra­ken­ne­taan Ju­ma­lan sa­nan poh­jal­le ra­ken­tu­vaa maa­il­man­ku­vaa ja vah­vis­te­taan us­koa. Jul­kai­su­työn pa­ris­sa ole­vat toi­vo­vat, et­tä jul­kai­su­ja pi­de­tään esil­lä riit­tä­väs­ti rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa ja myös seu­ra­pu­heis­sa.

Me­dia-alal­la ta­pah­tu­vaa mur­ros­ta on seu­rat­tu tii­viis­ti myös kris­til­li­syy­den pii­ris­sä. Yh­tei­se­nä kä­si­tyk­se­nä on ym­mär­ret­ty, et­tä ke­hi­tyk­ses­sä on ol­ta­va myön­tei­sel­lä ta­val­la mu­ka­na, jot­ta ra­ken­ta­va vies­ti saa­tai­siin pe­ril­le. Di­gi­ai­ka on to­del­li­suut­ta, jos­ta em­me voi ko­ko­naan ir­rot­tau­tua. Kris­til­li­syys vies­tii mo­ni­puo­li­ses­ti hy­vää sa­no­maa eri ka­na­vien kaut­ta pe­rin­teis­ten leh­tien, kir­jo­jen ja ää­nit­tei­den li­säk­si.

Päi­vä­mie­hel­lä on verk­ko­leh­ti, jon­ka lu­ki­joi­ta on 120 maas­sa. Päi­vä­mie­hen digi- ja nä­köis­leh­teä alet­tiin jul­kais­ta vuon­na 2017, ja nii­den le­vik­ki on noin 1 100. Päi­vä­mie­hel­lä on myös Fa­ce­book- ja Ins­tag­ram-ti­lit ja nuor­ten si­vut kap­sak­ki­ju­tut.fi, joka jul­kai­see si­säl­töä myös so­mes­sa. Las­ten Pol­ku -leh­del­lä on myös verk­ko­si­vut.

Pal­jon kii­tos­ta saa­nut Kuu­le-so­vel­lus otet­tiin käyt­töön vuon­na 2020. Siel­tä löy­ty­vät ää­nit­teet, kir­jat ja leh­det, pod­cas­tit ja ää­ni­leh­det. Kuu­lel­la on noin 8 000 ti­laa­jaa, ja sii­hen li­sä­tään si­säl­töä jat­ku­vas­ti. Li­säk­si SRK:n verk­ko­si­vuil­la sekä SRKnyt-ti­lil­lä Fa­ce­boo­kis­sa ja Ins­tag­ra­mis­sa tie­do­te­taan tu­le­vis­ta ta­pah­tu­mis­ta ja toi­min­nas­ta, esi­mer­kik­si Ke­sä­seu­ra­ra­di­os­ta. Yo­u­Tu­bes­ta löy­tyy myös SRKnyt-ka­na­va, jos­sa vä­li­te­tään muun mu­as­sa Su­vi­seu­ro­ja, jul­kis­ta­mis­ti­lai­suuk­sia ja kirk­ko­lau­lu­ti­lai­suuk­sia.

Les­ta­di­o­lai­sen kris­til­li­syy­den ul­ko­puo­lel­la­kin on huo­mat­tu SRK:n hen­gel­li­sen ja klas­si­sen mu­sii­kin osaa­mi­nen ja ää­nit­tei­den kor­kea taso. Sa­maa ta­soa löy­tyy myös kir­jal­li­sis­ta jul­kai­suis­ta – kai­kis­sa te­ok­sis­sa poh­ja­vi­ree­nä on ar­mol­li­suus ja kii­tol­li­suus elä­män lah­jas­ta. On hyvä muis­taa, et­tä jul­kai­suis­ta saa­dul­la tu­loil­la ra­hoi­te­taan kris­til­li­syy­den lä­he­tys­työ­tä sekä nuo­ri­so- ja lei­ri­työ­tä. Noin puo­let SRK:n tu­lois­ta tu­lee jul­kai­suis­ta. Kun ajat­te­lee tätä tär­ke­ää työ­muo­toa, ei voi kuin ih­me­tel­lä, kuin­ka pal­jon kris­til­li­syy­des­sä on­kaan lah­jo­ja, in­nos­tus­ta ja pal­ve­lu­miel­tä uu­sien jul­kai­su­jen ja ää­nit­tei­den tuot­ta­mi­sek­si.

Hyvä Pai­men hoi­taa

Ju­ma­la te­kee työ­tään vie­lä ko­ti­maas­sam­me ja myös eri puo­lel­la maa­il­maa. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta toi­mii Hy­vän Pai­me­nen mie­lel­lä. Ha­lu­am­me ker­toa sii­tä, mitä it­se olem­me ko­ke­neet ja saa­neet. Jee­suk­sen ar­mah­ta­vas­ta mie­len­laa­dus­ta saa ai­na ot­taa op­pia, kun koh­taa lä­him­mäi­siä. Rak­kaus ja ys­tä­väl­li­nen koh­te­lu voit­ta­vat es­teet.

Moni lä­hei­nen ih­mi­nen on saat­ta­nut kul­keu­tua epä­us­kon tiel­le. Lä­heis­ten us­kos­ta luo­pu­mis­ta on ol­lut vai­kea koh­da­ta. Kas­vat­ta­ja­na saat­taa tun­tea epä­on­nis­tu­mis­ta ja pel­koa las­ten tu­le­vai­suu­des­ta, kun heil­tä puut­tuu elä­män tur­val­li­nen pe­rus­tus.

Jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on kui­ten­kin oma elä­män­sä, jota ei voi mää­rä­tä. Ke­tään ei voi pai­nos­taa us­ko­maan, voi vain rak­kau­del­la lä­hes­tyä ja koh­da­ta. On loh­dul­lis­ta muis­taa, et­tä lap­suu­des­sa kyl­vet­ty sie­men voi kan­taa myö­hem­min hy­vän he­del­män. Us­ko­vai­sel­la on ru­kouk­sen lah­ja. Ajat­te­len, et­tä us­ko­vais­ten äi­tien ja isien ru­kouk­set kuul­laan tai­vaas­sa.

An­teek­si pyy­tä­mi­nen, an­teek­si an­ta­mi­nen ja an­teek­si us­ko­mi­nen yl­lä­pi­tä­vät rak­kaut­ta kaik­kien vä­lil­lä. Paa­va­li opet­taa (Kol. 3:12–13): ”Pi­tä­kää huo­li, et­tä tu­let­te toi­meen kes­ke­nän­ne, an­ta­en an­teek­si toi­sil­len­ne, vaik­ka teil­lä oli­si­kin moit­ti­mi­sen ai­het­ta. Niin kuin Her­ra on an­ta­nut teil­le an­teek­si, niin an­ta­kaa te­kin.”

Nöy­ryys ja val­mius tun­nus­taa omat vir­heet hel­pot­ta­vat an­teek­si pyy­tä­mis­tä. Kun muis­taa omat vir­heet, on hel­pom­pi hy­väk­syä toi­sen­kin va­ja­vai­nen toi­min­ta. On hyvä, jos koti on paik­ka, jos­sa on tur­val­lis­ta myös ereh­tyä ja epä­on­nis­tua.

Vaik­ka pu­hu­taan mat­kan vaa­rois­ta, voi tu­le­vai­suu­teen kat­soa va­loi­sas­ti luot­ta­en Ju­ma­lan var­je­luk­seen ja siu­nauk­seen. Tär­kein kas­vat­ta­ja on Ju­ma­lan ar­mo. Ju­ma­lan ar­mo opet­taa hyl­kää­mään ju­ma­lat­to­man me­non ja elä­mään us­ko­vai­sen elä­mää.

Ju­ma­lan siu­nauk­sen ja us­ko­mi­sen lah­jan val­ta­va suu­ruus avau­tuu lo­pul­li­ses­ti ian­kaik­ki­suu­des­sa. Jee­sus loh­dut­taa omi­aan en­nen kär­si­mis­tään ja kuo­le­maan­sa: ”Äl­köön tei­dän sy­dä­men­ne ol­ko le­vo­ton. Us­ko­kaa Ju­ma­laan ja mi­nuun. – – Minä me­nen val­mis­ta­maan teil­le si­jaa mut­ta tu­len sit­ten ta­kai­sin ja nou­dan tei­dät luok­se­ni, jot­ta sai­sit­te ol­la siel­lä mis­sä minä olen.” (Joh. 14:1,3.)

Ar­tik­ke­li on ly­hen­nel­mä Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä 5. tou­ko­kuu­ta pi­de­tys­tä pu­heen­vuo­ros­ta.