Kari Vengasaho
Kari Vengasaho
Mikko Pisilä
Valo ja pimeys ovat vastakohtapari, joka esitellään jo Raamatun alkusanoissa. Raamattua voidaan lukea kuvauksena valon ja pimeyden taistelusta, joka päättyy taivaallisessa Jerusalemissa loistavan kirkkauden voittoon. Se on samalla kuvausta Jumalan kansan elämästä, jossa maallinen ja hengellinen todellisuus limittyvät toisiinsa.
Usein Jumalan kansan elämässä on ollut ahdistusta ja vaivaa. Näin oli myös aikana, jolloin Israelin heimoja johtivat erilaiset sotapäälliköt ja profeetat, joita kutsuttiin tuomareiksi. Yksi heistä oli nuori Gideon, jolle Herran enkeli ilmestyi kesken viljanpuinnin. Gideon sai tehtäväkseen kukistaa Israelia sortaneet midianilaiset. (Tuom. 6:11–16.)
Seitsemän vuoden ajan midianilaiset olivat hyökkäilleet israelilaisten kimppuun, polttaneet heidän peltojaan ja ryöstäneet karjaa. Israelilaiset huusivat avukseen Herraa ja saivat profeetalta nuhteet siitä, että he olivat palvoneet vieraita jumalia. Heidän kurjuutensa oli synnin seurausta. (Tuom. 6:1–10.)
Gideon aloitti tehtävänsä rakentamalla alttarin Herralle ja uhraamalla sen päällä isänsä parhaan sonnin. Samana yönä hän repi ja poltti uhripaikat, joilla myös hänen isänsä oli uhrannut. Aamulla paikalliset suuttuivat, mutta isä puhui Gideonin puolesta. (Tuom. 6:24–31.)
Myös monet muut liittyivät Gideonin joukkoihin, joiden määrä nousi kolmeenkymmeneentuhanteen. Ennen vihollisen kohtaamista Gideon sai kuitenkin Herralta ohjeen karsia sotajoukko kolmeensataan mieheen. Näin kunnian voitosta saisi Jumala, eivät ihmiset. (Tuom. 7:2–7.)
Seuraavana yönä midianilaiset saivat nähdä, miten heidän leiriään ympäröivään pimeyteen syttyi valo, kun Gideonin soturit paljastivat eväsruukkuihin piilotetut soihtunsa. Yhtäkkiä heidän ympärillään kaikui torvensoitto ja huuto: ”Herran ja Gideonin miekka!” Israelilaiset saivat seistä paikoillaan, kun kauhistuneet midianilaiset kävivät pimeässä toistensa kimppuun. (Tuom 7:8–22.) Valo oli voittanut.
Myös profeetta Jesajan aikana Israelin heimot olivat ahtaalla synnin turmeluksessa ja Assyrian suurvallan kuristuksessa. Silloin Jesaja sai näyn pelastuksesta: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He riemuitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan.” (Jes. 9:2–4.)
Jesajan saarnaama lupaus on täyttynyt kaikille kansoille Jeesuksessa, joka on antanut meille voiton synnistä ja pimeydestä: ”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.” (Jes. 9:6–7.)
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.