Moni tuntee sanonnan ”Kysyvä ei tieltä eksy”. Sanonta on käyttökelpoinen myös hengellisen elämän osalta: uskovaisena kilvoitteleva ihminen tarvitsee elämänsä varrella mahdollisuuksia kysyä uskomiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymisen taustalla voi olla tarve tietää, ymmärtää, pysyä oikeassa suunnassa sekä tyytyä siihen, että kaikkiin kysymyksiin ei aina ole selkeää vastausta.
Vuodenvaihteen puhujienkokouksen alustuksen aiheena oli uskon tuoma ajallinen ja ikuinen siunaus. Aihetta käsiteltiin Paavalin Filemonille osoittamin sanoin: ”Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut” (Filem. 1:6).
Lähes jokaisen ihmisen elämään sisältyy yksi tai useampi kriisitilanne. Ihmisen mieltä voivat järkyttää erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten läheisen kuolema, oma tai läheisen sairastuminen, läheisen ihmissuhteen katkeaminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen. Kriisin kokeminen on yksilöllistä: yhdelle huolta ja ahdistusta tuottava asia ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Tämän päivän tietotulvan keskellä on hyvä muistaa, että ajatuksiimme ja arvoihimme pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Länsimaissa maallistuminen on vaikuttanut siihen, että monissa medioissa suositaan kristillisten arvojen vastaisia näkemyksiä.
Usko on ihmisen henkilökohtainen suhde Jumalaan. Vaikka uskoa ei voi nähdä, sen synnyttämän elävän yhteyden Kristukseen ja toisiin uskoviin voi selkeästi tuntea. Samoin voi tuntea tuon yhteyden sammumisen. Mikäli näin käy, esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten välillä, tapahtunut tuo kipua ja surua. Uskonyhteys on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttää Pyhä Henki.
Tässä Päivämiehen numerossa pohditaan seuroissa käymisen merkitystä. Aivan erityinen paino on sanalla ”käyminen”, sanankuuloon osallistuminen konkreettisesti. Korona-ajan jälkeen on monin paikoin keskusteltu siitä, löytävätkö sanankuulijat takaisin rauhanyhdistykselle seuroihin kuten ennen.
Käsite omantunnonvapaudesta on vilahdellut medioissa alkaneen vuoden aikana. Se on liitetty valmisteilla olevaan translakiin, ja siihen, millä tavalla siihen saa suhtautua. Aiheeseen liittyen on noussut esiin mielipiteitä, joilla on pyritty määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat omantunnonvapauden piirin ja mitkä eivät. Tässä keskustelussa on paikoin unohtunut, että omantunnonvapaus itsessään on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus.
Tämän lehden Kapsäkki-osiossa puhutaan muuttamisesta toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikka, uusi työ tai muuttunut elämäntilanne voi johtaa muuttoon. Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia: odotusta, jännitystä, iloa ja huolta. Moni pohtii, miten sopeutuu uuteen ympäristöön, löytyykö ystäviä ja miten arjen saa sujumaan. Sopeutumista edesauttaa se, jos tietää paikalla olevan valmiiksi jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen.
Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Parannettavaa on muun muassa lainsäädännössä, oikeudenkäytössä, koulutukseen varattavissa määrärahoissa, syrjinnän vastaisessa työssä ja rikoksia tekevien nuorten auttamisessa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys