Juhannus on kristillinen juhla

Ju­han­nus on Suo­mes­sa mo­nin­ker­tai­nen juh­la­päi­vä. Päi­vä on sil­loin pi­sim­mil­lään ja luon­to usein kau­neim­mil­laan. Kes­ki­ke­sän juh­la muis­tut­taa ih­mi­siä Ju­ma­lan luo­mis­työn ih­meis­tä. Kaik­ki nä­ke­mäm­me kau­neus on hä­nen luo­maan­sa ja yl­lä­pi­tä­mään­sä.

Media – tiedonvälitystä vai viihdettä?

En­ti­sai­kaan pu­hut­tiin me­di­an si­jaan jouk­ko­vies­tin­näs­tä. Sen kes­kei­sim­mäk­si teh­tä­väk­si kat­sot­tiin tie­to­jen vä­lit­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti ja no­pe­as­ti.

Tervetuloa Kauhavan Suviseuroihin

”Nyt pyy­däm­me, val­ti­as tai­vaan ja maan, kun ai­ka näin vaih­tuu ja muut­tuu: Suo voi­maa­si käs­ky­jäs tot­te­le­maan, kun tah­toa, tai­toa puut­tuu. Taas uu­dis­ta alt­tius, us­kol­li­suus ja vir­kis­tä toi­vol­la tai­vaan”. (VK 532:7.)

Usko opettaa ystävyyteen ja kunnioitukseen

Jee­suk­sen kut­su­mat ope­tus­lap­set oli­vat kes­ke­nään eri­lai­sia ih­mi­siä. Luon­ne-ero­jen li­säk­si ope­tus­lap­set tu­li­vat eri­lai­sis­ta taus­tois­ta ja am­ma­teis­ta. Tul­li­mies Mat­teus oli pal­vel­lut Roo­man kei­sa­ri­kun­taa eli juu­ta­lai­sen kan­san mie­hit­tä­jiä. Tätä juu­ta­lai­set ei­vät yleen­sä kat­so­neet hy­väl­lä, vaan hal­vek­si­vat tul­li­mie­hiä. Si­mon Ka­na­neuk­sel­la puo­les­taan oli li­sä­ni­mi ”Kii­vai­li­ja”. Tämä ker­toi hä­nen po­liit­ti­ses­ta taus­tas­taan. Kii­vai­li­jat eli se­loo­tit oli­vat juu­ta­lai­nen puo­lue, joka kan­nat­ti Roo­man val­lan vas­tus­ta­mis­ta myös asein. Voi­si olet­taa, et­tä Mat­teuk­sen ja Si­mo­nin vä­lil­lä oli­si ol­lut jat­ku­va konf­lik­ti. Täl­lai­ses­ta Raa­mat­tu ei kui­ten­kaan ker­ro. Us­ko Jee­suk­seen yh­dis­ti eri ta­val­la ajat­te­le­via mie­hiä ja syn­nyt­ti hei­dän vä­lil­leen rak­kaut­ta ja ys­tä­vyyt­tä. Jee­suk­sen kaut­ta oli löy­ty­nyt yh­teys tai­vaal­li­seen isän­maa­han, joka oli ajal­lis­ta po­li­tiik­kaa tär­ke­äm­pi.

Pahoittelu vai anteeksipyyntö?

Tä­hän leh­teen si­säl­ty­väs­sä nuor­te­no­si­os­sa, Kap­sä­kis­sä kä­si­tel­lään an­teek­si an­ta­mis­ta ja an­teek­si pyy­tä­mis­tä. Sama ai­he, an­teek­si­an­ta­mus, nou­see esil­le myös esi­mer­kik­si uu­sien pu­hu­jien siu­naa­mi­ses­ta ker­to­vas­sa uu­ti­ses­sa ja sa­nan­pal­ve­li­jan haas­tat­te­lus­sa. Ai­he on­kin us­kon kan­nal­ta kes­kei­nen.

Lapsiystävällisyys on ennen muuta asennetta

Suo­mi on mo­nel­la yh­teis­kun­nal­li­sel­la mit­ta­ril­la mi­tat­tu­na lap­siys­tä­väl­li­nen maa. Suo­mes­sa on tur­val­lis­ta syn­tyä ja syn­nyt­tää, lap­si­kuol­lei­suu­den ol­les­sa al­hai­sim­pia koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa. Yh­teis­kun­ta tar­jo­aa lap­sen kas­vun tu­ek­si laa­duk­kaan ter­vey­den­huol­lon ja ai­nut­laa­tui­sen neu­vo­la­jär­jes­tel­män. Lap­si­per­hei­tä tu­e­taan myös ta­lou­del­li­ses­ti ja il­mai­nen kou­lu­tus tar­jo­taan jo­kai­sel­le lap­sel­le.

Lisää keskustelua vanhemmuudesta digiajassa

Täs­sä leh­des­sä kä­si­tel­lään di­gi­a­jan van­hem­muut­ta mo­nes­ta nä­kö­kul­mas­ta. Esil­lä ovat muun mu­as­sa kou­lu­po­lii­sin ru­jot ha­vain­not di­gi­lait­tei­den vai­ku­tuk­sis­ta las­ten ja nuor­ten elä­mään. Päi­vä­mie­hen kon­teks­tis­sa eri­tyis­tä huo­mi­o­ta kiin­ni­te­tään sii­hen, mi­ten tu­kea lap­sen ja nuo­ren us­koa ar­voil­taan pirs­ta­lei­ses­sa ajas­sa ja kou­kut­ta­van viih­teen kes­kel­lä.