Vantaalla tapahtunut kouluammuskelu on järkyttänyt laajasti ihmisiä. Miksi lapsi ampuu luokkakavereitaan? Mistä kumpuaa se paha olo, jota teon taustalla täytyy olla? Syitä on etsitty poliitikkojen ja asiantuntijoiden, eri alojen ammattilaisten voimin. Lapsiasiavaltuutettu on ottanut painokkaasti kantaa lasten ja nuorten tilanteeseen puuttumisen puolesta.
Pääsiäinen on kirkkovuodessa juhla, jonka ajankohta vaihtelee vuosittain. Se osuu aina aikaan, jolloin päivä pidentyy nopeasti, valon määrä lisääntyy ja pimeys väistyy. Aivan kuin luontokin muistuttaisi maailman valkeuden, Jeesuksen, voittoa pimeyden valloista.
Järjestyksenvalvojat tekevät välttämätöntä ja tärkeää työtä muun muassa suurten seuratilaisuuksien turvallisuuden puolesta. Mikäli järjestyksenvalvojat eivät ilmoittautuisi työhön, ei viranomaisilta saataisi lupaa järjestää esimerkiksi Suviseuroja tai opistoseuroja.
Kriittinen ajattelu on tärkeää monilla elämänalueilla. Esimerkiksi tieteellinen keskustelu on kriittistä keskustelua. Se on keskustelua asioista, ei henkilöistä. Tällaisessa keskustelussa on voimassa paremman, vahvemman argumentin oikeus. Samassa yhteydessä kriittinen ei tarkoita negatiivista, vaan kulloisenkin asian arviointi- ja ajattelutaitoa.
Kaikki eivät saa elää pitkää elämää ja vanhuutta, vaikka sen varalle olisi ehtinyt jo muodostua toiveita ja odotuksia. Vanhuuden aikakin on Jumalan antama lahja, erityinen elämänvaihe ja kiitoksen aihe, vaikka siihen sisältyy usein terveydentilan heikkenemistä ja luopumista itselle tärkeistä asioista ja ihmisistä.
Liikkuessaan julkisissa tiloissa ihminen havaitsee, että ne ovat harvoin hiljaisia. Vähemmän on kauppoja tai liikkeitä, joissa taustalla ei soisi musiikki. Joissain julkisissa tiloissa kävijöiltä odotetaan edelleen hiljaista ja hillittyä käyttäytymistä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirjastot tai kirkot. Työpaikkojen avokonttoreiden yleistyessä huomattiin, että ne eivät olleet täydellisiä ratkaisuja, sillä työnteko vaatii usein keskittymisrauhaa. Usein työhön sisältyy myös luottamuksellisia keskusteluja.
Häpeä on monessa tilanteessa tarpeellinen tunne, jota me ihmiset herkästi peittelemme. Sen taustalla voi olla ajatus siitä, että muut ihmiset pitävät meitä huonona tai väärin käyttäytyvänä. Häpeän kyljessä esiintyviä tuntemuksia ovat esimerkiksi kelpaamattomuus, huonommuus ja jopa mitättömyys.
Väkivallan käyttäminen toista ihmistä kohtaan on väärin. Silti väkivaltaa kohdataan niin kodeissa, kouluissa, kaduilla kuin julkisissa tiloissakin. Väkivaltaa kuvataan yhä useammin sen tapahtumaympäristössä ja näytetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina esille on noussut nuorten pahoinvointiin liittyvä väkivalta, sen syyt ja seuraukset.
Elämme historiallisia aikoja: vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivan neljännen kansanopiston kannatusyhdistys on perustettu. Takana on vuosia kestänyt vaihe, jonka aikana jopa tuhannet kristillisyyden opistoihin pyrkineet nuoret ovat jääneet ilman opistopaikkaa. Pettymys on ollut suuri, sillä nuori on saattanut odottaa opistoon pääsyä vuosien ajan. Monissa perheissä isompien sisarusten kokemukset omasta opistovuodesta ovat ehtineet nostaa odotukset korkealle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kannettu huolta mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, erityisesti nuorten keskuudessa. THL:n kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 8.–9. -luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä korona-ajan jälkeenkään. Eripuolilta Suomea on uutisoitu nuorten psykiatrian kasvaneesta tarpeesta suhteessa hoitopaikkoihin ja hoitavaan henkilökuntaan. Kirkko on puolestaan ryhtynyt tarjoamaan matalan kynnyksen Walk in -terapiaa alle 29-vuotiaille.
Seurailmoitusten suuri määrä tämän lehden sivuilla kertoo rauhanyhdistysten toimintakauden parhaillaan käynnistyvän. Siirrytään sisäruokintakauteen, kuten joskus kuulee sanottavan. Kesän suuret seurat retkiolosuhteissa ovat ohi, ja Jumalan sanan saarna kaikuu syksyn ja talven kuukausina sisätiloissa: rauhanyhdistysten toimitaloilla, kirkoissa, seurakuntien tiloissa ja kodeissa.
Lapsen kasvu murrosiän kautta nuoruuteen sisältää monia epävarmuuden tunteita. Siinä missä lapsi on innokas osallistumaan lastenleirien leikkeihin ja peleihin, on rippikouluikäisen vaikeampi heittäytyä mukaan yhteiseen tekemiseen. Taustalla voi olla pelkoa esillä olemisesta tai epäonnistumisesta toisten keskellä. Murrosiän muutokset haastavat niin nuorta itseään kuin hänen lähipiiriään. Näistä kokemuksista voi lukea lisää tämän viikon Päivämiehen Kapsäkki-osiosta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys