Pitäkää rauha kaikkien kanssa

Jee­sus ke­hot­ti seu­raa­ji­aan ra­kas­ta­maan toi­si­aan. Hän piti tätä niin tär­ke­ä­nä, et­tä sa­noi rak­kau­den ole­van Ju­ma­lan las­ten kes­kei­nen tun­to­merk­ki. (Joh. 13:34–35.) Kris­tit­ty­jen kes­ki­näi­nen rak­kaus ei ole ih­mi­sis­tä läh­te­vää, vaan se pe­rus­tuu Ju­ma­lan rak­kau­teen ih­mi­siä koh­taan (1. Joh. 4:7–11).

Hyvän omantunnon liitto kantaa uskojaa

Päi­vä­mies kä­sit­te­lee us­kon pe­rus­tei­ta kuu­kau­sit­tain il­mes­ty­vis­sä opil­li­sis­sa ar­tik­ke­leis­sa. Hel­mi­kuus­sa tee­ma­na oli us­kon­van­hurs­kaus ja sii­hen kes­kei­ses­ti liit­ty­en ope­tus lap­se­nus­kos­ta (Päi­vä­mies 6/2026). Täs­sä leh­des­sä tee­ma­na on kas­teen lah­ja. Kas­tet­ta, sa­moin kuin usei­ta mui­ta opil­li­sia kä­sit­tei­tä on tar­kas­tel­ta­va van­hurs­kaut­ta­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta. Näin opil­li­set tee­mat lin­kit­ty­vät kiin­te­äs­ti to­siin­sa.

Yksinäisyyden ehkäiseminen on lähimmäisenrakkautta

Yk­si­näi­syys on ai­kam­me sit­keim­piä il­mi­öi­tä. Vaik­ka syi­tä ja hoi­to­kei­no­ja tun­ne­taan, uu­ni­tuo­reen SPR:n ba­ro­met­rin mu­kaan ko­ke­mus yk­si­näi­syy­des­tä li­sään­tyy – eri­tyi­ses­ti nuor­ten kes­kuu­des­sa. Joka kol­mas nuo­ri ai­kui­nen ko­kee yk­si­näi­syyt­tä vii­koit­tain.

Opistotyö kasvaa – ydintehtävä säilyy

Vii­me vuo­si­na lei­ri­työn ja opis­to­työn yh­teis­työ on tii­vis­ty­nyt mo­nin ta­voin. Poh­joi­sen alu­een lei­re­jä jär­jes­te­tään nyt Ra­nu­an opis­tol­la, ja Reis­jär­ven opis­to toi­mii Kal­li­on lei­ri­kes­kuk­sen väis­tö­ti­la­na. Yh­teis­työ on su­ju­nut hy­vin, mut­ta sii­hen liit­tyy ki­pei­tä­kin asi­oi­ta, kun rak­kaik­si tul­lei­ta lei­ri­kes­kuk­sia on jou­dut­tu sul­ke­maan py­sy­väs­ti tai vä­li­ai­kai­ses­ti.

Eriseura on sielunvihollisen aikaansaannos

Sana eri­seu­ra saat­taa ol­la nuo­rem­mal­le su­ku­pol­vel­le vie­ras. Se esiin­tyy kui­ten­kin Raa­ma­tus­sa. Sana on kään­net­ty myös sa­nak­si lah­ko, ryh­mä­kun­ta, puo­lue, jouk­ko sekä har­ha­op­pi. Eri­seu­ras­sa on kyse sii­tä, et­tä us­ko­vais­ten jouk­ko ja­kau­tuu toi­sis­taan eril­li­siin ryh­miin. On ky­sy­mys va­ka­vas­ta, ki­pe­äs­tä ja va­li­tet­ta­van usein myös py­sy­väs­tä muu­tok­ses­ta. Ryh­mit­ty­miin ja­kau­tu­neet ei­vät enää jaa yh­teis­tä us­ko­nym­mär­rys­tä ja sa­man us­kon tuo­maa yh­teyt­tä. Ai­em­min ko­et­tu us­ko­vais­ten vä­li­nen rak­kaus on rik­kou­tu­nut. Lo­pul­ta ale­taan ko­koon­tu­maan toi­sis­taan eril­lään, pi­de­tään siis ”eri seu­ro­ja”.

Jokainen ihminen syntyy Jumalan lapsena

Täs­sä nu­me­ros­sa al­kaa Päi­vä­mie­hen uu­si Us­kon pe­rus­tei­ta -sar­ja. Kes­kei­siä opil­li­sia asi­oi­ta kä­sit­te­le­vän ar­tik­ke­lin li­säk­si leh­ti si­säl­tää ai­hees­ta myös pää­kir­joi­tuk­sen. En­sim­mäi­nen ai­he on Us­kon­van­hurs­kaus.

Vapaus kutsuu palvelemaan

Vii­me viik­koi­na jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ja so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ovat ko­ros­tu­neet kak­si tee­maa: va­lin­nan­va­paus ja it­sek­kyys. Kes­kus­te­lua on he­rät­tä­nyt psy­ko­lo­gi Lii­sa Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­sen tuo­re kir­ja, jon­ka mu­kaan lii­al­li­suuk­siin men­nyt yk­si­lön va­paus kään­tyy hel­pos­ti it­se­kes­kei­syy­dek­si. Tämä ei li­sää on­nel­li­suut­ta, vaan hei­ken­tää hy­vin­voin­tia. Kun yk­si­löl­li­syys vie­dään lii­an pit­käl­le, se muut­tuu yk­si­näi­syy­dek­si, joka al­kaa ah­dis­taa.

Työ on ihmisen tehtävä

Työn te­ke­mi­nen on ih­mi­sel­le an­net­tu teh­tä­vä. Jo luo­mi­sen yh­tey­des­sä Ju­ma­la aset­ti ih­mi­sen vil­je­le­mään ja var­je­le­maan luo­ma­kun­taa (1. Moos. 2:15). Työ ei ole syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­raus­ta, ku­ten jos­kus aja­tel­laan. Sitä sen si­jaan on työ­hön usein liit­ty­vä vai­va (1. Moos. 3:17–19).

Jumalan voimaan turvaaminen vapauttaa

En­si sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­ti ja sitä avaa­va Sana sun­nun­taik­si -kir­joi­tus kä­sit­te­le­vät sitä, mi­ten Jee­sus il­mai­si ju­ma­lal­li­sen voi­man­sa aloit­ta­es­saan jul­ki­sen toi­min­tan­sa. Leh­den mat­ka­e­vään ai­hee­na on puo­les­taan Tur­vau­tu­kaa Her­raan ja hä­nen voi­maan­sa. Har­taus­teks­tien ai­heet tu­ke­vat näin leh­den tee­maa Ju­ma­lan voi­mal­la, joka on SRK:n al­ka­neen vuo­den tee­ma.

Hyvä aika aloittaa Raamatun lukeminen

Ele­tään al­ku­vuot­ta. Moni miet­tii, mitä al­kai­si har­ras­taa tai mitä uut­ta ko­kei­li­si. Hyvä vaih­to­eh­to on aloit­taa tai jat­kaa ai­em­min kes­key­ty­nyt­tä Raa­ma­tun lu­ke­mis­ta. Taus­ta­na voi toi­mia täs­sä leh­des­sä jul­kais­ta­va pu­hu­jien­ko­kouk­sen alus­tus, jon­ka ai­hee­na on Ju­ma­lan sana ja sak­ra­men­tit. Alus­tuk­ses­ta käy il­mi, mi­ten pe­rus­ta­van­laa­tui­nen kir­ja Raa­mat­tu on ja mitä se kris­ti­tyl­le mer­kit­see.