Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta

Mik­ke­lin­päi­vä on omis­tet­tu pait­si en­ke­leil­le myös lap­sil­le. En­ke­lit ovat tai­vaas­sa ja nä­ky­mät­tö­mi­nä las­ten­sa kes­kel­lä. He aut­ta­vat, oh­jaa­vat ja var­je­le­vat.

Ei ole suuria tai pieniä syntejä

Va­pau­den kä­sit­teel­lä on yleen­sä myön­tei­nen si­säl­tö. Sen ää­rim­mäi­nen vas­ta­koh­ta on or­juus, jos­sa ih­mi­nen on me­net­tä­nyt lä­hes kaik­ki oi­keu­ten­sa ja mah­dol­li­suu­det päät­tää elä­mäs­tään. Or­ja on täy­sin isän­tän­sä mää­rät­tä­vis­sä ja oh­jat­ta­vis­sa.

Evankeliumi herättää hengellisesti kuolleen eloon

Ju­ma­la te­kee hen­gel­li­ses­ti kuol­leet elä­vik­si evan­ke­liu­min us­ko­mi­sen kaut­ta, ja hän an­taa lap­sil­leen ian­kaik­ki­sen elä­män po­jas­saan Jee­suk­ses­sa.

Jumala ja mammona

Ih­mi­ses­tä, hä­nen sy­dä­mes­tään, käy­dään tais­te­lua joka päi­vä. Yh­tä ai­kaa ei voi pal­vel­la kah­ta her­raa.

Jeesus on luvannut auttaa

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä on Mat­teuk­sen evan­ke­liu­miin tal­len­net­tu Jee­suk­sen puhe tar­kem­min mää­rit­te­le­mät­tö­mäl­le kuu­li­ja­kun­nal­le. Vas­taa­vat ylis­tys­sa­nat Luuk­kaan evan­ke­liu­mis­sa (Luuk. 10:21–22) on lau­sut­tu ope­tus­lap­sil­le.

Usko ohjaa oikeaan lähimmäisenrakkauteen

Rat­kai­se­vaa ei ole lah­jan suu­ruus, vaan mie­li, jol­la se an­ne­taan. Tä­män Jee­sus osoit­ti les­ken esi­mer­kil­lä.