Kuvituskuva
A.-L.S.
Kuvituskuva
A.-L.S.
Mitä jos tulevaisuudessa ei ihailtaisi enää taloudellista menestystä, tehokkuutta ja norminmukaisuutta? Mitä jos tulevaisuus olisi vähemmän armoton ja enemmän yhteisöllinen sekä rauhaa ja ympäröivää luontoa kunnioittava? Tätä tulevaisuudelta toivoivat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien tulevaisuustyöpajoihin loppuvuodesta 2024 osallistuneet.
Diakonialaitos tiedottaa, että Diakonissalaitos järjesti loppuvuonna 2024 yhteensä 24 tulevaisuustyöpajaa kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Osallistujina oli muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, kehitysvammaisia ja autisminkirjon henkilöitä, haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, ikääntyneitä ja maahantulijoita.
Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien toiminnoissa on järjestetty tulevaisuustyöpajoja ja keskusteluja vuodesta 2023 alkaen yli 70, ja osallistujia on ollut yli 500. Työn tavoitteena on laajentaa tulevaisuusvaltaa, eli luoda erilaisille ihmisille mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen tulevaisuuskeskusteluun.
– Tulevaisuustyöpajoissa nousi voimakkaasti esille huoli yhteiskunnan armottomuudesta ja norminmukaisesta, tehokkuuteen tähtäävästä elämästä. Se, ettei erilaisille elämäntilanteille ei ole tilaa. Ihmisillä oli myös huoli siitä, että hyvää elämää määrittää tällä hetkellä yksilökeskeisyys, työ, raha ja menestys, sanoo osallistavaa tulevaisuustyötä Diakonissalaitoksella kehittävä asiantuntija Maiju Lehto.
Yhteiskunnassa on ahdasta elää
Raportin mukaan osallistuneet kokivat yhteiskuntamme ahtaaksi paikaksi elää. Keskustelijaryhmissä haasteeksi hyvälle tulevaisuudelle nousivat taloudelliset haasteet, terveys- ja mielenterveyspalveluiden ongelmat sekä yhteiskunnalliset haasteet, kuten ennakkoluulot, vähemmistöjen syrjintä ja rasismi. Isona teemana nousi ilmastonmuutos, huoli ympäristön tilanteesta.
– Keskustelujen punainen lanka oli kuitenkin pohtia toivottavia tulevaisuuksia, ei puhua vain menneestä. Toivottavan tulevaisuuden visioissa nousivat erityisesti yhteisöllisyys ja ihmissuhteet, maksuttomien kohtaamispaikkojen tärkeys, luonnonläheisyys ja kestävä kehitys, hyvä terveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä joustavat työmahdollisuudet, Lehto kertoo.
– Myös rauha ja turvallisuus maailmanlaajuisesti ja Suomessa sekä ihmisoikeuksien toteutuminen olivat keskeisiä toiveita.
Tulevaisuustyö hakee muutosta
Sitran mukaan Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Tulevaisuusajattelu on tärkeä taito muuttuvassa maailmassa. Se myös herättelee pohtimaan, kuka tällä hetkellä määrittelee tulevaisuuden näkymämme.
– Osallistavan tulevaisuustyön avulla haluamme olla yhdessä tekemässä muutosta. Kun keskustelemme hyvän tulevaisuuden esteistä, ymmärrämme paremmin, millaiset asenteet tai rakenteet voivat olla hidasteita toivomillemme ja tarvitsemillemme asioille. Mitä voisimme tehdä näille asioille yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan näkökulmasta, Maiju Lehto kysyy.
– Samalla tulemme tietoisiksi meille tärkeistä arvoista ja asioista ja voimme alkaa tehdä tässä hetkessä valintoja, jotka johdattavat meitä niitä kohti.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys