Sain matkapuhelimeeni WhatsApp-viestin, joka jäljitteli tietokoneen ilmoitusta epäonnistuneesta ohjelmistopäivityksestä. Otsikon toteamus kokosi yhteen monien ajatukset humoristisella tavalla.
”Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen”, sanotaan vanhassa, hieman kuivakassa sananparressa. Olemme historian saatossa tottuneet siihen, että kaiken kauniin – varsinkin vilja- sekä hillasadon – panee halla.
Kylmässä Pohjolassa kesän käsite onkin venyvä. Toisinaan voi tuntua huvittavalta, kun näkee jonkun kävelevän shortseissa ja T-paidassa alle 10 asteen lämpöisenä sadepäivänä. Ehkäpä täydellisten kesäsäiden sijasta olisikin hyvä, että tavoittelisimme omaan mieleemme valoisaa ja lämmintä kesäsäätä. Voiko kesä olla henkinen olotila?
Koko Suomen sanotaan olevan kiinni heinäkuussa. Voisiko tämän kääntäen tulkittuna kokea mahdollisuutena: meillä ei ole kiire minnekään, koska mikään paikka ei ole auki. Onko sinun mielesi auki rauhalliselle, kiireettömälle kesälle?
Kesällä saamme levätä ja ladata itseämme ehkä vielä hieman kylmempää ja pimeämpää talvea varten. Niin, ja eikös juuri lapsuuden sadepäivät olleet niitä kaikkein tunnelmallisimpia? Kun sade rummutti mummolan peltikattoon ja takassa räiskyi lämmin valkea. Ja kun vielä sen mielikirjankin sai käteensä
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys