JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

​Kiitos isosisko, kiitos isoveli!

17.7.2014 7.41

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140717074100

Is­tun seu­ra­pen­kis­sä ja kuun­te­len pu­het­ta. Huo­maan, et­tä tum­ma­hiuk­si­nen pie­ni poi­ka tas­sut­te­lee tut­ti suus­sa pu­hu­jan pöy­tää koh­ti. Het­ken ku­lut­tua pe­rään juok­see iso­sis­ko, ei ko­vin iso hän­kään. Hän ta­lut­taa pie­nen eleet­tö­mäs­ti ta­kai­sin seu­ra­penk­kiin. Kii­tos iso­sis­ko!

Täl­lai­nen ta­pah­tu­ma on tut­tu lap­si­per­hees­sä. Per­heen isom­mat lap­set pe­las­ta­vat van­hem­pan­sa mo­nes­ta pin­tees­tä. Se ta­pah­tuu usein ai­van huo­maa­mat­ta. Nä­kee, et­tä iso­sis­ko tai -veli ra­kas­taa pie­nem­pää si­sa­rus­taan sy­dä­men­sä poh­jas­ta. Rak­kaus al­kaa jo sii­tä, kun pik­ku­vau­va tuo­daan ko­tiin. Vau­va saa hel­lit­te­lyä, pai­jaa­mis­ta, jut­te­lua. Kii­tos rak­kau­des­tan­ne pie­nem­piä sis­ko­ja ja vel­jiä koh­taan, Isot Vel­jet ja Isot Sis­kot.

Si­sa­ruk­sis­ta on seu­raa toi­sil­leen. On rat­sas­tus­ka­ve­rei­ta ja ur­hei­lu­ka­ve­rei­ta. He myös kou­li­vat toi­si­aan. Se on hyvä asia, jos muis­te­taan so­pia eri­mie­li­syy­det. Isom­mat myös hel­lit­te­le­vät pie­niä sis­ko­jaan ja vel­ji­ään. Muis­tan, kuin­ka eräs abi­poi­kam­me ker­ran ihas­te­li lu­ku­lo­mal­laan pik­ku­sis­ko­aan, et­tä on­ko meil­lä ol­lut kos­kaan täl­lais­ta!

Isot sis­kot -ja vel­jet kas­va­vat. He muut­ta­vat pois ko­to­aan joko opis­ke­le­maan tai työ­e­lä­mään. Lait­ta­vat nuo­rem­mil­le si­sa­ruk­sil­le kort­te­ja ja sa­mal­la toi­vo­tuk­sia: ”LUE AH­KE­RAS­TI KIR­JO­JA: TOI­VOT­TA­VAS­TI OSAAT LU­KEA Tä­MäN TEKS­TIN.” Ja on­nit­te­lu­ja: ”En­ke­li tie­tä­si oh­jat­koon, tai­vaan ko­tiin saat­ta­koon.” Iso­jen si­sa­rus­ten ko­ti­vie­rai­lu­ja odo­te­taan ja sa­mal­la myös hei­dän tuo­mi­aan herk­ku­ja. Nuo­rem­mat pää­se­vät myös vie­rai­le­maan si­sa­rus­ten­sa luo­na isom­mis­sa kau­pun­geis­sa.

Van­hem­mat lap­set saat­ta­vat tuo­da ko­tiin ys­tä­vi­ään, joil­la on hy­vin­kin eri­lai­nen ko­ti­taus­ta kuin mitä omas­sa per­hees­sä on. Ys­tä­vän ko­to­na voi ol­la pie­ni per­he, tai hän on ko­toi­sin ul­ko­mail­ta ja pu­huu vie­ras­ta kiel­tä. Las­ten ys­tä­vät ri­kas­tut­ta­vat ko­din elä­mää. Ai­kuis­tu­neet lap­set ovat myös re­hel­li­si­ne mie­li­pi­tei­neen ar­vok­kai­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­ta van­hem­mil­leen.

Ai­ka ku­luu, ja nuo­rim­mat­kin lap­set kas­va­vat ai­kui­sik­si. Per­heen las­ten ikä­e­ro häi­pyy jon­ne­kin. Isot sis­kot ja vel­jet voi­vat ol­la pik­ku­si­sa­rus­ten­sa kans­sa vaik­ka­pa par­hai­ta ys­tä­viä. Lap­set per­hei­neen voi­vat par­haim­mil­laan muo­dos­taa toi­sil­leen vah­van tu­ki­ver­kon, joka on suu­re­na apu­na hei­dän elä­män­sä mat­kal­la.

Oli­sin voi­nut täs­sä blo­gis­sa­ni kir­joit­taa myös ne­ga­tii­vi­sis­ta asi­ois­ta: si­sa­rus­ka­teu­des­ta, ra­han- ja huo­mi­on puut­tees­ta, lii­as­ta vas­tuus­ta. Niis­tä en kui­ten­kaan ha­lua tä­nään kir­joit­taa. Ha­lu­an nyt kiit­tää. Jos­kus ni­mit­täin vä­syt­tää se, et­tä niin usein kai­vel­laan asi­oi­den huo­noim­pia puo­lia. Eräs lap­sis­tam­me sa­noi ker­ran: ”äi­ti, meil­tä ei ole puut­tu­nut mi­tään!”

KaijaLahtinen
Olen 67-vuotias äiti, mummu ja anoppi. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja. Elämäntyöni olen tehnyt suuren perheen kotiäitinä. Melkein kymmenen vuotta olen ollut myös hoitajana kehitysvammaisten palvelukeskuksessa. Nyt olen eläkkeellä. Pidän käsitöiden tekemisestä, lukemisesta ja radion asiaohjelmien kuuntelusta. Järjestelen myös ruuhkavuosien valokuvia albumeihin. Koen perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat tärkeiksi ja arvelen, että tulen pohtimaan tätä aihepiiriä myös kirjoituksissani.