Pieni poika juoksi touhuissaan ulkoa tupaan. ”Käki kukku, minä kuulin. Kuus kertaa.” ”Kuus kertaa”, murahti Jussi. ”No, vähäänpä se jätti. Kuinkahan nyt niin nuuka oli? Olis nyt yksin tein lasketellut vähän enemmän.” (Linna: Täällä Pohjan tähden alla.)
Kevään ensimmäistä käen kukkumista odotetaan. Toukokuun puolivälissä kuulin ensi kertaa tälle keväälle, ja jo juhannuksen jälkeen kukunta päättyy. Keväisissä illoissa se on hieno ääni, sitä on mukava kuunnella. Kukkumiskerroista on laskettu tulevia elinvuosia. Enemmän se kukkui nyt kuin Koskelan Jussin pojalle, ”kuus kertaa". Mutta en minä niistä vuosiani laske. Lasketko sinä?
Suomalaiseen kansanperinteiseen kuuluu lukematon määrä erilaisia uskomuksia, taruja ja tapahtumia, joista voi ennustaa, ”nähdä tai kuulla” tulevia tapahtumia. Edellä mainittu kertomus on niistä yksi.
Muistan lapsuudesta, että vieraita on kuulemma tulossa, koska ”suuta syyhyttää". Todellisuudessa kyseessä saattoi olla pelkkä suupielen kutiaminen. Jostain syystä se yhdistettiin vieraiden tuloon.
Oikea ojentaa ja vasen vastaanottaa. Taasko on tulossa ylimääräistä rahanmenoa kun oikeaa kämmentä kutittaa? Näin kuulin joskus mainittavan. Kutiamista tapahtui joskus myös vasempaan kämmeneen, ja sehän tiesi päinvastaista tapahtumaa: raha on tulopuolella. Sinänsä tämä ohje on aivan toimiva edelleen. Jos joudut ottamaan vastaan onnitteluja kättelyn kera, toimii tämä ohje täydellisesti: ota vastaan vasemmalla ja ojenna oikea.
Muistan, kuinka neuvottiin, että mustan kissan juostessa edestä tien yli tietää se onnettomuutta, ellei heti sylje vasemman olkapään yli taaksepäin. Eikä nojallaan olevien tikkaiden alta saa kulkea, sekin voi ennustaa onnettomuutta.
Olen kuullut sellaisenkin sanonnan, että ”kuoleva käsiinsä katselee". Huh, tämä kuulosti suorastaan pelottavalta. Taidamme itse kukin katsella joskus käsiämme.
Pienelläkin kylällä saattoi tapahtua kaksi vakavaa onnettomuutta peräjälkeen. Silloin muistettiin synkkä ennustus: ”kaksi ei mene ilman kolmatta". Ennuste liittyi poikkeuksetta johonkin negatiiviseen tapahtumaan. Koskaan ei käynyt niin, että olisi kaksi tai kolme iloista tapahtumaa peräkkäin. En muista, olisiko se kolmas tapahtuma koskaan toteutunut, mutta ennuste jäi pysyvästi mieleen.
Jos asiat ovat menneet pitkään sopivan hyvin ja toivotulla tavalla. Olisi mukavaa, että sama jatkuisi. Pitäisiköhän kuitenkin koputtaa maalaamatonta puuta ihan vain varmuuden vuoksi? Kuulostaako tutulta? Vanha uskomus elää ja taitaa voida edelleenkin erittäin hyvin.
Jos kuukausi alkaa sunnuntaista, on vajaan kahden viikon kuluttua perjantai ja kolmastoista päivä. Se on synkkä ja pelottava yhdistelmä. Kuluvalle vuodelle se sattui kerran, toukokuussa. Joskus se on joillekin sattunut onnettomuuden päiväksi. Ehkä yhtä monille se onkin ollut valoisa ja onnellinen päivä. Lukemaa kolmetoista taidetaan pelätä maailmanlaajuisesti. Jossain päin maailmaa se jätetään jopa kerrostalojen kerroslukemasta pois.
Säätäkin on ennustettu vuosia jopa vuosikymmeniä erilaisista luonnonilmiöistä. Kevätkohmeisen sammakon hyppelystä ja hyppyjen pituudesta voi kuulemma ennustaa tulevan kesän sään. Eikä pihlajakaan kahta taakkaa kanna: jos on paljon lunta pihlajan päällä, ei tule seuraavana syksynä marjoja. Tai toisinpäin: jos on paljon marjoja, seuraava talvi on vähäluminen. En muista kummin päin sitä pitäisi tulkita. Toukokuussa Erkin ja Urpon päiviksi toivottiin kylmää säätä, jos näin oli, silloin tulee hyvä kesä ja runsas sato syksyksi. Jos sää olikin lämmin näinä päivinä, pelättiin, että sato oli menetetty jo ennen kuin sitä oli edes kylvetty.
Unilla on ollut Raamatun kertomuksissa suuri, jopa historiallinen merkitys. Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen. Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas. Uneen liittyi Jumalan lupaus: ”Tämän maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi” (1. Moos. 28:12–13).
Myöhemmin kerrotaan Joosefista, joka tulkitsee faaraon näkemät unet. Unien ymmärtämisellä oli suuri merkitys. Egypti ja monet ympäristön maat välttyivät nälänhädältä. Faarao sanoi Joosefille: ”Koska Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, ei voi olla toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä” (1. Moos. 41:39).
Joosef, Marian kihlattu, aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Herran enkeli ilmestyi hänelle unessa. ”Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin enkeli oli hänelle käskenyt ja otti Marian vaimokseen.” (Matt.1: 19, 25.)
Myös pako Egyptiin tapahtui unessa kerrotun varoituksen vuoksi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä kunnes käsken sinun palata.” (Matt. 2:13.)
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja unien selityksistä. En tiedä miten suosittua lukemistoa se on, en ole koskaan lukenut sellaisia. Näen unia, sekä hyviä että pahoja, kohtuullisen usein, kuten todennäköisesti valtaosa suomalaisista. Saatamme keskustella näkemistämme unista ystäviemme ja läheistemme kanssa. ”Näin kummallisen unen, mitähän sekin voi merkitä?” Joskus unien uskomisiin on liitetty sanonta, ”joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää".
Suhtaudun vähän epäillen ja pääosin huumorimielellä moniin ennustuksiin. Viisas valtiomies sanoi jo kauan sitten, että ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden". Sään ennustaminen näyttää myös olevan edelleenkin kohtuullisen vaikea laji. Tosin sään parissa työtään tekevät ammattilaiset myöntävätkin, että ”yli kymmenen vuorokauden ennuste on epävarmaa".
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys