Usko on kristillisen uskon keskeisin asia. Raamatun mukaan usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä (Hepr. 11:1). Toivomisen ja näkymättömien näkemisen lisäksi uskoon kuuluu luottamista, uskaltamista ja ojentautumista sen mukaisesti.
On helppo sanoa, että kaikki on Jumalan lahjaa, mutta mahdotonta käsittää, mitä kaikkea se merkitsee. Kuin pintaraapaisuna voimme ajatella vaikkapa maailmankaikkeuden tähtitieteellistä mittakaavaa, maanpäällisen elämän mikroskooppisen pieniä ”rakennuspalikoita”, solujen kemiallisia reaktioita tai luonnonlakien välttämättömyyttä. Kaiken tämän luoja ja ylläpitäjä on Jumala. Jumala on antanut meille jokaiselle myös ainutlaatuiset, yksilölliset lahjat, omat luonteenpiirteemme ja persoonallisuuden.
Jumala on sanallaan luonut kaiken, näkyvän ja näkymättömän maailman. Sanallaan hän myös kerran päättää tämän maailmanajan.
Elämä on Jumalan luomistyön suuri ihme. Psalminkirjoittajan mukaan ”ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni luodut” (Ps. 139:16).
Jokin aika sitten tuli julki ulkomainen yliopistotutkimus maallistumisen ja yhteiskuntien taloudellisen kehittymisen suhteesta. Tutkimuksen johtopäätös oli, että maallistuneet yhteiskunnat ovat vaurastuneita. Toisaalta voidaan väittää, että esimerkiksi Pohjoismaat ovat menestyneet juuri kristinuskon vaikutuksesta.
Jäähyväispuheessaan Jeesus sanoi omilleen: ”Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti (Joh. 15:26).
Raamatullinen usko on ihmiselle edelleen elintärkeä. Ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle (Hepr. 11:6).
Tiedotusvälineet ovat sen jälkeen käsitelleet onnellisuutta laajasti ja tarkastelleet sitä eri näkökulmilta.
Priorisointi, asioiden asettaminen tärkeys- ja arvojärjestykseen, ei ole vain tämän päivän ilmiö. Valintojen tekeminen on kuulunut aina ihmisen osaan. Ilman elämän päämäärän ymmärtämistä ihminen on suurissa vaikeuksissa jatkuvasti lisääntyvien vaihtoehtojen edessä.
Jumalan valtakunta oli Jeesuksen opetuksen keskeisimpiä käsitteitä. Siihen nähden aikamme hengellisessä puheessa kuulee hämmästyttävän vähän opetusta Jumalan valtakunnasta.
Tänä vuonna 2018 puhumme vastakkainasettelun vaaroista. Samalla joudumme toteamaan, että elämme vastakohtaisuuksien maailmassa.
Länsimaisella ihmisellä on nykyään vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan. On ristiriitaista, että siitä huolimatta kiire näyttää yhä vain lisääntyvän. Tähän on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut se, että yhteiskunnassamme sunnuntaista on monelle tullut arkipäivä muiden joukossa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys