JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Tarvitaanko suoritusmerkintöjä?

8.7.2015 6.34

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420150708063400

Sil­loin su­per­vuo­si­na­ni, kun tein kah­ta työ­tä, opis­ke­lin ja yri­tin hoi­taa lap­si­a­ni ja pa­ri­suh­det­ta­ni, olin erääl­lä lu­en­nol­la. Lu­en­noit­si­jan ker­rot­tiin ole­van Suo­men par­hai­ta mie­hiä pu­hu­maan ar­vi­oin­nis­ta. Hä­nen mu­kaan­sa esi­mer­kik­si kou­lu­ar­vi­oin­nin voi­si heit­tää ro­mu­kop­paan. Pis­tey­tyk­sis­tä ei oi­ke­as­ti ole hyö­tyä mis­sään, op­pi­lai­tok­siin voi­tai­siin ha­kea haas­tat­te­lu­jen pe­rus­teel­la.

Tun­tui, et­tä mies pu­hui asi­aa, hä­nen poh­din­tan­sa he­rät­ti­vät aja­tuk­sia ja in­nos­tus­ta. Oli­si­pa mu­ka­va pan­na lap­sia kou­luun, jos­sa ei ase­te­ta­kaan pa­rem­muus­jär­jes­tyk­seen! Kou­lun keh­noim­mal­le hiih­tä­jäl­le mi­ta­li kau­laan ja ke­hu­ja osal­lis­tu­mi­ses­ta! Huo­nol­la las­ku­pääl­lä va­rus­tet­tua ei vaa­dit­tai­si­kaan osaa­maan jo­kais­ta yh­tä­löä. Lu­ki­ja, jol­la kir­jai­met kar­kaa­vat ri­vil­tä, sai­si ker­toa ta­ri­nan­sa! Ujo sai­si ol­la rau­has­sa ujo. Ja niin edel­leen. Se voi­si ol­la mah­dol­li­suuk­sien kou­lu. Siel­tä voi­si kas­vaa mah­dol­li­suuk­sien ih­mi­siä. Oli­si­ko täl­lai­nen kou­lu mah­dol­li­nen? Es­tää­kö EU? EU:ssa kun tai­taa ol­la pork­ka­nal­le­kin omat kri­tee­rin­sä. Sen pi­tää ol­la täy­del­li­nen kool­taan ja mit­ta­suh­teil­taan.

Yri­tän vie­dä tätä ko­ti­ar­kea eteen­päin. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa sitä, et­tä yh­den päi­vän jak­san koh­tuu­del­la ja tois­ta päi­vää en jak­sa­kaan niin koh­tuu­del­la. Ei ole vie­lä koit­ta­nut yh­tä­mit­tai­nen ar­jen jak­sa­mi­sen on­ni. Lei­voin kui­ten­kin vii­me vii­kol­la lap­sil­le suk­laa­pii­ra­kan. En tar­koi­ta sitä, et­tä lap­set söi­vät sitä pii­rak­kaa ruo­ka­naan pit­kin viik­koa – sai­vat he oi­ke­aa­kin eväs­tä­kin. Se kes­ki­vii­kon suk­laa­pii­ra­kan lei­po­mi­nen oli vain mi­nus­ta niin huip­pu­jut­tu. Mei­dän per­hees­sä ei äi­ti ole vii­me kuu­kau­si­na ilah­dut­ta­nut lap­sia lei­po­mi­sil­la.

Jak­soin siis teh­dä jo­tain yli­mää­räis­tä. Lei­voin hi­taas­ti ja aja­tuk­sel­la. Kat­se­lin, kun tai­ki­na vaah­dot­tui as­ti­as­sa. Lop­pu­tu­los ei ol­lut eh­kä EU-kel­poi­nen ul­ko­nä­öl­tään, mut­ta se mais­tui mie­les­sä mu­ka­val­le. Tuu­maan­pa tä­nään näin: jo­kai­nen kel­paa juu­ri sel­lai­se­na kuin on.

TarjaPärn
Olen nainen, äiti, vaimo, käsityöläinen ja opettaja. Istun elämän portailla ja katselen huomiseen. Mikä minua tänään ja huomenna kantaa? Läheiset ihmiset, muutama ystävä, luonto. Kirjat. Ilo kaikesta kauniista, jota elämä mukanaan synnyttää. Arki. Tämä vanha talo, koti, jossa asumme. Taide; ne kaikki ihanat kuvat. Musiikin voima. Usko, toivo ja rakkaus. Kirjoituksiani voi kommentoida osoitteeseen tarjatuulikkiparn@outlook.com.