Hanna-Maria Jurmu
Olimme juhlimassa kummipoikamme häitä elokuisena lauantaina Lapinlahdella. Vihkikaavaansa morsiuspari oli valinnut kauniin yhteisen esirukousosion. Rukouksessa pappi, morsiamen tai sulhasen isä tai äiti, joku sisaruksista, joku kummeista ja joku ystävistä lukee lyhyet rukoukset.
Esirukoukset alkoivat papin osuudella. Rukouksessa pyydettiin, että Jumala yhdistäisi aviopuolisot toisiinsa rakkaudella ja siunaisi heidän avioliittonsa nimensä kunniaksi.
Isän tai äidin esirukousosuus kuului näin: ”Sinä annoit meille kerran lapsemme. Kiitämme siitä ilosta, jota he ovat tuoneet elämäämme. Siunaa heitä, kun he rakentavat omaa kotia ja perhettä. Varjele heitä kaikelta pahalta. Anna heille sovinnollinen mieli ja opeta heitä pyytämään ja antamaan anteeksi. Me rukoilemme sinua.”
Tällaisin hyvin sanoin varmasti kaikki vanhemmat haluavat lähettää lapsensa avioliiton matkalle. Rukouksessa on kaikki tarpeellinen. Tuota rukousta me voisimme lukea päivittäin avioliitossa olevien lastemme ja oman avioliittomme puolesta.
Sisarusten rukouksessa kiitettiin lapsuudenkodista ja toivottiin varjelusta juuri aloitetulle avioliiton matkalle. Lopuksi vielä pyydettiin niin kauniisti, että Jumala auttaisi sisaruksia pysymään läheisinä toisilleen.
Kummien rukouksen sanat menivät näin: ”Kasteessa sinä lupasit siunauksesi kummilapselleni. Siunaa vieläkin häntä ja hänelle rakkainta ihmistä. Auta heitä muistamaan, että kasteen armoon saa palata aina uudestaan. Me rukoilemme sinua.”
Aikaisemmin kesällä kummipoikamme pyysi minua lukemaan kummien rukouksen. Arvelin jo etukäteen, että noiden muutamien rivien lukeminen on minulle vaikeaa. Selvisin hädin tuskin.
Ystävien rukouksessa pyydetään siunaamaan nuoren parin rakkaus. Rukouksessa pyydetään edelleen, että he pysyisivät yhdessä elämänsä loppuun asti ja että ystävyydestä olisi iloa myös tulevina päivinä.
Esirukoukset päättyivät vielä papin rukoukseen, jossa hän pyysi, että taivaallinen Isä olisi kuullut rukoukset ja veisi meidät kerran taivaan kotiin. Jäimme kaikki rukouksessa Jumalan haltuun.
Minusta tuntuu, että vihkitoimituksen jälkeen hääjuhlassa saimme jo kokea, että Jumala oli kuullut ja kuulee edelleen luetut rukoukset. Perheiden lämpö ja rakkaus vastavihittyä paria kohtaan oli tunnistettavissa. Tiivis ja syvä ystävyyden tunne vihkiparin ja suuren ystäväjoukon välillä huokuili ilmassa koko juhlan ajan. Ja minun ajatukseni on, että me saimme uuden kummilapsen. Kummien rukouksen mukaisesti Jumala siunaa vieläkin kummilastamme ja hänelle rakkainta ihmistä.
Muistamme teitä, rakkaat Enni ja Paavo.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys