Kaikkia kunnioittaen – Jumalan sanassa pysyen

Ah­ve­nan­maal­la pi­de­tys­sä piis­pain­ko­kouk­ses­sa nou­si­vat esiin ke­vääl­lä jul­kais­tun nuo­ri­so­ba­ro­met­rin tu­lok­set. Nii­den mu­kaan val­ta­o­sa nuo­ris­ta hy­väk­syy us­kon­non ja mui­den kat­so­mus­ten nä­ky­mi­sen op­pi­lai­tok­sis­sa. Piis­pain­ko­kouk­sen ava­jais­pu­heen pi­tä­nyt Por­voon hiip­pa­kun­nan piis­pa Bo-Gö­ran Åst­rand näki nuor­ten aja­tus­ten tu­ke­van po­si­tii­vis­ta us­kon­non­va­paut­ta.

Yritysten arvot ovat syynissä

Suo­mes­sa on yli 440 000 yri­tys­tä, jot­ka työl­lis­tä­vät noin 1,5 mil­joo­naa ih­mis­tä. Huo­men­na vie­tet­tä­vä Yrit­tä­jän päi­vä muis­tut­taa yrit­tä­jien ja yri­tys­ten mer­ki­tyk­ses­tä koko yh­teis­kun­nan hy­vin­voin­nil­le. Yri­tyk­set luo­vat toi­meen­tu­loa ja vah­vis­ta­vat niin koko maan kuin oman alu­een­sa ta­lou­del­lis­ta me­nes­tys­tä ja elin­voi­maa.

Rasismi halveksii Jumalan luomistyötä

Ju­ma­la, kai­ken Luo­ja, on jär­jes­tä­nyt luo­mis­työn­sä si­ten, et­tei ih­mi­sis­tä löy­dy kes­ke­nään kah­ta täy­sin sa­man­lais­ta. Jo­kai­nen on oma per­soo­nan­sa ja il­men­tää näin luo­mis­työn rik­kaut­ta. Jo­kai­sel­la on myös luo­vut­ta­ma­ton ar­vo Ju­ma­lan luo­mis­te­ko­na ja hä­nen ku­va­naan. Ju­ma­lan edes­sä ku­kaan ei ole tois­ta ar­vok­kaam­pi, täy­del­li­sem­pi tai pa­rem­pi luo­mus. Ju­ma­la an­taa myös syn­ty­väl­le lap­sel­le van­hem­mat, ko­din, ko­ti­maan, kie­len ja kan­san, jo­hon kuu­lua.

Antajan sydämen tila ratkaisee

Kirk­ko­vuo­des­sa Lä­him­mäi­sen sun­nun­tain teks­tit py­säyt­tä­vät ih­mi­sen poh­ti­maan us­kon ja ar­jen va­lin­to­jen suh­det­ta. Evan­ke­liu­mis­sa Jee­sus opet­taa oi­ke­an sy­dä­men­ti­lan mer­ki­tys­tä ih­mi­sen an­ta­es­sa omas­taan mui­den hy­väk­si. Köy­hän les­ken ropo uh­ri­ark­kuun oli enem­män kuin sii­hen lai­te­tut suu­ret ra­hat. Jee­suk­sen mu­kaan köy­hä les­ki an­toi ”kai­ken mitä hä­nel­lä oli, kai­ken mitä hän elääk­seen tar­vit­si” (Mark. 12:44). Oli­si­ko ai­kam­me ih­mi­sel­lä val­miut­ta sa­maan?

Jumalan on kaikkivaltias, ihminen ei

Raa­ma­tun syn­tiin­lan­kee­mus­ker­to­mus ku­vaa kiu­saus­ta, joka on ol­lut tuos­ta ta­pah­tu­mas­ta läh­tien lä­hel­lä ih­mis­tä. Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja an­toi ih­mi­sel­le hou­kut­te­le­van, mut­ta pet­tä­vän lu­pauk­sen, mi­kä­li tämä seu­rai­si sie­lun­vi­hol­li­sen neu­voa: ”Tei­dän sil­män­ne avau­tu­vat ja teis­tä tu­lee Ju­ma­lan kal­tai­sia” (1. Moos. 3:5). Lan­kee­muk­sen jäl­keen val­he­saar­na pal­jas­tui ja Ju­ma­lan va­roi­tus kuo­le­mas­ta kävi to­teen.

Koulut alkavat älylaitepohdintojen keskellä

Ope­tus­mi­nis­te­ri­ös­sä suun­ni­tel­laan äly­pu­he­lin­ten käy­tön ra­joit­ta­mis­ta kou­luis­sa. Mis­sä laa­juu­des­sa ja mil­lä kou­lu­as­teil­la, sii­tä ei ole vie­lä teh­ty tar­kem­pia lin­jauk­sia. Vaih­to­eh­to­ja on ope­tus­mi­nis­te­rin mu­kaan kol­me: täys­kiel­to, käyt­tö­kiel­to op­pi­tun­tien ai­ka­na ja opet­ta­jan har­kin­nas­sa ole­va kiel­to. Opet­ta­jat ovat toi­vo­neet, et­tä asi­as­ta tu­li­si lain­sää­dän­nön ta­sol­la saak­ka sel­keä pää­tös, jo­hon hei­dän oli­si hyvä työs­sään no­ja­ta.

Rippikoulu tukee nuorten ja kotien uskonelämää

En­sim­mäi­nen SRK:n jär­jes­tä­mä rip­pi­kou­lu­lei­ri jär­jes­tet­tiin ke­säl­lä 1956 Reis­jär­ven kris­til­li­ses­sä opis­tos­sa. Op­pi­lai­ta oli 30 hen­keä. Myös ny­kyi­nen kirk­ko­jär­jes­tys mah­dol­lis­taa kris­til­lis­ten jär­jes­tö­jen rip­pi­kou­lut hiip­pa­kun­tien tuo­mi­o­ka­pi­tu­lien lu­val­la. Tänä ke­sä­nä SRK:n rip­pi­kou­lu­ja on 51, joi­hin osal­lis­tuu noin 2500 nuor­ta. Ke­sän vii­mei­set kon­fir­maa­ti­ot ovat tu­le­va­na lau­an­tai­na.

Musiikilla on vahva vaikutus

Sii­o­nin lau­lut ja vir­ret kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na kris­til­li­syy­tem­me seu­ra­toi­min­taan. Sa­nat ja sä­ve­let ruok­ki­vat, roh­kai­se­vat, loh­dut­ta­vat ja il­mai­se­vat usein juu­ri sitä mitä sy­dä­mes­säm­me tun­nem­me. Olem­me saa­neet tä­nä­kin ke­sä­nä ko­kea, mi­ten täy­si su­vi­seu­ra­telt­ta seu­ra­kan­saa lau­la­mas­sa tut­tua tai­vas­lau­lua tuo aa­vis­tuk­sen tu­le­vas­ta tai­vaan juh­las­ta. Yh­des­sä lau­la­mi­nen jät­tää py­sy­vän jäl­jen myös lap­sen ja nuo­ren mie­leen.

Yhdessä jaettu elämä tuo turvaa

Ju­ma­la on an­ta­nut avi­o­lii­ton lah­jak­si ja siu­nauk­sek­si. Yh­des­sä ja­e­tut het­ket tuo­vat sy­vää mer­ki­tys­tä elä­mään ja vah­vis­ta­vat puo­li­soi­den vä­lis­tä si­det­tä. Avi­o­liit­to tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den kas­vaa yh­des­sä ja se tuo tur­vaa ja va­kaut­ta, joka kan­nat­te­lee avi­o­puo­li­soi­ta läpi elä­män.

Jeesuksen kutsu on henkilökohtainen

Pu­das­jär­ven Su­vi­seu­ro­jen seu­ra­tun­nus on otet­tu Jee­suk­sen ja Pie­ta­rin vä­li­ses­tä kes­kus­te­lus­ta (Joh. 21:17). Kes­kus­te­lus­sa Jee­sus esit­tää Pie­ta­ril­le ky­sy­myk­sen: ”Olen­ko minä si­nul­le ra­kas?” Su­vi­seu­ra­tun­nus on Ju­ma­lan sa­naa ja Jee­suk­sen ai­to ky­sy­mys myös 2000-lu­vun ih­mi­sel­le. Kris­ti­nop­pi opet­taa, et­tä Kris­tuk­sen työ maa­il­mas­sa jat­kuu Py­hän Hen­gen työ­nä. Tä­män pe­rus­teel­la Jee­sus yhä esit­tää kut­sua pa­ran­nuk­seen, ku­ten hän teki maan pääl­lä elä­es­sään: ”Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on lä­hes­ty­nyt: teh­käät pa­ran­nus ja us­ko­kaat evan­ke­liu­mi” (Mark. 1:15).