Päivittäinen uutistarjonta sisältää verrattain vähän toivon ja ilon aiheita. Moni ihminen on kertonut vähentäneensä uutisten seurantaa tästä syystä. Ajankohtaiset uutiset kertovat sodan uhan kasvusta, väkivalta- ja terroriteoista, pahoinvoinnista ja epävarmuudesta. Puhutaan uudesta maailmanjärjestyksestä ja historiankäänteestä. Siionin laulun sanat tuntuvat ajankohtaisilta: ”Maailman kun täyttää nyt saaste, sodan uhka, ihmiskunta näyttää nyt hauraalta kuin tuhka” (SL 178:3).
Kansanopistot ovat yksi vanhimmista kristillisyytemme nykyisistä työmuodoista. Pitkään jatkuneet keskustelut johtivat yli sata vuotta sitten, vuonna 1923, Ylitornion kristillinen kansanopiston perustamiseen. Nykyiset opistomme ovat aloittaneet toimintansa myöhemmin.
Elämme historiallisia aikoja: vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivan neljännen kansanopiston kannatusyhdistys on perustettu. Takana on vuosia kestänyt vaihe, jonka aikana jopa tuhannet kristillisyyden opistoihin pyrkineet nuoret ovat jääneet ilman opistopaikkaa. Pettymys on ollut suuri, sillä nuori on saattanut odottaa opistoon pääsyä vuosien ajan. Monissa perheissä isompien sisarusten kokemukset omasta opistovuodesta ovat ehtineet nostaa odotukset korkealle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kannettu huolta mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, erityisesti nuorten keskuudessa. THL:n kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 8.–9. -luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä korona-ajan jälkeenkään. Eripuolilta Suomea on uutisoitu nuorten psykiatrian kasvaneesta tarpeesta suhteessa hoitopaikkoihin ja hoitavaan henkilökuntaan. Kirkko on puolestaan ryhtynyt tarjoamaan matalan kynnyksen Walk in -terapiaa alle 29-vuotiaille.
Seurailmoitusten suuri määrä tämän lehden sivuilla kertoo rauhanyhdistysten toimintakauden parhaillaan käynnistyvän. Siirrytään sisäruokintakauteen, kuten joskus kuulee sanottavan. Kesän suuret seurat retkiolosuhteissa ovat ohi, ja Jumalan sanan saarna kaikuu syksyn ja talven kuukausina sisätiloissa: rauhanyhdistysten toimitaloilla, kirkoissa, seurakuntien tiloissa ja kodeissa.
Lapsen kasvu murrosiän kautta nuoruuteen sisältää monia epävarmuuden tunteita. Siinä missä lapsi on innokas osallistumaan lastenleirien leikkeihin ja peleihin, on rippikouluikäisen vaikeampi heittäytyä mukaan yhteiseen tekemiseen. Taustalla voi olla pelkoa esillä olemisesta tai epäonnistumisesta toisten keskellä. Murrosiän muutokset haastavat niin nuorta itseään kuin hänen lähipiiriään. Näistä kokemuksista voi lukea lisää tämän viikon Päivämiehen Kapsäkki-osiosta.
Elämme vahvojen mielipiteiden aikaa. Vahvaan mielipiteeseen sisältyy helposti myös ajatus oikeassa olemisesta ja siitä, että vastakkaista mielipidettä tai muuta mieltä oleva on väärässä. Myös tämän lehden teemana oleva käsitepari henkisyys ja hengellisyys sisältää mielipiteitä jakavia ja tunteita herättäviä aiheita.
Koulujen alkaminen lähestyy. Monissa kunnissa peruskoulun syyslukukausi alkaa kuluvalla viikolla. Pian syksyn työskentely käynnistyy muissakin oppilaitoksissa.
Kesän suuret seurat, Kesäseuraradion toiminta sekä rippikoulut ovat sanan kylvämisen osalta kuin suuria maatiloja. Jeesuksen kylvövertausta mukaillen: kylvettävää alaa on paljon, mutta Jumalan sanan kylvösiemen ei lopu. Oikeanlaisen sydämen maaperän, suotuisat kasvuolosuhteet ja siemenen kasvun saa aikaan vain Jumala.
Ruoka on aihe, joka koskettaa kaikkia ihmisiä ja herättää tunteita. Päivämiehen edellisnumerossa julkaistu kasvisruokailijan kokemus Suviseuroista on saanut monet lukijat antamaan palautetta. Palautteessa lukijat ovat tuoneet esille omia seurakokemuksiaan, jotka liittyvät erilaisiin ruokailutottumuksiin tai ruoka-ainerajoitteisiin.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen järjestämillä rippileireillä käy tänä kesänä noin 2750 nuorta. Leirejä pidetään vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden piirissä toimivien opistojen ja leirikeskusten tiloissa kaikkiaan 53. Tilojen suhteen on tehty viime vuosina erityisjärjestelyjä, kun leirikeskusten kunto ja rakentaminen ovat sulkeneet ajoittain osan tiloista. Opistojen tarjoamat korvaavat tilat ovat mahdollistaneet sen, että halukkaat on kuitenkin voitu ottaa SRK:n järjestämille leireille.
Kauhavan Suviseurojen tunnus ”Sinun sanasi on valo minun matkallani” (Ps. 119:105) muistutti seuravieraita ja kuulijoita Jumalan sanan asemasta uskovaisen ihmisen elämässä. SRK:n puheenjohtaja avasi tervehdyksessään sitä, minkälainen auktoriteetti Raamattu on Jumalan lapselle.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys