Rakentavaan kritiikkiin kuuluu kunnioittava ote

Kriit­ti­nen ajat­te­lu on tär­ke­ää mo­nil­la elä­mä­na­lu­eil­la. Esi­mer­kik­si tie­teel­li­nen kes­kus­te­lu on kriit­tis­tä kes­kus­te­lua. Se on kes­kus­te­lua asi­ois­ta, ei hen­ki­löis­tä. Täl­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on voi­mas­sa pa­rem­man, vah­vem­man ar­gu­men­tin oi­keus. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä kriit­ti­nen ei tar­koi­ta ne­ga­tii­vis­ta, vaan kul­loi­sen­kin asi­an ar­vi­oin­ti- ja ajat­te­lu­tai­toa.

Ikäihmisten osallistuminen kannustaa nuorempia mukaan

Kaik­ki ei­vät saa elää pit­kää elä­mää ja van­huut­ta, vaik­ka sen va­ral­le oli­si eh­ti­nyt jo muo­dos­tua toi­vei­ta ja odo­tuk­sia. Van­huu­den ai­ka­kin on Ju­ma­lan an­ta­ma lah­ja, eri­tyi­nen elä­män­vai­he ja kii­tok­sen ai­he, vaik­ka sii­hen si­säl­tyy usein ter­vey­den­ti­lan heik­ke­ne­mis­tä ja luo­pu­mis­ta it­sel­le tär­keis­tä asi­ois­ta ja ih­mi­sis­tä.

Hiljaisuus avaa mahdollisuuden kuulemiseen

Liik­ku­es­saan jul­ki­sis­sa ti­lois­sa ih­mi­nen ha­vait­see, et­tä ne ovat har­voin hil­jai­sia. Vä­hem­män on kaup­po­ja tai liik­kei­tä, jois­sa taus­tal­la ei soi­si mu­siik­ki. Jois­sain jul­ki­sis­sa ti­lois­sa kä­vi­jöil­tä odo­te­taan edel­leen hil­jais­ta ja hil­lit­tyä käyt­täy­ty­mis­tä. Täl­lai­sia paik­ko­ja ovat esi­mer­kik­si kir­jas­tot tai kir­kot. Työ­paik­ko­jen avo­kont­to­rei­den yleis­ty­es­sä huo­mat­tiin, et­tä ne ei­vät ol­leet täy­del­li­siä rat­kai­su­ja, sil­lä työn­te­ko vaa­tii usein kes­kit­ty­mis­rau­haa. Usein työ­hön si­säl­tyy myös luot­ta­muk­sel­li­sia kes­kus­te­lu­ja.

Tarpeellinen ja haitallinen häpeä

Hä­peä on mo­nes­sa ti­lan­tees­sa tar­peel­li­nen tun­ne, jota me ih­mi­set her­käs­ti peit­te­lem­me. Sen taus­tal­la voi ol­la aja­tus sii­tä, et­tä muut ih­mi­set pi­tä­vät mei­tä huo­no­na tai vää­rin käyt­täy­ty­vä­nä. Hä­pe­än kyl­jes­sä esiin­ty­viä tun­te­muk­sia ovat esi­mer­kik­si kel­paa­mat­to­muus, huo­nom­muus ja jopa mi­tät­tö­myys.

Väkivalta kertoo yksilön ja yhteiskunnan tilasta

Vä­ki­val­lan käyt­tä­mi­nen tois­ta ih­mis­tä koh­taan on vää­rin. Sil­ti vä­ki­val­taa koh­da­taan niin ko­deis­sa, kou­luis­sa, ka­duil­la kuin jul­ki­sis­sa ti­lois­sa­kin. Vä­ki­val­taa ku­va­taan yhä use­am­min sen ta­pah­tu­ma­ym­pä­ris­tös­sä ja näy­te­tään esi­mer­kik­si so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Vii­me ai­koi­na esil­le on nous­sut nuor­ten pa­hoin­voin­tiin liit­ty­vä vä­ki­val­ta, sen syyt ja seu­rauk­set.

Synti tuottaa syvimmän pettymyksen

Eläm­me his­to­ri­al­li­sia ai­ko­ja: van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­den pii­ris­sä toi­mi­van nel­jän­nen kan­sa­no­pis­ton kan­na­tu­syh­dis­tys on pe­rus­tet­tu. Ta­ka­na on vuo­sia kes­tä­nyt vai­he, jon­ka ai­ka­na jopa tu­han­net kris­til­li­syy­den opis­toi­hin pyr­ki­neet nuo­ret ovat jää­neet il­man opis­to­paik­kaa. Pet­ty­mys on ol­lut suu­ri, sil­lä nuo­ri on saat­ta­nut odot­taa opis­toon pää­syä vuo­sien ajan. Mo­nis­sa per­heis­sä isom­pien si­sa­rus­ten ko­ke­muk­set omas­ta opis­to­vuo­des­ta ovat eh­ti­neet nos­taa odo­tuk­set kor­ke­al­le.

Itsetuhoinen tarvitsee kaiken avun

Yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on kan­net­tu huol­ta mie­len­ter­vey­den haas­tei­den li­sään­ty­mi­ses­tä, eri­tyi­ses­ti nuor­ten kes­kuu­des­sa. THL:n kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn (2023) mu­kaan 8.–9. -luok­ka­lais­ten ah­dis­tu­nei­suus ei osoi­ta laan­tu­mi­sen merk­ke­jä ko­ro­na-ajan jäl­keen­kään. Eri­puo­lil­ta Suo­mea on uu­ti­soi­tu nuor­ten psy­ki­at­ri­an kas­va­nees­ta tar­pees­ta suh­tees­sa hoi­to­paik­koi­hin ja hoi­ta­vaan hen­ki­lö­kun­taan. Kirk­ko on puo­les­taan ryh­ty­nyt tar­jo­a­maan ma­ta­lan kyn­nyk­sen Walk in -te­ra­pi­aa al­le 29-vuo­ti­ail­le.

Uusia kasvoja seurasalin ovella

Seu­rail­moi­tus­ten suu­ri mää­rä tä­män leh­den si­vuil­la ker­too rau­ha­nyh­dis­tys­ten toi­min­ta­kau­den par­hail­laan käyn­nis­ty­vän. Siir­ry­tään si­sä­ruo­kin­ta­kau­teen, ku­ten jos­kus kuu­lee sa­not­ta­van. Ke­sän suu­ret seu­rat ret­ki­o­lo­suh­teis­sa ovat ohi, ja Ju­ma­lan sa­nan saar­na kai­kuu syk­syn ja tal­ven kuu­kau­si­na si­sä­ti­lois­sa: rau­ha­nyh­dis­tys­ten toi­mi­ta­loil­la, kir­kois­sa, seu­ra­kun­tien ti­lois­sa ja ko­deis­sa.

Välittämisen osoittaminen vahvistaa nuoren itsetuntoa

Lap­sen kas­vu mur­ro­si­än kaut­ta nuo­ruu­teen si­säl­tää mo­nia epä­var­muu­den tun­tei­ta. Sii­nä mis­sä lap­si on in­no­kas osal­lis­tu­maan las­ten­lei­rien leik­kei­hin ja pe­lei­hin, on rip­pi­kou­lui­käi­sen vai­ke­am­pi heit­täy­tyä mu­kaan yh­tei­seen te­ke­mi­seen. Taus­tal­la voi ol­la pel­koa esil­lä ole­mi­ses­ta tai epä­on­nis­tu­mi­ses­ta tois­ten kes­kel­lä. Mur­ro­si­än muu­tok­set haas­ta­vat niin nuor­ta it­se­ään kuin hä­nen lä­hi­pii­ri­ään. Näis­tä ko­ke­muk­sis­ta voi lu­kea li­sää tä­män vii­kon Päi­vä­mie­hen Kap­säk­ki-osi­os­ta.

Usko yhdistää erilaisia ihmisiä

Eläm­me vah­vo­jen mie­li­pi­tei­den ai­kaa. Vah­vaan mie­li­pi­tee­seen si­säl­tyy hel­pos­ti myös aja­tus oi­ke­as­sa ole­mi­ses­ta ja sii­tä, et­tä vas­tak­kais­ta mie­li­pi­det­tä tai muu­ta miel­tä ole­va on vää­räs­sä. Myös tä­män leh­den tee­ma­na ole­va kä­si­te­pa­ri hen­ki­syys ja hen­gel­li­syys si­säl­tää mie­li­pi­tei­tä ja­ka­via ja tun­tei­ta he­rät­tä­viä ai­hei­ta.