JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
9.3.2025

Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Matt. 16:21

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

Heikki Riihimäki

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

Heikki Riihimäki

Siskon rinnalla loppuun saakka

Puhutaan maasta ja taivaasta7.3.2025 9.00

Lee­na Rii­hi­mä­ki kul­ki sis­kon­sa Lai­la Iso­pah­ka­lan rin­nal­la läpi syö­pä­hoi­to­jen vii­mei­sel­le mat­kal­le saak­ka.

Erkki Alasaarela (vas.) ja Juhani Ojalehto puhuvat Samoojat-podcastin kakkosjaksossa talvisista ilmiöistä kuten huurteesta, lumen narskumisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Erkki Alasaarela (vas.) ja Juhani Ojalehto puhuvat Samoojat-podcastin kakkosjaksossa talvisista ilmiöistä kuten huurteesta, lumen narskumisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Saara Kolehmainen

Erkki Alasaarela (vas.) ja Juhani Ojalehto puhuvat Samoojat-podcastin kakkosjaksossa talvisista ilmiöistä kuten huurteesta, lumen narskumisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Erkki Alasaarela (vas.) ja Juhani Ojalehto puhuvat Samoojat-podcastin kakkosjaksossa talvisista ilmiöistä kuten huurteesta, lumen narskumisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Saara Kolehmainen

Kärpästen hygieenisyys yllätti – luonnon ihmeitä tutkimassa

Uutiset6.3.2025 12.00

Kuu­les­sa al­kaa tä­nään SRK:n uu­si pod­cast-sar­ja Sa­moo­jat. Uu­den luon­to­pod­cas­tin toi­vo­taan ti­put­ta­van suo­mut kuu­li­joi­den sil­mil­tä.

H.H.

H.H.

Evankeliumi vapauttaa linnustajan ansasta

Matkaevääksi5.3.2025 10.00

Psal­mi 91 ker­too Ju­ma­lan lap­sil­leen an­ta­mas­ta tur­vas­ta. ”Hän le­vit­tää sii­pen­sä yl­le­si, ja sinä olet tur­vas­sa nii­den al­la” (Ps. 91:1–4).

Juha Humalajoki

Juha Humalajoki

Pyhät kirjoitukset täyttyvät

Sana sunnuntaiksi2.3.2025 6.00

Las­ki­ai­se­na las­keu­du­taan paas­to­nai­kaan ja seu­ra­taan Jee­suk­sen kär­si­mys­tie­tä. Jee­sus on täy­del­li­nen esi­ku­va nöy­ryy­des­tä, it­sen­sä alen­ta­mi­ses­ta ja kuu­li­ai­suu­des­ta.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

HAASTATELTAVILTA

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

HAASTATELTAVILTA

Yhteinen tekeminen nitoo sukupolvet yhteen

Puhutaan maasta ja taivaasta1.3.2025 6.10

Per­heen ja su­vun mer­ki­tys on iso – niin hy­väs­sä kuin ke­hi­tet­tä­väs­sä­kin. Pig­gin si­sa­ruk­set ker­to­vat, et­tä oma ydin­per­he tuo tur­vaa ja yh­teen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta ja laa­jen­tu­nut su­ku­kin on ko­et­tu rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Kansalliseepos avautuu Savon murteella

Puhutaan maasta ja taivaasta28.2.2025 18.00

Hel­mi­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vie­te­tään Ka­le­va­lan ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin päi­vää. Ää­ne­kos­ke­lai­sel­le Kirs­ti Pii­lo­sel­le Ka­le­va­la tuli tu­tuk­si jo lap­suu­den­ko­dis­sa. Van­hem­mat oli­vat kiin­nos­tu­neet suo­ma­lai­suu­des­ta ja Ka­le­va­las­ta. He ni­me­si­vät lap­sen­sa­kin Ka­le­va­lan mu­kaan. Esi­mer­kik­si Kirs­tin toi­nen nimi Vel­la­mo on Ka­le­va­las­sa esiin­ty­vän ve­den hal­ti­jan nimi. Soi­tin­ra­ken­nus­ta har­ras­ta­nut isä ra­ken­si myös jo­kai­sel­le lap­sel­leen oman kan­te­leen.

Viikon kysymys

Anu Tofferi

Anu Tofferi

”Kuule minua, riennä avukseni!”

Matkaevääksi26.2.2025 6.00

Kirk­ko­vuo­des­sa las­keu­du­taan nyt paas­to­nai­kaan. Jee­suk­sen elä­mä kul­kee koh­ti kär­si­mys­tä ja kuo­le­maa. Kris­tus kir­kas­te­taan.

Loui Juujärvi, India Loukusa ja Mila Juujärvi käyvät koulua rauhanyhdistyksellä. Oppitunnit pidetään parakissa. Taustalla rauhanyhdistyksen toimitalo. Loui Juujärvi, India Loukusa och Mila Juujärvi går i skolan på Fridsföreningen. Man håller lektioner i baracken. I bakrunden är Fridsföreningen hus.

Loui Juujärvi, India Loukusa ja Mila Juujärvi käyvät koulua rauhanyhdistyksellä. Oppitunnit pidetään parakissa. Taustalla rauhanyhdistyksen toimitalo. Loui Juujärvi, India Loukusa och Mila Juujärvi går i skolan på Fridsföreningen. Man håller lektioner i baracken. I bakrunden är Fridsföreningen hus.

KUVAT: Janne Juujärvi

Loui Juujärvi, India Loukusa ja Mila Juujärvi käyvät koulua rauhanyhdistyksellä. Oppitunnit pidetään parakissa. Taustalla rauhanyhdistyksen toimitalo. Loui Juujärvi, India Loukusa och Mila Juujärvi går i skolan på Fridsföreningen. Man håller lektioner i baracken. I bakrunden är Fridsföreningen hus.

Loui Juujärvi, India Loukusa ja Mila Juujärvi käyvät koulua rauhanyhdistyksellä. Oppitunnit pidetään parakissa. Taustalla rauhanyhdistyksen toimitalo. Loui Juujärvi, India Loukusa och Mila Juujärvi går i skolan på Fridsföreningen. Man håller lektioner i baracken. I bakrunden är Fridsföreningen hus.

KUVAT: Janne Juujärvi

Bäsnan koulu vuokraa toimitiloja Taalainmaan rauhanyhdistykseltä

Uutiset25.2.2025 13.05

Loui ja Mila Juu­jär­vi sekä In­dia Lou­ku­sa Bäs­nas­ta, Gag­ne­fin kun­nas­ta, käy­vät kou­lua rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä. Heil­lä on ta­pa­na ker­toa kou­lu­ka­ve­reil­le ja opet­ta­jil­le, et­tä he käy­vät tääl­lä myös sun­nun­tai­sin.

Henri Savolainen vastaa Liperin Rauhanyhdistyksen remontin suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista.

Henri Savolainen vastaa Liperin Rauhanyhdistyksen remontin suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista.

Hilkka Hiltunen

Henri Savolainen vastaa Liperin Rauhanyhdistyksen remontin suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista.

Henri Savolainen vastaa Liperin Rauhanyhdistyksen remontin suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista.

Hilkka Hiltunen

Liperin Rauhanyhdistyksen remontti toteutuu kolmessa osassa

Uutiset24.2.2025 12.20

Li­pe­rin Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­mi­ta­lo on ra­ken­net­tu vuon­na 1989. Sii­hen on teh­ty vuo­sien ai­ka­na usei­ta pie­nem­piä re­mont­te­ja. Par­hail­laan on me­neil­lään isom­pi re­mont­ti, joka to­teu­te­taan kol­mes­sa osas­sa.

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Sato on Jumalan käsissä

Sana sunnuntaiksi23.2.2025 7.00

En­nen Kyl­vä­jä-ver­tauk­sen ker­to­mis­ta Jee­sus kul­ki ope­tus­las­ten­sa kans­sa ih­mis­ten kes­kuu­des­sa ”ju­lis­ta­en ilo­sa­no­maa Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta” (Luuk. 8:1). Vas­toin luon­nol­lis­ta kyl­vä­mis­tä ver­tauk­sen kyl­vä­jä heit­ti sie­men­tä pel­toon tuh­la­ten, kos­ka sie­me­nes­sä oli kyse Ju­ma­lan sa­nas­ta.

Ostoskeskuksen yhteydessä olevan kirkon penkit täyttyivät kynttilänpäivän avajaisseuroissa.

Ostoskeskuksen yhteydessä olevan kirkon penkit täyttyivät kynttilänpäivän avajaisseuroissa.

KUVAT: Antti Leivo

Ostoskeskuksen yhteydessä olevan kirkon penkit täyttyivät kynttilänpäivän avajaisseuroissa.

Ostoskeskuksen yhteydessä olevan kirkon penkit täyttyivät kynttilänpäivän avajaisseuroissa.

KUVAT: Antti Leivo

Seurat siirtyivät puistosta kauppakeskukseen Gran Canarialla

Uutiset22.2.2025 8.00

Uu­si seu­ra­paik­ka on os­tos­kes­kuk­sen kir­kos­sa, mis­sä olo­suh­teet ovat ai­em­paa pi­to­paik­kaa rau­hal­li­sem­mat.

Saarnan viittoneelle Petri Laukkaselle viittomakieli on ollut jo lapsuudessa toisena kotikielenä.

Saarnan viittoneelle Petri Laukkaselle viittomakieli on ollut jo lapsuudessa toisena kotikielenä.

Mikko Katainen

Saarnan viittoneelle Petri Laukkaselle viittomakieli on ollut jo lapsuudessa toisena kotikielenä.

Saarnan viittoneelle Petri Laukkaselle viittomakieli on ollut jo lapsuudessa toisena kotikielenä.

Mikko Katainen

Seurat kahdella kielellä

Uutiset21.2.2025 9.00

Kes­ki­viik­ko­na 12. hel­mi­kuu­ta Suo­mes­sa vie­tet­tiin val­ta­kun­nal­lis­ta viit­to­ma­kie­len päi­vää. Sa­ma­na päi­vä­nä Jy­väs­ky­län rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä jär­jes­tet­tiin viit­to­ma­kie­li­set seu­rat ja il­ta­ky­lä. Saar­nan viit­toi Pet­ri Lauk­ka­nen, ja sen tulk­ka­si suo­men kie­lel­le Vee­ra Ront­ti.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

A.-L.S.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

A.-L.S.

Tulevaisuuskeskusteluiden raportti julki: enemmän yhteisöllisyyttä, vähemmän armottomuutta

Uutiset20.2.2025 8.30

Mitä jos tu­le­vai­suu­des­sa ei ihail­tai­si enää ta­lou­del­lis­ta me­nes­tys­tä, te­hok­kuut­ta ja nor­min­mu­kai­suut­ta? Mitä jos tu­le­vai­suus oli­si vä­hem­män ar­mo­ton ja enem­män yh­tei­söl­li­nen sekä rau­haa ja ym­pä­röi­vää luon­toa kun­ni­oit­ta­va? Tätä tu­le­vai­suu­del­ta toi­voi­vat Di­a­ko­nis­sa­lai­tok­sen ja Rin­ne­ko­tien tu­le­vai­suus­työ­pa­joi­hin lop­pu­vuo­des­ta 2024 osal­lis­tu­neet.

SRK:n arkisto

SRK:n arkisto

”Kertokaa Jumalan töistä”

Matkaevääksi19.2.2025 9.30

Psal­mit ovat Van­han tes­ta­men­tin lau­lu­ja. Nii­tä lau­let­tiin usein kie­li­soit­ti­mien sä­es­tyk­sel­lä. Jo al­ku­kir­kon var­hai­sim­pi­na ai­koi­na uu­den lii­ton us­ko­vai­set vei­sa­si­vat psal­me­ja ko­koon­tu­es­saan.

Opareissa järjestetään monenlaisia tilanteita kohtaamiseen, jotta nuoret oppivat tuntemaan toisensa – ja myös itseään.

Opareissa järjestetään monenlaisia tilanteita kohtaamiseen, jotta nuoret oppivat tuntemaan toisensa – ja myös itseään.

Maria Luhtaniemi

Opareissa järjestetään monenlaisia tilanteita kohtaamiseen, jotta nuoret oppivat tuntemaan toisensa – ja myös itseään.

Opareissa järjestetään monenlaisia tilanteita kohtaamiseen, jotta nuoret oppivat tuntemaan toisensa – ja myös itseään.

Maria Luhtaniemi

Opari onnistui!

Uutiset18.2.2025 20.10

Opa­ri on uu­si nuo­ri­so­työ­muo­to, jota ke­hi­te­tään par­hail­laan Reis­jär­ven opis­tol­la 120 nuo­ren voi­mal­la kol­mes­sa eri ryh­mäs­sä. Jo­kai­sel­la ryh­mäl­lä on nel­jä omaa vii­kon­lop­pua opis­tol­la sekä kol­men ryh­män yh­tei­nen mat­ka Ruot­siin ja Nor­jaan. Reis­jär­ven opis­tol­la on nyt pi­det­ty kak­si opa­ri­vii­kon­lop­pua, joi­den ko­ke­muk­set ovat ol­leet hy­viä.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

A.-L.S.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

A.-L.S.

Rippikoulun aikana kastettuja ja kirkkoon liittyneitä oli jälleen ennätysmäärä

Uutiset17.2.2025 11.00

Kir­kon vies­tin­tä tie­dot­taa, et­tä nuor­ten kas­tet­tu­jen ja kirk­koon liit­ty­nei­den jouk­ko kas­vaa vuo­sit­tain. Nuo­ria in­nos­taa kir­kon yh­tey­teen hen­gel­li­syys, yh­tei­söl­li­syys ja mer­ki­tyk­sel­li­nen osal­li­suus.

Esko Vanhala

Esko Vanhala

Armo on Jumalan suuri lahja

Sana sunnuntaiksi16.2.2025 7.00

Ar­mon kaut­ta ih­mi­nen saa pe­las­tuk­sen ja syn­tien an­teek­si­an­non.Tämän sun­nun­tain kir­kol­li­se­na ai­hee­na on an­sait­se­ma­ton ar­mo.

J.S.

J.S.

Hallitsevatko älylaitteet sinua vai sinä älylaitteita?

Artikkelit15.2.2025 9.00

Lii­al­li­nen äly­lait­tei­den käyt­tö voi ai­heut­taa hy­vin eri­lai­sia hait­to­ja. Erit­täin ylei­siä ovat ruu­miil­li­set oi­reet, ku­ten sil­mien vä­sy­mi­nen, ran­ne-, kyy­när­pää-, sel­kä- tai nis­ka­oi­reet.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Sanni Tiikkainen

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Sanni Tiikkainen

Hyvän ystävän kanssa on kiva olla

Puhutaan maasta ja taivaasta14.2.2025 9.00

Nur­mi­jär­ve­läi­sil­lä Syl­via Pen­til­lä ja As­ta Vih­ta­ril­la on ikä­e­roa 90 vuot­ta. As­ta on nyt 96 vuot­ta van­ha, kun taas Syl­via on 6 vuot­ta.

Usko ohjaa toimimaan myös somessa

Pääkirjoitukset13.2.2025 14.00

So­si­aa­li­nen me­dia on muut­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti mil­jar­dien ih­mis­ten elä­mää vii­mek­si ku­lu­nei­den 15 vuo­den ai­ka­na. Alun pe­rin some oli tar­koi­tet­tu apu­vä­li­neek­si ih­mis­ten kes­ki­näi­seen vies­tin­tään. Ai­kaa myö­ten eri so­me­ka­na­vis­ta on kui­ten­kin tul­lut yhä enem­män mark­ki­noin­nin ja vai­kut­ta­mi­sen väy­liä. Tämä pä­tee eri­tyi­ses­ti Tik­To­kiin, jos­ta on tul­lut nuor­ten suo­sik­ki­ka­na­va.

Ranuan opiston talvipäivillä 8.–9.2. oli runsaasti osallistujia.

Ranuan opiston talvipäivillä 8.–9.2. oli runsaasti osallistujia.

Markku Karttunen

Ranuan opiston talvipäivillä 8.–9.2. oli runsaasti osallistujia.

Ranuan opiston talvipäivillä 8.–9.2. oli runsaasti osallistujia.

Markku Karttunen

Talvipäivät Ranualla: Armo osana opistovuotta

Uutiset13.2.2025 11.00

Ra­nu­an opis­ton jo­ka­vuo­ti­set tal­vi­päi­vät 8.–9.2. ko­ko­si­vat opis­tol­le pal­jon vä­keä. Lau­an­tain oh­jel­maan kuu­lui kah­det seu­rat, lau­lu­tuo­kio, alus­tus ja pa­nee­li­kes­kus­te­lu. Alus­tuk­sen poh­jal­ta käy­tiin myös avoin­ta kes­kus­te­lua pa­nee­lin jäl­keen.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

Haastateltavalta

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

Haastateltavalta

Tervettä kriittisyyttä tekstien äärellä

Puhutaan maasta ja taivaasta12.2.2025 14.00

Kat­rii­na Ul­jas-Rau­tio on opet­ta­nut aka­tee­mi­sia teks­ti­tai­to­ja La­pin yli­o­pis­ton kie­li­kes­kuk­ses­sa yli 30 vuot­ta. Me­di­at ovat tuos­sa ajas­sa muut­tu­neet val­ta­vas­ti, ei­kä vauh­ti ole vä­he­ne­mäs­sä. Muut­tu­nut me­di­a­to­del­li­suus on vas­tuut­ta­nut me­di­an ku­lut­ta­jaa ai­em­paa enem­män.

Päivi Martikainen

Päivi Martikainen

Nuolet osuvat, mutta Luoja suojaa

Matkaevääksi12.2.2025 10.00

Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa ker­ro­taan, kuin­ka Daa­vi­dil­la ja koko Is­ra­e­lin kan­sal­la oli mo­nia sil­min näh­tä­vis­sä ole­via vi­hol­li­sia. Näi­den vi­hol­lis­ten uha­tes­sa jou­dut­tiin usein puo­lus­tau­tu­maan ihan konk­reet­ti­sin so­ta­toi­min. Koti-Suo­mes­sa olem­me saa­neet pit­kään elää ai­na­kin muo­dol­li­ses­ti rau­han ai­kaa. On­ko isän­maas­sam­me kil­voi­tel­lut Ju­ma­lan kan­sa saa­nut sit­ten­kään elää rau­han ai­kaa?

Haaparannan seurakunnan omistamalla Seskarön seurakuntatalolla kokoonnuttiin lähetysseuroihin 19. tammikuuta.

Haaparannan seurakunnan omistamalla Seskarön seurakuntatalolla kokoonnuttiin lähetysseuroihin 19. tammikuuta.

Susanna Leppälä

Haaparannan seurakunnan omistamalla Seskarön seurakuntatalolla kokoonnuttiin lähetysseuroihin 19. tammikuuta.

Haaparannan seurakunnan omistamalla Seskarön seurakuntatalolla kokoonnuttiin lähetysseuroihin 19. tammikuuta.

Susanna Leppälä

Uskovaiset ovat lähetyskirjeitä

Uutiset11.2.2025 13.05

”On ai­na ilo kun tu­let­te tän­ne.” Näil­lä läm­pi­mil­lä sa­noil­la pai­kal­li­nen seu­ra­vie­ras ter­veh­ti lä­he­tys­mat­kal­le Ses­ka­rön saa­rel­le saa­pu­nei­ta.

Vaikka leirimaksulaskutus pääosin poistuu, uudistuksen myötä maksukäytännöt laajenevat. Kuvituskuva.

Vaikka leirimaksulaskutus pääosin poistuu, uudistuksen myötä maksukäytännöt laajenevat. Kuvituskuva.

SRK:n arkisto

Vaikka leirimaksulaskutus pääosin poistuu, uudistuksen myötä maksukäytännöt laajenevat. Kuvituskuva.

Vaikka leirimaksulaskutus pääosin poistuu, uudistuksen myötä maksukäytännöt laajenevat. Kuvituskuva.

SRK:n arkisto

Leirimaksukäytäntö uudistuu

Uutiset10.2.2025 11.40

Lei­ri­mak­sut mak­se­taan hel­mi­kuun alus­ta muu­ta­mia poik­keuk­sia lu­kuun ot­ta­mat­ta jo il­moit­tau­tu­mi­sen yh­tey­des­sä.

A-L.S

A-L.S

Kristillinen usko vahvistaa kiitollisuuden kulttuuria

Uutiset9.2.2025 15.00

Kuo­pi­on hiip­pa­kun­nan piis­pa Jari Jolk­ko­nen saar­na­si val­ti­o­päi­vien eku­mee­ni­ses­sa ava­jais­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa Hel­sin­gin Tuo­mi­o­kir­kos­sa kes­ki­viik­ko­na 5. hel­mi­kuu­ta.