Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi keräsi maaliskuun alkuun mennessä tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Samoihin aikoihin Yle teetti kyselyn suomalaisten eutanasiakannasta. Sitä kannatti neljä viidestä suomalaisesta. Lääkäreiden keskuudessakin eutanasian kannatus on kasvanut: Tampereen yliopiston ja Suomen lääkäriliiton tuoreen kyselyn mukaan noin 55 prosenttia lääkäreistä hyväksyisi sen – joskin vain vajaa kolmannes olisi valmis itse toteuttamaan eutanasian.
Talkoilulla on Suomessa pitkä historia. Talkoohenki on ollut tunnettua, ja siihen on myös turvauduttu: apua on saatu ja annettu. Yhdessä on niin kerätty heinät latoon kuin uusittu katot. Yhä edelleen pidetään taloyhtiöissä keväisiä pihansiivoustalkoita, kouluilla ja kyläyhteisöissä lähiympäristön kevätsiivouksia.
Entisaikaan puhuttiin median sijaan joukkoviestinnästä. Sen keskeisimmäksi tehtäväksi katsottiin tietojen välittäminen mahdollisimman tarkasti ja nopeasti.
”Nyt pyydämme, valtias taivaan ja maan, kun aika näin vaihtuu ja muuttuu: Suo voimaasi käskyjäs tottelemaan, kun tahtoa, taitoa puuttuu. Taas uudista alttius, uskollisuus ja virkistä toivolla taivaan”. (VK 532:7.)
Jeesuksen kutsumat opetuslapset olivat keskenään erilaisia ihmisiä. Luonne-erojen lisäksi opetuslapset tulivat erilaisista taustoista ja ammateista. Tullimies Matteus oli palvellut Rooman keisarikuntaa eli juutalaisen kansan miehittäjiä. Tätä juutalaiset eivät yleensä katsoneet hyvällä, vaan halveksivat tullimiehiä. Simon Kananeuksella puolestaan oli lisänimi ”Kiivailija”. Tämä kertoi hänen poliittisesta taustastaan. Kiivailijat eli selootit olivat juutalainen puolue, joka kannatti Rooman vallan vastustamista myös asein. Voisi olettaa, että Matteuksen ja Simonin välillä olisi ollut jatkuva konflikti. Tällaisesta Raamattu ei kuitenkaan kerro. Usko Jeesukseen yhdisti eri tavalla ajattelevia miehiä ja synnytti heidän välilleen rakkautta ja ystävyyttä. Jeesuksen kautta oli löytynyt yhteys taivaalliseen isänmaahan, joka oli ajallista politiikkaa tärkeämpi.
Tähän lehteen sisältyvässä nuortenosiossa, Kapsäkissä käsitellään anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Sama aihe, anteeksiantamus, nousee esille myös esimerkiksi uusien puhujien siunaamisesta kertovassa uutisessa ja sananpalvelijan haastattelussa. Aihe onkin uskon kannalta keskeinen.
Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Tässä lehdessä käsitellään digiajan vanhemmuutta monesta näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa koulupoliisin rujot havainnot digilaitteiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Päivämiehen kontekstissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukea lapsen ja nuoren uskoa arvoiltaan pirstaleisessa ajassa ja koukuttavan viihteen keskellä.
Kristinuskoa tuntemattomalle ihmiselle kolmiyhteisen Jumalan käsite voi olla vaikea. Asiaa tuntematon saattaa ymmärrettävästi ajatella, että kristityillä olisi kolme jumalaa. Käsitettä voi keskusteluin pyrkiä avaamaan, vaikka Jumalan olemus pysyykin ihmiselle salaisuutena.
Mediat tuovat esille yhä lisääntyvässä määrin tietoa keskittymiskyvystä, sen heikentymisestä ja harjoittamisesta. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain, että tietotyöläiset käyttävät keskimäärin 47 sekuntia yhteen tehtävään ennen pomppaamista seuraavaan. Tämä tarkoittaa vaikkapa 47 sekuntia tietotekstin kirjoittamista ja sitten jo kurkistamista sähköpostiin tai someen.
Parisuhde-käsite on yleistynyt puhekielessä ja jossain määrin jopa syrjäyttänyt termin avioliitto. Asia johtunee osittain siitä, että avioliitto on instituutiona menettänyt merkitystään yhteiskunnassa. Avioliitosta säädetään avioliittolaissa ja se solmitaan kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Lain näkökulmasta avioliitolla ja muilla yhdessä asumisen muodoilla on merkittäviä eroavaisuuksia.
Lähestyvä pääsiäinen herättää muistoja, kuten muutkin juhlapäivät. Lukijat kertovat tämän lehden takasivulla koskettavimpia pääsiäismuistojaan. Monet niistä liittyvät jollakin tavalla pääsiäisen sanoman äärellä olemiseen tai tuon sanoman läsnäoloon lapsuuden kodissa. Erityisesti vanhempien sukupolvien mieliin on painunut tunnelma, joka omassa lapsuudenkodissa pääsiäisenä vallitsi: pitkäperjantain vakavuus ja hiljaisuus, joka vaihtui pääsiäisen iloon. Vaikka moni sanoo kokeneensa tunnelman vahvasti ja muistaa sen rajoittaneen lasten normaaleja leikkejä, yleensä näitä asioita muistellaan kiitollisina.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys