Maailma kaipaa rauhan viestiä

Kris­ti­tyt ym­pä­ri maa­il­man val­mis­tau­tu­vat juh­li­maan Jee­suk­sen syn­ty­mää. Jou­lun viet­to on le­vin­nyt myös sel­lais­ten mai­den ja kult­tuu­rien kes­kel­le, jois­sa kris­ti­nus­ko ei ole val­taus­kon­to. Mo­nil­le tie­to jou­lun al­ku­pe­räs­tä on ohut tai tun­te­ma­ton. Jou­lua vie­te­tään kes­ki­tal­ven juh­la­na, jol­loin lä­hei­siä ja mui­ta ih­mi­siä muis­te­taan lah­joil­la.

Omannäköinen joulu

Oman­nä­köi­nen jou­lu on vii­me vuo­si­na yleis­ty­nyt sa­na­pa­ri. Mitä se pi­tää si­säl­lään? Kie­li­toi­mis­ton mu­kaan oman­nä­köi­nen tar­koit­taa omien miel­ty­mys­ten ja ar­vo­jen mu­kais­ta, it­sen­sä nä­köis­tä asi­aa. Näin ol­len oman­nä­köi­sen jou­lun voi aja­tel­la tar­koit­ta­van juh­laa, jon­ka viet­tä­mi­ses­sä nä­ky­vät sekä ar­vot et­tä jou­lua viet­tä­vän hen­ki­lön per­soo­na.

Katse kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuteen

Eri­lai­se­na syn­ty­vä per­heen­jä­sen tuo uu­sia sä­vy­jä van­hem­muu­teen. Ke­hi­tys­vam­ma tai jo­kin muu vam­ma tuo usein mu­ka­naan eri­tyi­siä hoi­van tar­pei­ta. On luon­nol­lis­ta, et­tä täl­löin van­hem­pi poh­tii omia voi­ma­va­ro­jaan, osaa­mis­taan tai jak­sa­mis­taan van­hem­muu­den ää­rel­lä. Osa huo­lis­ta saat­taa to­teu­tua, osa taas ei. Ih­meel­li­ses­ti elä­män an­ta­ja, Ju­ma­la, an­taa eri­tyis­lap­sen van­hem­mil­le voi­ma­va­ro­ja ja eri­tyis­tä tai­toa ol­la juu­ri tä­män lap­sen van­hem­pi. Moni ko­kee­kin pian, et­tä eri­lai­suus on­kin eri­tyi­syyt­tä, sil­lä lap­si tuo uu­den­lais­ta mer­ki­tys­tä ja iloa per­heen elä­mään.

Osallistumismahdollisuus lisää luottamusta

Suo­ma­lai­sia on pi­det­ty niin ko­ti­mas­sa kuin ul­ko­mail­la re­hel­li­si­nä ja luo­tet­ta­vi­na ih­mi­si­nä. On­ko näin edel­leen? Kau­pan liit­to teet­ti hil­jat­tain ul­ko­puo­li­sen sel­vi­tyk­sen var­kaus­hä­vi­kin suu­ruu­des­ta vä­hit­täis­kau­pas­sa. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä kar­toi­tet­tiin var­kaus­hä­vi­kin tor­jun­nan ai­heut­ta­mia kus­tan­nuk­sia. Las­kel­mat tuot­ti­vat mel­koi­sia lu­ke­mia: va­ras­te­tun ta­va­ran ar­vo on vuo­des­sa puo­li mil­jar­dia eu­roa. Toi­set puo­li mil­jar­dia eu­roa kau­pois­sa ku­luu toi­men­pi­tei­siin, joil­la nä­pis­te­lyä ja va­ras­ta­mis­ta yri­te­tään es­tää. Kau­pan alan toi­mi­joi­den mu­kaan var­kau­det ovat ol­leet pi­dem­män ai­kaa kas­vu­suun­nas­sa.

Odotettu viikkovieras

Päi­vä­mies on kris­til­li­nen viik­ko­sa­no­ma­leh­ti, jon­ka le­vik­ki on noin 20 000 kap­pa­let­ta. Leh­den te­ke­mi­seen osal­lis­tuu suu­ri jouk­ko ih­mi­siä. Leh­den toi­mit­ta­jien, tait­ta­jien ja il­moi­tus­sih­tee­rin li­säk­si leh­den si­säl­lön eteen työs­ken­te­lee joka viik­ko jouk­ko leh­ti­a­vus­ta­jia, pai­kal­li­sia kir­joit­ta­jia, har­taus­kir­joit­ta­jia, lu­ki­joi­ta ja ku­vaa­jia. Päi­vä­mies on­kin pit­käl­ti lu­ki­joi­den­sa nä­köi­nen leh­ti.

Valvomiseen kuuluvat uskoa suojaavat valinnat

Edes­sä ole­va val­vo­mi­sen sun­nun­tai muis­tut­taa aja­tuk­sia he­rät­tä­vin Raa­ma­tun esi­mer­kein sii­tä, et­tä us­kon lah­jaa on tär­keä hoi­taa ja suo­jel­la läpi elä­män. Em­me tie­dä, mil­loin tu­lee oma ai­kam­me läh­teä täs­tä maa­il­mas­ta.

Isän tehtävän opettelu jatkuu koko elämän ajan

Tu­le­va­na sun­nun­tai­na juh­li­taan isiä. Isiä ovat yh­tä lail­la ne, joi­den per­hei­siin odo­te­taan en­sim­mäis­tä las­ta, kuin ne, jot­ka naut­ti­vat jäl­ki­kas­vus­taan jo use­am­mas­sa pol­ves­sa. Isän teh­tä­vää voi to­teut­taa mo­nel­la eri­lai­sel­la, mut­ta yh­tä oi­ke­al­la ta­val­la. Su­ku­pol­vi- ja per­soo­na­koh­tai­set erot voi­vat ol­la hy­vin­kin suu­ria. Isä on mer­kit­tä­vä hen­ki­lö jo­kai­sel­le lap­sel­leen. Tä­män saat­taa ko­kea ki­pe­äs­ti lap­si, joka on me­net­tä­nyt isän­sä ko­ko­naan tai yh­tey­den hä­neen.

Vierailu hautausmaalla rauhoittaa ja opettaa

Py­häin­päi­vää vie­te­tään tu­le­va­na lau­an­tai­na 4. mar­ras­kuu­ta. Tämä kirk­ko­vuo­den pyhä on su­lau­tu­ma kah­des­ta eri juh­las­ta, kaik­kien py­hien päi­väs­tä ja us­ko­vien vai­na­jien muis­to­päi­väs­tä. Py­häin­päi­väs­tä on muo­dos­tu­nut kol­man­nek­si suo­si­tuin kir­kos­sa­käyn­ti­päi­vä. Mo­net osal­lis­tu­vat kir­kois­sa ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin, jois­sa lu­e­taan vuo­den ai­ka­na pois­nuk­ku­nei­den ni­met ja sy­ty­te­tään kynt­ti­lä hei­dän muis­tol­leen.

Tuetaan järjestyksenvalvojia työssään

Jär­jes­tyk­sen­val­vo­jat te­ke­vät vält­tä­mä­tön­tä ja tär­ke­ää työ­tä muun mu­as­sa suur­ten seu­ra­ti­lai­suuk­sien tur­val­li­suu­den puo­les­ta. Mi­kä­li jär­jes­tyk­sen­val­vo­jat ei­vät il­moit­tau­tui­si työ­hön, ei vi­ra­no­mai­sil­ta saa­tai­si lu­paa jär­jes­tää esi­mer­kik­si Su­vi­seu­ro­ja tai opis­to­seu­ro­ja.

Rakentavaan kritiikkiin kuuluu kunnioittava ote

Kriit­ti­nen ajat­te­lu on tär­ke­ää mo­nil­la elä­mä­na­lu­eil­la. Esi­mer­kik­si tie­teel­li­nen kes­kus­te­lu on kriit­tis­tä kes­kus­te­lua. Se on kes­kus­te­lua asi­ois­ta, ei hen­ki­löis­tä. Täl­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on voi­mas­sa pa­rem­man, vah­vem­man ar­gu­men­tin oi­keus. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä kriit­ti­nen ei tar­koi­ta ne­ga­tii­vis­ta, vaan kul­loi­sen­kin asi­an ar­vi­oin­ti- ja ajat­te­lu­tai­toa.