Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi keräsi maaliskuun alkuun mennessä tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Samoihin aikoihin Yle teetti kyselyn suomalaisten eutanasiakannasta. Sitä kannatti neljä viidestä suomalaisesta. Lääkäreiden keskuudessakin eutanasian kannatus on kasvanut: Tampereen yliopiston ja Suomen lääkäriliiton tuoreen kyselyn mukaan noin 55 prosenttia lääkäreistä hyväksyisi sen – joskin vain vajaa kolmannes olisi valmis itse toteuttamaan eutanasian.
Talkoilulla on Suomessa pitkä historia. Talkoohenki on ollut tunnettua, ja siihen on myös turvauduttu: apua on saatu ja annettu. Yhdessä on niin kerätty heinät latoon kuin uusittu katot. Yhä edelleen pidetään taloyhtiöissä keväisiä pihansiivoustalkoita, kouluilla ja kyläyhteisöissä lähiympäristön kevätsiivouksia.
Tuleva sunnuntai on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Vaaleissa jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ”nukkuvien puolue” sai eniten kannatusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että lähes 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Prosenttiosuus oli suurempi kuin yhdenkään puolueen saama kannatus.
Tämän lehden sisällä ilmestyvän nuortenliite Kapsäkin teemana ovat hyvät käytöstavat. Lähes kaikki kapsäkkijuttujen Instagram-tilillä aihetta kommentoineista nuorista ovat sitä mieltä, että käytöstapojen arvostus on laskenut ja osa nimeää syyksi itsekeskeisyyden.
Rukous on annettu ihmiselle lahjaksi, jotta hän voi kääntyä asioissaan Jumalan puoleen. Joku käyttää tätä viestikanavaa harvoin tai ei koskaan. Jos ihminen ei usko Jumalaan, hänellä ei liene tarvetta uskoa rukouksen voimaankaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua, esimerkiksi hädän tai suuren pelon keskellä. Ukrainan sodan sytyttyä suomalainen näytelmäkirjailija Elli Salo kertoi ukrainalaisen ystävänsä viestistä sodan keskeltä: ”Ateistitkin ovat alkaneet rukoilla” (HS, 25.4.2022).
Pääsiäistä edeltävä paastonaika on saanut viime vuosina usein ekologisen korostuksen. Paaston aikana on kehotettu pohtimaan esimerkiksi omaa kulutuskäyttäytymistään. Ovatko kaikki toivomani hankinnat lopulta tarpeellisia? Voisiko vähempi kuluttaminen saada huomion kiinnittymään onnellisuutta tuottaviin, aineettomiin asioihin ja lisätä sitä kautta myös kiitollisuutta.
Lähes jokaisen ihmisen elämään sisältyy yksi tai useampi kriisitilanne. Ihmisen mieltä voivat järkyttää erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten läheisen kuolema, oma tai läheisen sairastuminen, läheisen ihmissuhteen katkeaminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen. Kriisin kokeminen on yksilöllistä: yhdelle huolta ja ahdistusta tuottava asia ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Tämän päivän tietotulvan keskellä on hyvä muistaa, että ajatuksiimme ja arvoihimme pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Länsimaissa maallistuminen on vaikuttanut siihen, että monissa medioissa suositaan kristillisten arvojen vastaisia näkemyksiä.
Usko on ihmisen henkilökohtainen suhde Jumalaan. Vaikka uskoa ei voi nähdä, sen synnyttämän elävän yhteyden Kristukseen ja toisiin uskoviin voi selkeästi tuntea. Samoin voi tuntea tuon yhteyden sammumisen. Mikäli näin käy, esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten välillä, tapahtunut tuo kipua ja surua. Uskonyhteys on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttää Pyhä Henki.
Tässä Päivämiehen numerossa pohditaan seuroissa käymisen merkitystä. Aivan erityinen paino on sanalla ”käyminen”, sanankuuloon osallistuminen konkreettisesti. Korona-ajan jälkeen on monin paikoin keskusteltu siitä, löytävätkö sanankuulijat takaisin rauhanyhdistykselle seuroihin kuten ennen.
Käsite omantunnonvapaudesta on vilahdellut medioissa alkaneen vuoden aikana. Se on liitetty valmisteilla olevaan translakiin, ja siihen, millä tavalla siihen saa suhtautua. Aiheeseen liittyen on noussut esiin mielipiteitä, joilla on pyritty määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat omantunnonvapauden piirin ja mitkä eivät. Tässä keskustelussa on paikoin unohtunut, että omantunnonvapaus itsessään on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus.
Tämän lehden Kapsäkki-osiossa puhutaan muuttamisesta toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikka, uusi työ tai muuttunut elämäntilanne voi johtaa muuttoon. Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia: odotusta, jännitystä, iloa ja huolta. Moni pohtii, miten sopeutuu uuteen ympäristöön, löytyykö ystäviä ja miten arjen saa sujumaan. Sopeutumista edesauttaa se, jos tietää paikalla olevan valmiiksi jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys