– Teil­lä on sit­ten en­si ke­sä­nä vils­ket­tä.

Noin mi­nul­le on to­den­nut use­am­pi­kin kau­em­pa­na asu­va tut­tu tai puo­li­tut­tu. Ai­ka moni tie­tää, et­tä meil­lä on tääl­lä Lii­mat­ta­las­sa Su­vi­seu­rat tu­le­va­na ke­sä­nä.

Pel­lol­le Ne­los­tien ku­pee­seen on il­mes­ty­nyt Su­vi­seu­rois­ta ker­to­va kylt­ti. Mel­kein sa­mas­sa koh­das­sa väs­tä­räk­ki kei­kut­te­li pyrs­tö­ään jo muu­ta­ma päi­vä sit­ten. Juu­ri nyt räys­täät­kin tip­pu­vat, mut­ta pel­to­au­ke­at ovat vie­lä han­gen al­la. Aa­mui­sin on hy­vät han­ki­ke­lit. Hiih­tä­mään pää­see yhä, se on iha­naa.

Kesä on jo mil­tei nur­kan ta­ka­na, vaik­ka sitä on vä­lil­lä vai­kea us­koa. Kir­joi­tan tätä teks­tiä huh­ti­kuun al­ku­puo­lel­la, ja Su­vi­seu­roi­hin on ai­kaa run­saat pari kuu­kaut­ta. Meil­le ky­lä­läi­sil­le on tie­do­tet­tu, et­tä en­sim­mäi­set isot kent­tä­tal­koot pi­de­tään huh­ti­kuun lo­pul­la. Sii­tä aher­rus vain kiih­tyy lop­pua koh­ti.

Asun niin lä­hel­lä su­vi­seu­ra-alu­et­ta kuin mah­dol­lis­ta, ihan tien toi­sel­la puo­lel­la. Mi­nul­la on tääl­tä ko­ti­soh­val­ta­ni suo­ra nä­köyh­teys seu­ra­ken­täl­le. Näen pel­lol­le pys­ty­tet­ty­jä kai­u­tin­pyl­väi­tä ja tien var­teen va­ras­toi­tua ta­va­raa. Ihan ki­ven­hei­ton pääs­sä on kylt­ti, jos­sa lu­kee lin­ja-au­to­a­se­ma.

Pihaltamme on suora näköyhteys taustalla näkyvälle Suviseura-alueelle.

Kent­tä­ra­vin­to­laan­kin on mat­kaa vain muu­ta­ma sata met­riä. Olen kuul­lut, et­tä siel­tä saa hy­vää ruo­kaa ja käy­tän var­mas­ti pal­ve­lui­ta hy­väk­se­ni Su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na.

Pel­loil­le on il­mes­ty­nyt myös kul­ku­reit­te­jä. Se­hän tie­tää ur­hei­le­val­le ih­mi­sel­le uu­sia lenk­ki­pol­ku­ja.

Täl­lä het­kel­lä tun­tuu ou­dol­ta ja kau­kai­sel­ta­kin aja­tel­la, mil­lai­nen hyö­ri­nä näil­lä kul­mil­la on­kaan, kun Su­vi­seu­rat al­ka­vat. Het­keä odo­tan sil­ti mie­len­kiin­nol­la. Mi­nul­la oli­si paik­ka, min­ne ve­täy­tyä, jos ha­lu­ai­sin vain ol­la rau­has­sa. Mut­ta toki ha­lu­an ko­kea, mil­tä tun­tuu het­ken ver­ran asua ihan kuin isoh­kon kau­pun­gin ku­pees­sa. Ja tie­tys­ti ha­lu­an ot­taa sel­vää, mil­lais­ta siel­lä Su­vi­seu­rois­sa oi­ke­as­ti on.

Odo­tam­me seu­ra­vie­rai­ta myös omaan ko­tiim­me. Ai­kui­set lap­set ovat jo muut­ta­neet omil­leen, jo­ten mik­si­pä em­me an­tai­si pa­ria pien­tä huo­net­ta ma­joi­tus­käyt­töön. En­sim­mäis­tä ker­taa odo­tam­me en­nes­tään tun­te­mat­to­mia ke­sä­vie­rai­ta, mikä se­kin tuo oman mu­ka­van jän­ni­tyk­sen­sä.

Su­vi­seu­rois­sa en siis ole kos­kaan en­nen käy­nyt. Muis­tan, mi­ten tär­keä jut­tu Su­vi­seu­rat oli­vat naa­pu­ris­sa asu­neel­le per­heel­le, kun lap­sem­me oli­vat pie­niä. Lap­sil­le­kin ta­pah­tu­ma tun­tui ole­van ke­sän ko­ho­koh­ta, jota odo­tet­tiin. Su­vi­seu­rat oli­vat mu­ka­na lei­keis­sä jos­kus kes­kel­lä tal­ve­a­kin.

Yleen­sä isos­sa per­hees­sä oli mel­kein ai­na joku ko­to­na, mut­ta Su­vi­seu­roi­hin läh­ti­vät kaik­ki. Sil­loin kä­vim­me jos­kus kas­te­le­mas­sa naa­pu­rei­den is­tu­tuk­sia.

It­se olen muu­ta­mia ker­to­ja osal­lis­tu­nut Ju­ko­lan vies­tiin, mikä se­kin on iso ta­pah­tu­ma. Sekä Ju­ko­lan vies­ti et­tä Su­vi­seu­rat kier­tä­vät ym­pä­ri maa­ta ja vaih­ta­vat paik­kaa vuo­sit­tain. Mo­lem­mil­la on pit­kät pe­rin­teet, ja jär­jes­tä­jien yh­teis­työ toi­mii, vaik­ka or­ga­ni­saa­ti­ot vaih­tu­vat vuo­sit­tain. Yh­teis­tä on myös se, et­tä kum­pi­kin ta­pah­tu­ma to­teu­tuu pää­a­si­as­sa tal­koo­voi­min.

Lenkkeilen usein seura-alueen peltoja halkovalla Savilantiellä.

Ju­ko­lan vies­tiin tal­koo­lai­sia löy­tyy hel­pos­ti, ja us­kon, et­tä sama pä­tee myös Su­vi­seu­roi­hin. Syk­sys­tä läh­tien on ol­lut ilo seu­ra­ta pel­loil­la ah­ke­roi­via am­mat­ti­lai­sia. Suun­ni­tel­mat on laa­dit­tu niin, et­tä kaik­ki var­mas­ti toi­mii. Jo­kai­nen tie­tää teh­tä­vän­sä.

Mi­nua ei vä­hää­kään ar­ve­lu­ta, et­ten­kö pää­si­si täs­tä ko­to­a­ni liik­ku­maan myös Su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na sil­loin, kun tar­ve vaa­tii. Ruuh­kat ei­vät pe­lo­ta. Ju­ko­las­sa pel­to­par­kit ovat jos­kus pet­tä­neet rank­ka­sa­teen sat­tu­es­sa, mut­ta niis­tä­kin on sel­vit­ty. Kaik­keen on var­mas­ti va­rau­dut­tu myös Su­vi­seu­rois­sa.

Nyt vain odo­tel­laan au­rin­kois­ta ja läm­min­tä ke­sää. Ja toi­vo­taan, et­tä seu­ra­vie­raat tu­le­vat viih­ty­mään tääl­lä Lii­mat­ta­las­sa!

Heli Hyt­ti­nen