En­nen ny­ky­ai­kais­ta jouk­ko­vies­tin­tää ja tie­teen saa­vu­tuk­sia ei maa­pal­lon kan­to­ky­vys­tä osat­tu mu­reh­tia. Nyt on toi­sin. Vain Luo­ja tie­tää, muut­tuu­ko il­mas­to ih­mi­se­lä­mää vaa­ran­ta­val­la ta­val­la, mut­ta kä­sit­tääk­se­ni asi­aa tun­te­vien tie­de­mies­ten enem­mis­tö pi­tää ih­mis­ten vai­ku­tus­ta il­mas­ton­muu­tok­seen to­si­a­si­a­na. Asia on si­ten syy­tä ot­taa va­ka­vas­ti.

Yh­teis­kun­tam­me on jär­jes­ty­nyt niin, et­tä ta­va­no­mai­nen elä­mä tuot­taa lii­kaa ym­pä­ris­tö­hait­to­ja. Jois­sa­kin asi­ois­sa on toki saa­vu­tet­tu edis­tys­tä. La­jit­te­lem­me jät­tei­tä. Uu­det au­tot tuot­ta­vat vä­hem­män pääs­tö­jä kuin van­hat. On teh­ty kan­sain­vä­li­siä so­pi­muk­sia. Sil­ti maal­lik­ko­kin epäi­lee, et­tä toi­men­pi­teet ei­vät rii­tä.

Jär­ke­ni sa­noo, et­tei il­mas­ton­muu­tos var­si­nai­ses­ti uh­kaa mi­nua. Jos py­syn us­ko­mas­sa, olen tai­vaas­sa sil­loin, kun tääl­lä al­kaa ta­pah­tua. Voin­ko siis ohit­taa asi­an olan­ko­hau­tuk­sel­la?

Lap­se­ni, lap­sen­lap­se­ni, hei­dän jäl­ke­läi­sen­sä ja mui­den ih­mis­ten jäl­ke­läi­set jää­vät tän­ne. Voin­ko osal­ta­ni jät­tää maa­il­man heil­le huo­nom­pa­na kuin sen sain?

Raa­mat­tu ker­too, et­tä Luo­ja aset­ti ih­mi­sen vil­je­le­mään ja var­je­le­maan Ee­de­nin puu­tar­haa. En­sim­mäi­nen mies ja nai­nen lan­ke­si­vat kui­ten­kin syn­tiin, ja hei­dät kar­koi­tet­tiin puu­tar­has­ta. Ym­mär­rän niin, et­tä luon­non vil­je­le­mi­nen ja var­je­le­mi­nen on yhä mei­dän vel­vol­li­suu­tem­me. Kos­kee­ko tämä myös suh­tau­tu­mis­tam­me il­mas­ton­muu­tok­seen? Kuu­luu­ko tämä ih­mis­kun­nal­le ko­ko­nai­suu­te­na vai juu­ri mi­nul­le?

Mi­nun toi­me­ni ei­vät mer­kit­se juu­ri mi­tään koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa. Kui­ten­kin koko Sa­ha­ran hiek­ka­e­rä­maa koos­tuu yk­sit­täi­sis­tä hie­kan­jy­vis­tä. Ko­ko­nai­suus syn­tyy osis­ta. Pi­täi­si­kö asia jät­tää maa­il­man joh­ta­jien ja po­lii­tik­ko­jen kä­siin? De­mok­raat­ti­sis­sa mais­sa päät­tä­jät va­li­taan vaa­leis­sa kan­sa­lais­ten an­ta­mien ää­nien pe­rus­teel­la, jo­ten vas­tuu on niis­sä poh­jim­mil­taan ää­nes­tä­jil­lä.

Ku­kaan meis­tä ei voi tie­tää, mitä il­mas­ton­muu­tos mer­kit­see käy­tän­nös­sä. Asi­an­tun­ti­joi­den en­nus­tuk­set luo­vat kui­ten­kin kolk­ko­ja nä­ky­miä. Ar­ki­jär­ki ke­hot­taa mei­tä toi­mi­maan il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan var­muu­den vuok­si.

Jos­kus to­de­taan, et­tä in­si­nöö­rit var­mas­ti hoi­ta­vat asi­an uu­sil­la kek­sin­nöil­lään. Niin voi käy­dä, mut­ta voim­me­ko las­kea nii­den va­raan?

Len­tä­mi­nen on tun­ne­tus­ti il­mas­tol­le hai­tal­lis­ta. Vie­tim­me vai­mo­ni kans­sa tänä vuon­na pit­käh­kön ajan Niz­zas­sa, kos­ka vai­mo­ni ter­veys ei pidä Suo­men tal­ves­ta. Mat­kus­tim­me len­tä­mäl­lä. Minä kä­vin vä­lil­lä Suo­mes­sa sai­ras­ta­maa­ni leu­ke­mi­aan liit­ty­väs­sä jäl­ki­tar­kas­tuk­ses­sa. Oli­sim­me voi­neet mat­kus­taa mait­se, mut­ta se oli­si ol­lut kal­lis­ta ja vai­val­lois­ta. Se loh­dut­taa pik­kui­sen, et­tä len­not oli­vat suo­ria.

Meil­lä on tai­pu­mus käyt­täy­tyä ku­ten muut­kin kal­tai­sem­me ih­mi­set. Vai­va­ton mat­kus­ta­mi­nen on tul­lut mah­dol­li­sek­si, ja me­kin olem­me vai­mo­ni kans­sa voi­neet tu­tus­tua eri mai­den kult­tuu­rei­hin.

Il­mas­to­muu­tos­ta voi­daan hil­li­tä val­ti­oi­den vä­li­sin so­pi­muk­sin, mut­ta sel­lai­nen ke­hi­tys ei tun­nu to­den­nä­köi­sel­tä. Jos kui­ten­kin mer­kit­tä­viin ra­joit­ta­mis­toi­miin ryh­dyt­täi­siin, jou­dut­tai­siin poh­ti­maan, mit­kä syyt oi­keut­tai­si­vat len­tä­mi­seen ja mit­kä ei­vät. On help­po ar­va­ta, et­tä va­lin­ta oli­si vai­kea. Kiel­let­täi­siin­kö lii­ke­toi­min­taan, po­li­tiik­kaan vai tu­ris­miin liit­ty­vät len­to­mat­kat?

Il­mas­to­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on ta­pah­tu­nut hy­vää­kin ke­hi­tys­tä. Säh­kö­au­tot ovat kor­vaa­mas­sa ai­na­kin osan polt­to­moot­to­ril­la toi­mi­vis­ta ajo­neu­vois­ta. Yh­teis­käyt­tö saat­taa li­sään­tyä. Neu­vot­te­lu­ja voi­daan hoi­taa ver­kon vä­li­tyk­sel­lä.

Täs­sä ar­tik­ke­lis­sa on pal­jon ky­sy­myk­siä, mut­ta niu­kas­ti vas­tauk­sia. Epäi­len et­tei ih­mi­nen pys­ty so­pi­muk­sin asi­aa hoi­ta­maan. Luo­ja tie­tää, mi­ten täs­sä tu­lee käy­mään. Kaik­ki mitä ta­pah­tuu, on hä­nen sal­li­maan­sa. Sil­ti mie­tin vä­lil­lä, mitä mi­nun pi­täi­si teh­dä toi­sin. Se on kai jon­kin­lais­ta vas­tuun tun­net­ta. Il­mas­to­tun­to kol­kut­taa.

Ha­lu­an us­koa Luo­jan kaik­ki­voi­pai­suu­teen ja tur­vau­tua sii­hen.