Kun Niz­zan kes­kus­tas­ta kä­vel­lään pari ki­lo­met­riä tä­kä­läis­tä Alek­san­te­rin­ka­tua eli Ave­nue Jean Méde­ci­nia ja sii­tä eteen­päin Ave­nue Alf­red Bor­rig­li­o­nea ja kään­ny­tään sit­ten oi­ke­al­le, tul­laan eri­koi­sen nä­köi­sen val­koi­sen kir­kon eteen. Kyt­ty­rä­sel­käi­nen L’église Sain­te-Je­an­ne-d’Arc on hy­vin mo­der­ni ol­lak­seen ra­ken­net­tu 30-lu­vul­la.

Vie­tim­me kol­me ja puo­li viik­koa tä­män his­to­ri­as­ta tu­tun ”Or­le­an­sin neit­sy­en” ni­meä kan­ta­van kir­kon lä­hel­lä Ave­nue Fra­go­nar­dil­la. Ka­dun nimi vii­tan­nee joko ro­ko­koo-tai­tei­li­ja Jean-Ho­noré Fra­go­nar­diin tai sa­maa ni­meä kan­ta­vaan ha­ju­ve­siyh­ti­öön, luul­ta­vas­ti en­sim­mäi­seen. Tai­tei­li­ja oli ko­toi­sin täl­lä suun­nal­la Rans­kaa si­jait­se­vas­ta Gras­sen kau­pun­gis­ta, jos­ta on sit­tem­min tul­lut ”maa­il­man par­fyy­mi­pää­kau­pun­ki”. Siel­lä ovat myös Par­fu­me­rie Fra­go­nan­din juu­ret.

L'église Sainte-Jeanne-d'Arc

Ta­lol­la, jos­sa asuim­me, on ko­mea nimi ”Pa­lais Jof­f­re”. Pa­lat­si­mai­nen ra­ken­nus on­kin, mut­ta asun­tom­me oli ai­van ta­val­li­nen ker­ros­ta­lo­kol­mio. Ta­lon etu­sei­nää ko­ris­taa mar­salk­ka Jo­seph Jof­f­rea esit­tä­vä re­lie­fi. Hän joh­ti ken­raa­li­na Rans­kan ar­mei­jaa en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan kes­ki­vai­heil­la. Rans­ka­lai­set tun­tu­vat kun­ni­oit­ta­van so­ta­pääl­li­köi­tään. Vii­me vuon­na asuim­me ka­dul­la, jon­ka nimi on Rue du Maréc­hal Jof­f­re.

Pa­lais Jof­f­re si­jait­see vii­me maa­il­man­so­das­sa kaa­tu­nei­den vas­ta­rin­ta­tais­te­li­joi­den muis­tok­si ni­me­tyn Libé­ra­ti­o­nin kau­pun­gi­no­san itä­reu­nas­sa. Sen vie­res­tä al­kaa his­to­ri­al­li­nen kau­pun­gi­no­sa Ci­miez, joka on vuor­ten ym­pä­röi­vän Niz­zan kes­kus­kat­ti­lan­poh­jal­la ole­va ma­ta­la ylän­kö. Kä­vin siel­lä usei­ta ker­to­ja kä­ve­lyl­lä.

Niz­zan kau­pun­gi­no­sis­ta Ci­miez on his­to­ri­al­taan hy­vin eri­tyi­nen. Niz­zan kau­pun­gin pe­rus­ti­vat il­mei­ses­ti Mas­si­li­an (Mar­seil­le) kreik­ka­lai­set Alek­san­te­ri suu­ren syn­ty­män ai­koi­hin 300-lu­vun (eaa.) puo­li­vä­lis­sä. Paik­kaa alet­tiin kut­sua Ni­ka­ïak­si li­guu­reis­ta saa­dun voi­ton kun­ni­ak­si. Nimi juon­tuu kreik­ka­lais­ten pal­vo­mas­ta voi­ton­ju­ma­la­tar Ni­kes­ta. Kau­pun­gis­ta ke­hit­tyi mer­kit­tä­vä kaup­pa­sa­ta­ma.

Näkymä Cimiezilta merelle

Ni­ka­ïa sai mer­kit­tä­vän kil­pai­li­jan lä­hel­leen. Kei­sa­ri Au­gus­tus päät­ti rau­hoit­taa vil­lit alp­pi­hei­mot ja sen seu­rauk­se­na en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­sa­dal­la (jaa.) pe­rus­tet­tiin pa­rin ki­lo­met­rin pää­hän Ni­ka­ïas­ta, myö­hem­min Ci­mie­zik­si kut­su­tul­le kuk­ku­lal­le, roo­ma­lai­nen kau­pun­ki Ce­me­ne­lum joh­ta­maan seu­tu­kun­nan rau­hoit­ta­mis­ta. Ce­me­ne­lu­mis­ta ke­hit­tyi myö­hem­min alu­eel­li­nen pää­kau­pun­ki. Roo­ma­lais­ten jäl­jil­tä kuk­ku­lal­la on kyl­py­län ja pie­nen am­fi­te­at­te­rin rau­ni­ot. Pai­kal­le on so­pi­vas­ti ra­ken­net­tu ar­ke­o­lo­gi­nen mu­seo. Var­hai­sem­paan­kin his­to­ri­aan voi tu­tus­tua, kos­ka pai­kal­la on myös jään­tei­tä vii­den­nen vuo­si­sa­dan kris­til­li­ses­tä kas­te­kir­kos­ta.

Ci­mie­zis­sä on yhä jäl­kiä myös en­nen roo­ma­lai­sia pai­kal­la vai­kut­ta­nei­den kelt­ti­läis­li­gu­ri­a­lais­ten toi­mis­ta.

Sii­tä, mi­ten Ce­me­le­nu­mis­ta tuli Ci­miez, ei ole var­muut­ta. Ni­meen saat­taa mah­dol­li­ses­ti si­säl­tyä viit­taus pai­kal­la kas­va­nei­den pui­den mer­kit­tä­vään kor­keu­teen tai se saat­taa ol­la fo­neet­ti­ses­ti muo­tou­tu­nut Ce­me­le­nu­mis­ta

Kun kris­ti­nus­ko sai ja­lan­si­jaa, Niz­zas­ta tuli 300-lu­vul­la hiip­pa­kun­ta, ja seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la myös Ce­me­ne­lu­mis­ta. Ce­me­ne­lum me­net­ti alu­eel­li­sen pää­kau­pun­gin ase­man­sa ja hiip­pa­kun­ta­na­kin se lii­tet­tiin Ni­ka­ïaan. Sit­tem­min Ce­me­ne­lu­min asuk­kaat jou­tui­vat pa­ke­ne­maan Ni­ka­ïan lin­noi­tus­kuk­ku­al­le, Ce­me­le­nu­min kau­pun­ki­ra­ken­teet rap­peu­tui­vat ja luon­to ot­ti alu­een val­taan­sa.

Myös Ni­ka­ïan ku­kois­tus laan­tui ja seu­tu vai­pui his­to­ri­al­li­seen hä­mä­rään lu­kuu­not­ta­mat­ta sitä, et­tä 700-lu­vul­la Ce­me­ne­lu­min kuk­ku­lan itä­reu­nal­le pe­rus­tet­tiin Saint Pon­sin luos­ta­ri ja et­tä Sa­ra­see­nit tu­ho­si­vat Ni­ka­ïan seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la. Vuo­si­sa­dat ku­lu­vat. Ni­ka­ïas­ta tuli osa Sa­voi­jia ja sit­tem­min osa Sar­di­ni­an ku­nin­gas­kun­taa. Hal­lin­non kie­li vaih­tui la­ti­nas­ta ita­li­ak­si.

Cimiezin luostari

Saint Pon­sin be­ne­dik­tii­ni­luos­ta­ri pe­rus­ti sa­mal­le kuk­ku­lal­le lä­het­ty­vil­leen kap­pe­lin, jos­ta ke­hit­tyi myö­hem­min Ci­mie­zin fran­sis­kaa­ni­luos­ta­ri. Se on lä­hel­lä ar­ke­o­lo­gis­ta mu­se­o­ta ja am­fi­te­at­te­rin rau­ni­oi­ta. Tu­ris­tin kan­nat­taa vie­rail­la pai­kal­la näi­den li­säk­si myös sik­si, et­tä vie­res­sä on Mus­ée Ma­tis­se, mut­ta sii­tä myö­hem­min. Saint Pon­sin luos­ta­ri on ny­ky­ään Pas­teu­rin sai­raa­lan käy­tös­sä.

Niz­za koki kum­mia 1800-lu­vul­la. Ita­li­a­lai­ses­ta kau­pun­gis­ta tuli osa Rans­kaa, lo­pul­li­ses­ti. Tämä joh­tui ku­nin­gas Vic­tor Em­ma­nu­el II:n ja kei­sa­ri Na­po­le­on III:n vä­li­sis­tä kau­pois­ta. Li­säk­si kau­pun­gis­ta ke­hit­tyi Eu­roo­pan yl­häi­sön lo­ma­pa­ra­tii­si. Meil­le suo­ma­lai­sil­le kau­pun­ki on Niz­za, mikä joh­tuu sen his­to­ri­as­ta. Myös sak­sa­lai­set käyt­tä­vät tätä pai­kan ita­li­an kie­lis­tä ni­meä. Rans­kak­si ja eng­lan­nik­si se on Nice.

Kuningatar Victorian majapaikka Cimiezilla

Suu­rin ”syy­pää” Niz­zan ke­hit­ty­mi­seen Niz­zak­si lie­nee ku­nin­ga­tar Vic­to­ria, joka oli ihas­tu­nut Rans­kan Ri­vie­raan ja viet­ti siel­lä pal­jon ai­kaa. Yk­si hä­nen kan­ta­pai­kois­taan oli Niz­zan Ci­miez. Kul­mit­tain ar­ke­o­lo­gis­ta mu­se­o­ta vas­ta­pää­tä on val­ta­va ra­ken­nus, joka oli ai­koi­naan ho­tel­li Ex­cel­si­or Re­gi­na Pa­la­ce. Ho­tel­lin sa­no­taan ra­ken­ne­tun, kos­ka Vic­to­ria lu­pa­si vie­rail­la use­am­min Rans­kan Ri­vie­ral­la, jos sin­ne teh­täi­siin hä­nen ta­soi­sen­sa ho­tel­li. Ku­nin­ga­tar on ma­jail­lut ho­tel­lis­sa kol­me ker­taa. Ny­ky­ään ra­ken­nuk­ses­sa on yk­si­tyi­sa­sun­to­ja.

Matisse-museo ja vanhoja raunioita

Ma­tis­sen mu­seo ei ole sat­tu­mal­ta Ci­mie­zis­sa. Hän viet­ti mer­kit­tä­vän osan elä­mäs­tään Niz­zas­sa tai sen ym­pä­ris­tös­sä. Vuo­des­ta 1938 vuo­teen 1943 hän asui Re­gi­na Pa­la­ces­sa eli sa­mas­sa kiin­teis­tös­sä kuin ku­nin­ga­tar Vic­to­ria ai­koi­naan. Hen­ry Ma­tis­se on hau­dat­tu Ci­mie­zin luos­ta­rin vie­rei­sel­le hau­taus­maal­le ku­ten tai­tei­li­ja Ra­oul Dufy.

Ete­läm­pä­nä Ci­mie­zin kuk­ku­lal­la voi tu­tus­tua Mark Cha­gal­lin kan­sal­lis­mu­se­os­sa tai­tei­li­jan Raa­ma­tun ai­hei­siin te­ok­siin.

Muis­to­na lois­ton ajois­ta Ci­mie­zis­sa on muun mu­as­sa ka­dut Ave­nue Rei­ne Vic­to­ria, Ave­nue Ge­or­ge V, Ave­nue Le­o­pold II ja Bou­le­vard Prin­ce de Gal­les. Ar­vo­ni­meä Prin­ce of Gal­les kan­taa Yh­dis­ty­neen Ku­nin­gas­kun­nan hal­lit­si­jan van­hin poi­ka eli täl­lä het­kel­lä prins­si Char­les.

Ajat ovat muut­tu­neet. Ny­ky­ään tu­ris­tit ha­lu­a­vat ran­nal­le. Ci­miez on ny­ky­ään täyn­nä ai­to­jen ym­pä­röi­miä vil­lo­ja ja re­si­dens­se­jä. Rin­teil­lä ja la­el­la ris­tei­lee Niz­zan kuk­ku­loil­le tyy­pil­li­seen ta­paan hil­jai­sia ka­tu­ja. Alue on niin sa­no­tus­ti rau­hal­li­nen eli asun­not ovat kal­lii­ta.

Olen kä­vel­lyt usei­ta ker­to­ja Ci­mie­zis­sa. Jois­sa­kin pai­kois­sa ete­ne­mi­se­ni kat­ke­si, kos­ka ka­dul­le oli ase­tet­tu lu­kol­li­nen port­ti. Alu­eel­la toi­mii yli­o­pis­to ja asuu opis­ke­li­joi­ta. Täs­tä päät­te­lin, et­tä oi­ko­tei­tä täy­tyy ol­la. On­nis­tuin löy­tä­mään joi­ta­kin ly­hen­tä­viä reit­te­jä, Vai­kut­taa sil­tä, et­tä eri­tyi­ses­ti yli­o­pis­to­a­lu­et­ta ha­lu­taan var­jel­la.

Amfiteatterin raunioita

Ci­mie­zin kuk­ku­la on ol­lut pai­kal­laan vuo­si­tu­han­sia ja enem­män­kin. Kaik­ki, jot­ka sil­lä kul­ki­vat sata vuot­ta sit­ten, ovat jo kuol­leet. Nii­tä, jot­ka eli­vät sa­man ver­ran en­nen hei­tä, ei enää ol­lut hei­dän ai­ka­naan. Kult­tuu­rit ke­hit­ty­vät ja muut­tu­vat. Kie­let vaih­tu­vat. Ih­mi­set kul­ke­vat, elä­vät ja kuo­le­vat, mut­ta maa py­syy. Koko kuk­ku­la ei kuu­lu tä­nään Ci­miet­zin kau­pun­gi­no­saan, mut­ta sama kuk­ku­la se on.

Sa­tun­nai­nen Ci­mie­zin kul­ki­ja sa­dan vuo­den pääs­tä tus­kin tie­tää mi­nus­ta mi­tään, mut­ta tie­tää, mitä Ci­mie­zil­le kuu­luu.